• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-11-093: Sotkavaara (Pudasjärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-11-093: Sotkavaara (Pudasjärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-11-093

3517000

3517000

3518000

3518000

3519000

3519000

7245000 7245000

7246000 7246000

7247000 7247000

7248000 7248000

7249000 7249000

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

(2)

SOTKAVAARA

Tietokantatunnus: TUU-11-093

Pinta-ala: 551,4

Korkeus: 213

Alueen suhteellinen korkeus: 78

Geologia

Sotkavaara on kalottivaara, joka on syntynyt mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 700 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), kun alue peittyi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Pudasjärven kaakkoispuolella noin 200-205 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Sotkavaara (213 m mpy.) oli pienialainen, hieman yli kymmenen metriä korkea saari, joka sijaitsi laajan ulapan koillisreunalla alttiina myrskyjen synnyttämän aallokon huuhtomiselle. Maankohoamisen seurauksena aallokon huuhtominen jatkui vähitellen alemmille rinteille. Aallokko huuhtoi Sotkavaaran melko tasaista lakialuetta ja kerrosti sille Sotkavaaran laen ja Tanelinpalon väliin soraisen rantakerrostumaselänteen (tombolon).

Myös Ison ja Pienen Lakisuon välissä on sorainen selänne, mutta sen kehitys on jäänyt keskeneräiseksi eikä se jatku Sotkavaaran laelta eteläiselle lakikohoumalle. Aallokon kulutus kohdistui voimakkaimmin vaaran lännenpuoleiseen rinteeseen, johon muodostui 185-195 metrin korkeustasolle rantakivikoita. Laajimman kivikon pinnalla on

kymmenkunta aallokon kerrostamaa matalaa, vain 0,5-1,3 metriä korkeaa rantavallia, joista ylimmät ja alimmat ovat joko kokonaan tai osittain kasvillisuuden peitossa. Rantavallien aines on pääosin kivistä (ø 6-20 cm), mutta paikoin on myös hieman lohkareita (ø 20-40 cm).Tämän kivikon alapuolella vaaran rinne on jyrkkä ja aallokko on huuhtonut sen joko kokonaan tai osittain paljaaksi kallioksi aina 140-150 metrin tasolle saakka. Kalliorinteen tasossa sekä vaaran pohjois- että lounaisrinteillä on pienempiä kapeita rantakivikoita 155-175 metrin tasolla. Aallokon vaaran rinteiltä huuhtomat hiekat ja sorat ovat kerrostuneet vaaran juurelle. Vaaran laella on metsäautotien varressa muutamia pieniä rantakerrostumaleikkauksia, joissa näkyy arviointiajankohtana kesällä 2008 tasainen, alueen rantakerrostumille tyypillinen lähes vaakasuora kerroksellisuus.

Biologia

Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Ilmakuvan mukaan alueella on avoimia ja puuston varjostamia kivikoita ja kalliometsiä. Alueen muut metsät vaihtelevat taimikoista varttuneisiin männiköihin. Sekapuuna kasvaa jokunen kuusi ja koivu. Kenttäkerros on kuivemmilla alueilla puolukka-, variksenmarja tai kanervavoittoista. Kosteammilla kohdilla on enemmän mustikkaa. Alueella on myös avoimia nevoja.

Maisema ja muut arvot

Sotkavaara hahmottuu laajalle alueelle, mutta sen rantakerrostumat näkyvät vasta huomattavasti lähempää.

Sotkavaaran rantakivikoilta aukeaa erityisesti kohti länttä erittäin kaunis metsäinen suomaisema, jonka takana siintävät sekä Sotkajärvi että Jongunjärvi. Sotkavaaran tasainen laki ja jyrkän kalliorinteen päällä olevat rantavallit luovat vaihtelua muodostuman sisäisen maiseman monimuotoisuuteen. maisemaan tuovat vaihtelua paljaat

rantakivikot sekä niiden väliset puuston peittämät huuhtoutuneet moreenialueet. Kivivaaran ja Haapovaaran välisessä selänteessä on sorakuoppa.

Sijainti: Sotkavaaran rantakerrostumat sijaitsevat Pudasjärven kaakkoispuolella, noin kuusi kilometriä Jongusta itään.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 4

Muodon suhteellinen korkeus: 65 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Pudasjärvi

3531 06

Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.

Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.

Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Muodostuman itäisimmän laen itäreunalla on kaksi heikosti kehittynyttä rantavallia, joilla kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä ja osittain särmikkäitä..

Niiden rannanpuoleiset rinteet ovat korkeampia kuin vaaran laen puoleiset rinteet.. Kolme ylintä rantavallia koostuvat halkaisijaltaan 30-50 cm kivistä ja lohkareista, mutta niissä

Rantavallien koossa on myös eroja, muodostuman pohjoisosassa niiden korkeus on yleensä 0,3-0,6 metriä ja eteläosassa 0,5-1,3 metriä.. Vallien länsirinteet ovat jyrkempiä

Aallokko huuhtoi Valkiaisenvaaran rinteitä ylimmän rannan tasossa ja paljastaen vaaran rinteeseen epäyhtenäisesti portaittaisen kalliojyrkänteen, jonka kokonaiskorkeus on lähes

Muodostuman korkeimmilta alueilta avautuu puuston niin salliessa metsäinen maisema saumamuodostumalle sekä metsäinen suomaisema muodostuman eteläpuolen lähimaastoon.

Maankohoamisen seurauksena muodostuman lakialueet paljastuivat veden peitosta noin 9 900 vuotta sitten.. Aallokko huuhtoi muodostuman lakea ja lajitteli

Hieman myöhemmin Sallan jääjärvestä avautui jäänreunaa myöten yhteys Korouomaan korkeustasolla 225 metrin.. Jääjärven vedet laskivat tuolloin Korouoman länsipuolista

Vaaran eteläosan länsirinteelle rantakivikoita muodostui ylimmän rannan tasosta aina 190 metrin korkeustasolle saakka.. Sen alapuolella olevalla jyrkällä rinteellä aallokon