• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-11-097: Iso Matkavaara (Pudasjärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli-ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-11-097: Iso Matkavaara (Pudasjärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli-ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-11-097

3517000

3517000

3518000

3518000

3519000

3519000

7261000 7261000

7262000 7262000

7263000 7263000

7264000 7264000

7265000 7265000

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

(2)

ISO MATKAVAARA

Tietokantatunnus: TUU-11-097

Pinta-ala: 62,4

Korkeus: 187

Alueen suhteellinen korkeus: 27

Geologia

Mannnerjäätikön reunan perääntyessä alueelta noin 10 650 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) muodostuma peittyi muinaisen Itämeren Ancylusjärveksi kutsutun vaiheen peittoon. Maankohoamisen seurauksena Iso Matkavaaran laki paljastui veden peitosta noin 9 900 vuotta sitten. Aallokko huuhtoi vaaran lakea ja lajitteli irrottamaansa ainesta.

Moreenista peräisin olevat kivet ja lohkareet aallokko kerrosti vaaran etelä- ja itärinteille kolmeksi erilliseksi rantakivikoksi, joiden välisillä alueilla on huuhtoutunutta moreenia. Yhtenäisin rantakivikko sijaitsee vaaran

itärinteellä noin 182-187 metrin korkeustasolla. Sen kivet ovat halkaisijaltaan pääasiassa 10-30 cm, mutta alueella on muutamia isompiakin kiviä. Koska rantakivikot ovat huuhtoutuneet pääasiassa mannerjäätikön kuljettamasta

moreenista, alueella on hieman myös muitakin kivilajeja kuin vain paikallista graniittigneissiä (tonaliittia, DigiKP 200). Maankohoamisen seurauksena kivikolle syntyi sarja allekkaisia rantavalleja, joita talven jäät työnsivät vasten mäen rinnettä. Rantakivikolla on kymmenkunta matalaa 0,5-1,5 metrin korkuista rantavallia. Niiden rannanpuoleiset eli vaaran alarinteeseen laskevat rinteet ovat korkeampia ja jyrkempiä kuin vaaran laen puoleiset rinteet, jotka ovat pitkiä ja loivia. Rantavallien muodosta johtuen vaaran rinne viettää kivikon kohdalla portaittain alaspäin. Kivikon reunalla rantavallit peittyvät kasvillisuuteen ja häviävät vähitellen näkyvistä. Rantavoimien vaaran rinteiltä huuhtoma hiekka ja sora ovat kerrostuneet ohueksi kerrokseksi rantakivikon alapuolelle. Vaaran etelä- ja länsirinteellä on rantavoimien paljaaksi huuhtomia laajoja kallioita.

Biologia

Laella on laaja, puuton ja yhtenäinen muinaisranta, joka jatkuu puustoisena ja sammaleeseen peittyneenä vielä hieman laajemmalle. Muinaisrantaa ympäröi erirakenteinen, varttunut, tuoreen kankaan sekametsä, jota on viime aikoina supistettu aika pienelle alalle. Vanhaa metsää kiertävät laajat taimikot ja osin äestetyt hakkuualat. Länsirinteen matalan kalliojyrkänteen päälle on jätetty jonkin verran vanhempaa puustoa. Kivikkoa värittävät karttajäkälät ja paikoin kaarrekarve on runsaampi. Kivillä kasvaa myös runsaasti tinajäkälää ja sammalista kiviterasammalta ja väleissä korallisammalta. Metsän reunassa kasvaa sianpuolaa. Vanhassa metsässä on mäntyjen, joista osa on kilpikaarnaisia, lisäksi kuusta ja jokunen järeähkö haapa ja palokanto. Järeää lahopuuta on niukanlaisesti.

Länsirinteen kallio- ja matalan jyrkänteen lajisto on karua.

Maisema ja muut arvot

Iso Matkavaara hahmottuu metsäisenä vaarana, mutta rantakivikot hahmottuvat niitä ympäröivän puuston johdosta vasta muodostumalta. Vaaran hakatuilta rinteiltä avautuu kohtalainen vaaramaisema itään Iinattijärven yli Syötteelle ja länteen Ohtavaaralle. Muodostuman laen kivikolta avautuu puiden lomasta kohtalainen metsä- ja suomaisema kohti kaakkoa. Muodostuman sisäiseen maisemaan tuovat vaihtelua paljaat rantakivikot sekä niiden väliset puuston ja muun kasvillisuuden peittämät moreenialueet. Muodostuman rantavallien päällä on muinaisjäännöksinä kivikautisia kivilatomuksia.

Sijainti: Iso Matkavaaran rantakerrostuma sijaitsee Pudasjärven itäsosassa noin 21 kilometriä keskustasta itäkoilliseen ja kuusi kilometriä Iinattijärveltä länteen.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 3

Muodon suhteellinen korkeus: 27 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Pudasjärvi

3532 05

DigiKP 200 Bedrock of Finland - DigiKP 200. GTK. Version 1,0. Accessed 16.03.2010 http://www.geo.fi/en/bedrock.html.

Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.

Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.

Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Muodostuman itäisimmän laen itäreunalla on kaksi heikosti kehittynyttä rantavallia, joilla kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä ja osittain särmikkäitä..

Niiden rannanpuoleiset rinteet ovat korkeampia kuin vaaran laen puoleiset rinteet.. Kolme ylintä rantavallia koostuvat halkaisijaltaan 30-50 cm kivistä ja lohkareista, mutta niissä

Rantavallien aines on pääosin kivistä (ø 6-20 cm), mutta paikoin on myös hieman lohkareita (ø 20-40 cm).Tämän kivikon alapuolella vaaran rinne on jyrkkä ja aallokko on huuhtonut

Rantavallien koossa on myös eroja, muodostuman pohjoisosassa niiden korkeus on yleensä 0,3-0,6 metriä ja eteläosassa 0,5-1,3 metriä.. Vallien länsirinteet ovat jyrkempiä

Aallokko huuhtoi Valkiaisenvaaran rinteitä ylimmän rannan tasossa ja paljastaen vaaran rinteeseen epäyhtenäisesti portaittaisen kalliojyrkänteen, jonka kokonaiskorkeus on lähes

Muodostuman korkeimmilta alueilta avautuu puuston niin salliessa metsäinen maisema saumamuodostumalle sekä metsäinen suomaisema muodostuman eteläpuolen lähimaastoon.

Maankohoamisen seurauksena muodostuman lakialueet paljastuivat veden peitosta noin 9 900 vuotta sitten.. Aallokko huuhtoi muodostuman lakea ja lajitteli

Hieman myöhemmin Sallan jääjärvestä avautui jäänreunaa myöten yhteys Korouomaan korkeustasolla 225 metrin.. Jääjärven vedet laskivat tuolloin Korouoman länsipuolista