TUU-11-113
3525000
3525000
3526000
3526000
3527000
3527000
7259000 7259000
7260000 7260000
7261000 7261000
7262000 7262000
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
KIVIHARJU
Tietokantatunnus: TUU-11-113
Pinta-ala: 75,7
Korkeus: 208
Alueen suhteellinen korkeus: 33
Geologia
Kiviharjun muodostuma on 208 metrin korkeustasolle kohoavan tasalakisen vaaran rinteelle syntynyt
rantakerrostuma. Vaaran laen länsireunalla on muutama suppakuoppia, joiden syvyys on suurimmillaan noin 4 metriä.
Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta noin 10 700 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) Kiviharju jäi osittain muinaisen Itämeren Ancylusjärvivaiheen peittoon. Ancylusjärven ylin ranta on alueella noin 205 metrin
korkeustasolla. Vaaran laki oli silloin pienialainen, matala saari laajan ulapan koillisreunalla sijainneessa lahdessa.
Maankohoamisen seurauksena vaara kohosi vähitellen veden peitosta. Voimakkaimmin Ancylusjärven aallokko huuhtoi vaaran länsi- ja lounaisrinteitä ylimmän rannan tasosta alaspäin aina noin 195 metrin korkeustasolle.
Lounaisrinteelle muodostui noin kymmenen metrin korkuinen loiva rantatörmä, jonka alaosassa on rantalovi sekä sen edustalla lähes 50 metrin levyinen rantatasanne. Rantatörmän alaosassa on pallekivikkoa. Pallekivikon yläpuolella rantatörmässä on paikoin paljaaksi huuhtoutunutta kivikkoa, mutta varsinaisia rantavalleja niistä ei ole kehittynyt.
Myös rantatasanteen pinnalla on paikoin pintakivikkoa. Muodostuman itäosassa, ylimmän rannan tasossa ja heti sen alapuolella on pienialaisia kalliopaljastumia. Aallokon vaaran ylärinteiltä huuhtoma hiekka ja sora ovat kerrostuneet vaaran alarinteille. Vaaran pohjoisreunalla on muutamia heikosti kehittyneitä terassimaisia rantavalleja.
Biologia
Laen rantamuodostumat sijaitsevat ”erirakenteisessa”, harvassa mäntytaimikossa, jossa pienimmät taimet ovat juuri päässeet varvikon ylle ja suurimmat ovat kolmemetrisiä. Puuston alla on laajat kanervavarvikot ja variksenmarjalaikut sekä avoimet, kulutetut sammal-jäkälälaikut. Sekapuuna on joitakin koivuja ja kuusia jättöpuina edellisestä hakkuusta.
Suurin osa alueesta on kuitenkin tasaikäistä kuivahkon kankaan kasvatusmännikköä. Sen aluskasvillisuus on aika yhtenäistä sekavarvikkoa koostuen puolukasta, mustikasta, variksenmarjasta ja kanervasta. Pohjakerros on
seinäsammalvaltainen. Jäkälää on niukasti. Pienet kalliopaljastumat ja pystypinnat ovat lajistoltaan tavanomaisia ja karuja.
Maisema ja muut arvot
Vaaralta avautuu paikoin puuston niin salliessa metsämaisema muodostuman lähiympäristöön. Muodostuma
hahmottuu lähiympäristöstä metsäisenä vaarana, mutta rantatörmä ja -tasanne vasta huomattavasti lähempää kohdetta.
Vaaran paljaaksi huuhtoutuneet kalliot, pallekivikko ja rantatasanne luovat hieman monimuotoisuutta muodostuman sisäiseen maisemaan. Muodostuman pohjoisreunalla on pieni maa-ainestenottoalue.
Sijainti: Kiviharjun rantakerrostumat sijaitsevat Pudasjärven itäosassa noin 28 kilometriä keskustasta itäkoilliseen ja viisi kilometriä Pintamosta länteen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 33 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Pudasjärvi
3523 08 3523 07
Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
