• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-07-032: Konolanmäki (Vieremä). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-07-032: Konolanmäki (Vieremä). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-07-032

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

3494000

3494000

3495000

3495000

3496000

3496000

7061000 7061000

7062000 7062000

7063000 7063000

7064000 7064000

7065000 7065000

(2)

KONOLANMÄKI

Tietokantatunnus: TUU-07-032

Pinta-ala: 130,8

Korkeus: 195

Alueen suhteellinen korkeus: 55

Geologia

Konolanmäki on melko hyvin kehittynyt kalottimäki, jonka moreenikalotti on raivattu lähes kokonaan pelloksi ja laitumiksi. Moreenikalotti koostuu hienoainesmoreenista, joka on kerrostunut paikoin selkeiksi kummuiksi lähinnä kalotin eteläosaan. Kalliota on kuitenkin näkyvissä mäen laella alueen koillisosassa ja heti kalotin alapuolisella länsirinteellä. Moreenikalottia kiertää noin 175 metrin tason alapuolella ylimmän rannan vyöhyke, joka koostuu luoteiskyljen huuhtoutuneista kallioalueista, länsi- ja lounaiskyljen huuhtoutumiskivikoista sekä katkonaisista kivivöistä ja melko heikosti kehittyneistä törmistä. Moreenikalotin ja huuhtoutumisvyöhykkeen rinteet ovat monin paikoin huomattavan jyrkät. Varsinainen huuhtoutumisraja ei yleensä hahmotu kovin hyvin, sillä maasto on varsin peitteistä ja moreenikalotilta raivatut kivet on yleisesti kasattu juuri rantavyöhykkeeseen. Mäen juurella on jonkin verran rantakerrostumia. Hiekkaiset ja soraiset rantakerrostumat näkyvät parhaiten mäen kaakkoispuolella.

Ylin ranta (Ancylusjärvivaiheen alku) on seudulla noin 175 metrin tasolla. Konolanmäki oli jäästä vapauduttuaan pieni saari laajahkolla ulapalla. Alueen rantamuodot ja rantakerrostumat syntyivät Ancylusjärvivaiheessa, kun mäen rinteet kohosivat vedestä. Konolanmäen ympärillä on ollut jäätikön sulamisvaiheessa melko laaja paikalleen pysähtyneen jään alue, jonka seurauksena ympäristöön on kerrostunut runsaasti hienoainesmoreenista koostuvia moreenikumpuja.

Biologia

Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Moreenikalotilla on peltoa, laitumia, pieniä lehtipuumetsiköitä ja pihapuustoa. Kalotin alapuolisilla kallioisilla ja kivikkoisilla länsi- ja lounaisrinteillä on männikköä ja mäntyvaltaista sekametsää ja muilla rinteillä kuusivaltaista sekametsää, metsittyneitä peltoja, tiheää vesakkoa ja pensaikkoa.

Koillisrinteellä on hakkuuala.

Maisema ja muut arvot

Jyrkähkö, viljelty mäki erottuu hyvin ympäristöstä. Aluekokonaisuus hahmottuu kohtalaisesti mäen yli kulkevalta tieltä. Tarkasti ylimmän rannan tasoa noudattava soikea peltoalue on varsinkin kartalla silmiinpistävä.

Moreenikalotin avoimelta laelta avautuu avaria näköaloja lähes joka suuntaan, ja mm. länsipuolinen Saarisjärvi ja pohjoisessa oleva laaja Peräsuo näkyvät melko hyvin. Mäen alarinteet ovat kuitenkin hyvin peitteiset. Sisäinen maisema on lähinnä moreenikalotin näkymien ansiosta kohtalaisen vaihteleva.

Kaakkoisrinteen alaosan rantakerrostumiin on kaivettu 2-3 metrin syvyinen laajahko aineksenottoalue, joka ulottuu pohjaveden tasoon asti. Alueen pohjoisosassa moreenikalotin reunassa on ollut lähde. Konolanmäki on paikallisesti arvokas kulttuurimaisema. Mäen laella on seitsemän taloa, joista osa on toimivia maatiloja. Alueella on lisäksi joitain vanhoja rakennuksia ja mm. pisteaitoja. Kohdealue on maisemallisesti näyttävä kalottimäki ja mainio esimerkki supra-akvaattiselle eli vedenkoskemattomalle alueelle rakentuneesta itäsuomalaisesta mäkikyläasutuksesta.

Sijainti: Saarisjärven itäpuolella, 10 km Vieremältä lounaaseen.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 4

Muodon suhteellinen korkeus: 35 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Vieremä

3323 12

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sekä eteläisimmän että pohjoisimman niemen nokassa on matalia pienehköjä hiekka-alueita, joilla voi olla paikoin myös ohut kerros tuulen kuljettamaa peittohiekkaa..

Tuolloin Pikku-Parra oli laajan ulapan ympäröimä, ja voimakkaiden tuulien synnyttämä aallokko pääsi vapaasti huuhtelemaan mäen yläosaa.. Irtain maa-aines huuhtoutui pois,

Sen alapuolella on noin 90 metrin korkeustasolla selkeähkö, 2-3 metriä korkea törmä, jonka edustalla on keskiosassa pallekivikkoa ja kapea kivinen terassi.. Alueen selkein

Ylimpänä noin 123 metrin korkeustasolla on jyrkkä tai hyvin jyrkkä 2-15 metriä korkea törmä.. Törmän juurella on paikoin melko runsaasti pallekivikkoa, ja sen edustalla

Vallit sijoittuvat rinteeseen nähden hieman vinosti limittäin siten, että alin valli on suunnilleen alueen keskiosassa noin 150 metrin tasolla, mistä seuraavat vallit nousevat

Jäiden puskemat, kohtalaisen kivikkoiset rantapalteet sijaitsevat noin 97 metrin korkeustasolla, ja ne ovat 0,5-2,0 metriä korkeita ja noin 100-500 metriä pitkiä.. Ne

Dyynit ovat kerrostuneet Ancylusjärvivaiheen aikana alueen kohottua vedenpinnan yläpuolelle.. Tuulen suunta on ollut

Alueen keskiosassa Karsikkoniemen ja Kautonniemen välissä on kaareva, noin 250 metriä pitkä ja 20 metriä leveä avoin hiekkaranta-alue, jolla on matalia rantavalleja.. Hiekkarannan