TUU-11-085
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
3510000
3510000
3511000
3511000
3512000
3512000
7216000 7216000
7217000 7217000
7218000 7218000
7219000 7219000
SARALAMMINKANKAAN TUULI- JA RANTAKERROSTUMA
Tietokantatunnus: TUU-11-085
Pinta-ala: 133,5
Korkeus: 137,5
Alueen suhteellinen korkeus: 5
Geologia
Saralamminkankaan tuuli- ja rantakerrostuma on syntynyt Kälväsvaaran harjumuodostuman itäpään deltamaiselle harjulaajentumalle. Alue jäi mannerjäätikön reunan perääntyessä alueelta noin 10 600 vuotta sitten (Johansson ym.
2005) muinaisen Itämeren Ancylusjärveksi kutsutun vaiheen peittoon. Maankohoamisen seurauksena harjun itäpään laki (143 m) ja deltan pinta paljastuivat veden peitosta noin 9 400 - 9 300 vuotta sitten. Länsilounaasta puhaltaneiden tuulten nostattama aallokko huuhtoi harjun lakea ja deltan pintaa sekä kerrosti irrottamaansa ainesta rantavalleiksi deltan pinnalle. Maankohoamisen ja talvien jäiden työnnön seurauksena deltan loivasti lounaaseen viettävälle pinnalle syntyi sarja allekkaisia rantavalleja. Muodostuman alueella on kymmenkunta maastossa kohtalaisesti hahmottuvaa rantavallia. Rantavallit ovat muodostuman lounaisosassa suoraviivaisia, matalia, luoteesta kaakkoon suuntautuneita selänteitä eli "kaartoja". Niiden korkeus on yleensä 0,4 – 1,2 metriä. Rantavallien lounaisrinteet ovat hieman
korkeampia kuin vallien koillisrinteet. Muodostuman kaakkoisosassa, Hongansuon länsipuolella sijaitsevat itäisimmät rantavallit ovat menettäneet suoraviivaisen muotonsa. Ne ovat kiemurtelevia ja katkeilevia selänteitä ja niiden pinnalla on hiekkaista kumpareikkoa. Muodonmuutoksen syynä on tuulen aiheuttama kulutus ja kerrostaminen deltan pinnan noustua maankohoamisen seurauksena aallokon ulottumattomiin. Rantavallien pinnalle ja niiden
lähiympäristöön on kerrostunut dyynikumpuja ja heikosti kaarenmuotoisia lyhyitä dyyniselänteitä, joiden kaaret avautuvat kohti länttä.
Biologia
Lähes koko alue on soidensuojelualuetta lukuun ottamatta kuivan kankaan mäntytaimikkoa, siemenpuuhakattua mäntytaimikkoa, nuorta kasvatusmännikköä ja pienialaisesti harvennettua varttunutta, tasaikäistä männikköä.
Varttuneita välikuviota on jätetty kosteisiin suopursuvaltaisiin painanteisiin. Varvikko on aika yhtenäistä koostuen kanervasta, puolukasta, variksenmarjasta ja vähän mustikasta. Pohjakerros on seinäsammaleista, jonka seassa on pieniä poronjäkäläsänkiä. Taimikoissa on tiheämmät kanervikot.
Soidensuojelualueella ja osin sen laitamilla on varttunutta, erirakenteisempaa männikköä ja myös matalaa
suomännikköä. Kelomaisia lahopuita makaa maassa, joista yhdellä havaittiin ehkä riekonkääpä (NT/RT). Korkeita harsintakantoja on myös runsaasti. Osin kaarteet ovat vähän soistuneita ja silloin suopursun ja juolukan valtaamia, mutta muuten enemmän kanervaisia ja variksenmarjaisia. Porot ovat kuluttaneet myös pohjakasvillisuuden polkujensa ja makuupaikkojensa kohdilta puhki. Kaartojen välisessä rimmessä kasvaa ruskopiirtoheinää (NT/RT).
Maisema ja muut arvot
Alueen mataluudesta ja peittävästä puustosta johtuen muodostuma hahmottuu vain lähialueen soille. Samasta syystä siltä avautuu vain metsä- ja suomaisema lähiympäristöön. Muodostuman sisäiseen maisemaan tuovat vaihtelua rantavallit ja muodostuman lounaisosissa vallien väliset suolahdekkeet. Muodostuma kuuluu Olvassuon Natura- alueeseen (FI1101202). Lounaisimmat rantavallit kuuluvat Leväsuon-Kärppäsuon soidensuojelualueeseen (SSA110100). Muodostuman luoteispää kuuluu lisäksi Kälväsvaaran harjujesuojelualueeseen (HSO110132).
Sijainti: Saralamminkankaan muodostuma sijaitsee Utajärven kunnan länsiosassa, noin neljä kilometriä Kipinästä etelään.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 1,5 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Utajärvi
3442 06
Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.