• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-11-094: Rumavaara (Pudasjärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-11-094: Rumavaara (Pudasjärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-11-094

3518000

3518000

3519000

3519000

3520000

3520000

7253000 7253000

7254000 7254000

7255000 7255000

7256000 7256000

7257000 7257000

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

(2)

RUMAVAARA

Tietokantatunnus: TUU-11-094

Pinta-ala: 67,8

Korkeus: 195

Alueen suhteellinen korkeus: 65

Geologia

Mannnerjäätikön reunan perääntyessä alueelta noin 10 700 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) muodostuma peittyi muinaisen Itämeren Ancylusjärveksi kutsutun vaiheen peittoon. Vedenpinta on ollut vain noin 5-10 metriä

Rumavaaran laen yläpuolella. Maankohoamisen seurauksena vaaran laki paljastui veden peitosta noin 10 000 vuotta sitten. Länsilounaan ja länsiluoteen välisestä sektorista puhaltaneiden tuulten nostattama aallokko huuhtoi vaaran lakea ja lajitteli irrottamaansa ainesta. Vaaran lakea peittäneestä moreenista peräisin olevat kivet ja lohkareet aallokko kerrosti vaaran rinteille useaksi erilliseksi rantakivikoksi, joiden välisillä alueilla on huuhtoutunutta moreenia.

Hienomman aineksen aallokko kuljetti ja kerrosti rantakivikoiden alapuolelle vaaran alarinteille. Aallokon kulutus kohdistui voimakkaimmin vaaran länsiosan laelle ja rinteisiin, jotka se huuhtoi irtaimesta maa-aineksesta puhtaiksi, aina paljaaseen peruskallioon asti. Yhtenäisin rantakivikko sijaitsee vaaran laen itäosassa ja jatkuu itärinteellä noin 175 metrin korkeustasolle saakka. Sen kivet ovat halkaisijaltaan pääasiassa 10-40 cm, mutta muutamia isompiakin kiviä alueella on. Kivikoko vaihtelee hieman eri rantatasoilla. Maankohoamisen seurauksena rantakivikoille ja rinteille syntyi sarja allekkaisia rantavalleja, joita talvien jäät työnsivät vasten mäen rinnettä. Vaaran kaakkoisrinnettä myöten laelle johtavan polun varressa on parikymmentä selväpiirteistä rantavallia, joista ylin niin kutsuttu "lakivalli"

on vaaran laella ja alin noin 153 metrin korkeustasolla. Alarinteen rantavallit 153-163 metrin korkeustasolla ovat pääosin kasvillisuuden peittämiä. Lakivallin luoteispuolella on lisäksi neljä rantavallia. Rantavallit ovat matalia, noin 0,5-1,5 metrin korkuisia ja kohtalaisen kehittyneitä. Niiden rannanpuoleiset eli vaaran alarinteeseen laskevat rinteet ovat korkeampia kuin vaaran laen puoleiset rinteet. Aallokon vaaran laelta ja rinteiltä huuhtomat hiekat ja sorat ovat kerrostuneet vaaran juurelle.

Biologia

Alueen kalliokasvillisuus on hyvin monipuolista kasvualustan ravinteisuuden vaihtelun ja erilaisten kalliopintojen ansiosta. Runsaimpia oligotrofisia lajeja ovat mm. kalliokarstasammal, kallio-omenasammal, kiviturkkisammal, torasammalet ja laakasammalet. Lisäksi alueella esiintyy myös mm. mäyränsammalta, pikkunokkasammalta, pörrökynsisammalta ja pohjoista pohjantakkusammalta. Vaateliasta lajistoa edustaa mm. kalliopunatyvisammal.

Alueella on myös kallioimarteen, seinäsammalen ja kynsisammalten luonnehtimia lohkarepintoja, joita ei Pohjois- Suomessa kovin usein tapaa. Silmälläpidettävistä jäkälistä kallioilla kasvavat mm. sinilimijäkälä (NT) ja

sammallimijäkälä (NT). Vaaran luoteisosista on löytynyt viherraunioinen ja lehtoväkäsammal (Husa ym. 2001b).

