• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-11-096: Valkiaisenvaara (Pudasjärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-11-096: Valkiaisenvaara (Pudasjärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-11-096

3525000

3525000

3526000

3526000

3527000

3527000

3528000

3528000

7251000 7251000

7252000 7252000

7253000 7253000

7254000 7254000

7255000 7255000

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

(2)

VALKIAISENVAARA

Tietokantatunnus: TUU-11-096

Pinta-ala: 65,7

Korkeus: 218

Alueen suhteellinen korkeus: 53

Geologia

Mannnerjäätikön reunan perääntyessä alueelta noin 10 700 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) Pudasjärven alue peittyi kunnan itäosia lukuun ottamatta muinaisen Itämeren Ancylusjärveksi kutsutun vaiheen peittoon. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Pudasjärven itäpuolella noin 210 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Valkiaisenvaara oli tuolloin vedenkoskemattoman (supra-akvaattisen) alueen edustalla sijainneen saaren eteläkärki. Aallokko huuhtoi Valkiaisenvaaran rinteitä ylimmän rannan tasossa ja paljastaen vaaran rinteeseen epäyhtenäisesti portaittaisen kalliojyrkänteen, jonka kokonaiskorkeus on lähes 20 metriä. Jyrkänteen alaosassa on lähes pystysuoria gneissisiä kallioseinämiä, joiden korkeus on suurimmillaan lähes viisi metriä. Seinämän alapuolelle aallokko kerrosti loivasti kohti länttä viettävän, hiekasta ja sorasta koostuvan rantatasanteen. Rantatasanteen yläreuna on noin 190 metrin korkeustasolla. Maankohoamisen seurauksena muodostuman eteen nousi lisää saaria, joiden suojassa aallokon kuluttava toiminta jäi vähäiseksi ja alemmat rantatasot kehittyivät heikosti.

Biologia

Kalliojyrkänteen terassit ovat pääsääntöisesti metsäkasvillisuuden peittämiä. Jyrkänteellä kasvava lajisto on tavanomaista ja karua. Eräästä raosta löytyi lievää ravinteisuutta ilmentävää tummauurnasammalta. Jyrkänteen ylitse laskee piilopuro ja tältä kohden seinämä on erityisen kostea. Jyrkänteen tyvelle on jätetty pohjoisosan kohdalla hieman sekapuustoa, joka rajoittuu alempaa laajaan kasvatusmännikköön. Jyrkänteen eteläosan edusta on kokonaan hakattu. Lakikalliota varjostaa varttunut, hitaasti kasvanut kalliomännikkö ja laakeat pinnat ovat pääsääntöisesti metsäkasvillisuuden alla. Lampaannataa kasvaa jonkin verran. Tyvellä on pari ravinteisempaa kohtaa, joissa kasvaa metsämaitikkaa, oravanmarjaa ja lillukaa. Kivikot ovat metsäpuuston varjostamia ja osin metsäkasvillisuuden ja yksittäiset kivet toisistaan varvuston ja sammaleiden erottamia. Näiden lajisto on karua. Alueen puusto on muuten laajalti eri aikoina hakattu ollen joko mäntytaimikkoa tai kasvatusmännikköä.

Maisema ja muut arvot

Valkiaisenvaara hahmottuu Valkiaiselle ja lähialueen vaaroille, mutta rantakerrostumat hahmottuvat selkeinä vain lähialueille. Ylimmän rannan tasossa olevalta rantatörmältä ja sen alapuoliselta rantatasanteelta avautuu länteen metsäinen järvi- ja vaaramaisema, joka metsän kasvaessa todennäköisesti umpeutuu. Muodostuman jyrkkä rantatörmä ja tasainen rantatasanne luovat hieman vaihtelua sisäiseen maisemaan.

Sijainti: Valkiaisvaaran rantakerrostumat sijaitsevat Pudasjärven itäpuolella, noin 10 kilometriä Korentokylästä kaakkoon.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 3

Muodon suhteellinen korkeus: 45 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Pudasjärvi

3532 07

Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.

Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.

Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Muodostuman itäisimmän laen itäreunalla on kaksi heikosti kehittynyttä rantavallia, joilla kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä ja osittain särmikkäitä..

Niiden rannanpuoleiset rinteet ovat korkeampia kuin vaaran laen puoleiset rinteet.. Kolme ylintä rantavallia koostuvat halkaisijaltaan 30-50 cm kivistä ja lohkareista, mutta niissä

Rantavallien aines on pääosin kivistä (ø 6-20 cm), mutta paikoin on myös hieman lohkareita (ø 20-40 cm).Tämän kivikon alapuolella vaaran rinne on jyrkkä ja aallokko on huuhtonut

Rantavallien koossa on myös eroja, muodostuman pohjoisosassa niiden korkeus on yleensä 0,3-0,6 metriä ja eteläosassa 0,5-1,3 metriä.. Vallien länsirinteet ovat jyrkempiä

Muodostuman korkeimmilta alueilta avautuu puuston niin salliessa metsäinen maisema saumamuodostumalle sekä metsäinen suomaisema muodostuman eteläpuolen lähimaastoon.

Maankohoamisen seurauksena muodostuman lakialueet paljastuivat veden peitosta noin 9 900 vuotta sitten.. Aallokko huuhtoi muodostuman lakea ja lajitteli

Hieman myöhemmin Sallan jääjärvestä avautui jäänreunaa myöten yhteys Korouomaan korkeustasolla 225 metrin.. Jääjärven vedet laskivat tuolloin Korouoman länsipuolista

Vaaran eteläosan länsirinteelle rantakivikoita muodostui ylimmän rannan tasosta aina 190 metrin korkeustasolle saakka.. Sen alapuolella olevalla jyrkällä rinteellä aallokon