Kallioalueen metsistä on lähes puolet hakattu, mutta kasvillisuus on kuitenkin hyvin monipuolista ja paikoin

ruohoista. Alueella kasvaa esimerkiksi valkolehdokkia, neidonkenkää (VU), näsiää ja karvayökönlehteä. Maapuilta on löydetty korkkikerroskääpä (NT) (Hertta 2010).

Maisema ja muut arvot

Rumavaara hahmottuu laajalle alueelle, mutta sen rantakerrostumat näkyvät vasta itse muodostumalta, koska ne sijaitsevat puuston suojassa. Rumavaaran "rantakallioilta" aukeaa kaunis järvimaisema länteen Korentojärvelle sekä metsäinen vaaramaisema muihin ilmansuuntiin. Myös Korentokylä näkyy Korennonjärven pohjoispuolella hyvin.

Vaaran laen rantakivikolta aukeavaa maisemaa peittää rantakivikon reunoja ympäröivä metsä. Vain naapurivaarojen laet hahmottuvat puidenlatvojen lomasta. Paljaaksi huuhtoutuneet kalliot ja rantavallien muotojen vaihtelut sekä niitä osittain peittävä kasvillisuus luovat hieman vaihtelua sisäiseen maisemaan. Valtakunnallisesti arvokas Rumavaaran kallioalue (KAO110092) sijaitsee muodostuman alueella.

Sijainti: Rumavaaran rantakerrostumat sijaitsevat Pudasjärven itäpuolella, noin kolme kilometriä Korentokylästä etelään.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 2

Muodon suhteellinen korkeus: 65 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Pudasjärvi

3532 04

Husa, J., Teeriaho, J. ja Kontula, T. 2001. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois- Pohjanmaalla. Alueelliset ympäristöjulkaisut 203. 180 s.

Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.

Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.

Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.

(3)

Ympäristöhallinnon eliötietojärjestelmä (Hertta). 2010. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

(4)

TUU-11-094. Rumavaaran laen kivikkoisia rantavalleja. Kuva: K. Mäkinen © GTK.

TUU-11-094. Rumavaaran alarinteen matalia porrasmaisia ja osittain kasvillisuuden peittämiä

rantavalleja. Kuva: K. Mäkinen © GTK.

(5)

TUU-11-094. Rumavaaran "rantakallioilta" aukeava järvimaisema länteen kohti Korentojärveä.

Kuva: K. Mäkinen © GTK.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Lounaisrinteelle muodostui noin kymmenen metrin korkuinen loiva rantatörmä, jonka alaosassa on rantalovi sekä sen edustalla lähes 50 metrin levyinen rantatasanne..

Muodostuman itäisimmän laen itäreunalla on kaksi heikosti kehittynyttä rantavallia, joilla kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä ja osittain särmikkäitä..

Niiden rannanpuoleiset rinteet ovat korkeampia kuin vaaran laen puoleiset rinteet.. Kolme ylintä rantavallia koostuvat halkaisijaltaan 30-50 cm kivistä ja lohkareista, mutta niissä

Rantavallien aines on pääosin kivistä (ø 6-20 cm), mutta paikoin on myös hieman lohkareita (ø 20-40 cm).Tämän kivikon alapuolella vaaran rinne on jyrkkä ja aallokko on huuhtonut

Rantavallien koossa on myös eroja, muodostuman pohjoisosassa niiden korkeus on yleensä 0,3-0,6 metriä ja eteläosassa 0,5-1,3 metriä.. Vallien länsirinteet ovat jyrkempiä

Aallokko huuhtoi Valkiaisenvaaran rinteitä ylimmän rannan tasossa ja paljastaen vaaran rinteeseen epäyhtenäisesti portaittaisen kalliojyrkänteen, jonka kokonaiskorkeus on lähes

Muodostuman korkeimmilta alueilta avautuu puuston niin salliessa metsäinen maisema saumamuodostumalle sekä metsäinen suomaisema muodostuman eteläpuolen lähimaastoon.

Maankohoamisen seurauksena muodostuman lakialueet paljastuivat veden peitosta noin 9 900 vuotta sitten.. Aallokko huuhtoi muodostuman lakea ja lajitteli