TUU-11-135
4452000
4452000
4453000
4453000
4454000
4454000
4455000
4455000
7327000 7327000
7328000 7328000
7329000 7329000
7330000 7330000
7331000 7331000
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
VASARAKANGAS
Tietokantatunnus: TUU-11-135
Pinta-ala: 77,0
Korkeus: 290
Alueen suhteellinen korkeus: 27,5
Geologia
Vasarakankaan muodostuma on Korouomasta Livojärven kautta Kuusamoon jatkuneen jäätikköjoen suulle kerrostuneelle harjudeltalle syntynyt tuulikerrostuma. Se syntyi noin 10 750 vuotta sitten mannerjäätikön reunan peräännyttyä Kuusamon alueelta länsiluoteeseen (Johansson ym. 2005). Deltan pintaosan hietaiset ja hiekkaiset kerrostumat joutuivat alttiiksi länsiluoteisten tuulten aiheuttamalle kulutukselle. Tuuli kuljetti irrottamaansa ainesta deltan pintaa myöten itään ja kaakkoon ja kerrosti ainesta dyynikummuiksi ja –selänteiksi. Dyynit ovat tyypiltään laajakaarisen U:n muotoisia paraabelidyynejä. Niiden kaaret avautuvat dyynien kerrostumisvaiheessa vallinneiden tuulien tulosuuntaan. Muodostuman pohjoisimmat dyynit ovat lounaistuulten kerrostamia. Muodostuman keski- ja kaakkoisosien dyynit ovat syntyneet länsi- ja länsiluoteisten tuulten kerrostamina. Dyynit ovat hyvin kehittyneitä.
Muodostuman alueella on noin 20 selväpiirteistä dyyniselännettä. Dyyniselänteiden korkeus on tavallisimmin 3-5 metriä. Haapalammen länsipuolella sijaitsevan muodostuman kookkaimman dyynin korkeus on hieman alle 10 metriä.
Dyyniselänteiden länsi- ja luoteisrinteet ovat pidempiä ja loivempia kuin dyynien lyhyet idänpuoleiset suojasivun rinteet, jotka ovat paikoin kookkaimmissa dyyneissä hyvinkin jyrkkiä. Kookkaimpien dyyniselänteiden suojasivut ovat myös vastasivuja korkeampia. Dyynikummuissa ja -selänteissä aines on karkeaa hietaa, mutta niiden välissä, dyynikentän pohjatasossa vallitsevana raekokona on hieno hiekka. Muodostuma koostuu yhdeksästä osa-alueesta.
Muodostuman pohjois- ja eteläreunalla dyynien laet ovat 285-290 korkeustasolla ja muodostuman keskiosassa Junganjärven lounaispäässä 270-275 metrin korkeustasolla. Muodostuman pohjoisosassa dyynit ovat kerrostuneet pohjamoreenin päälle. Muodostuman itäosassa, Haapalammen länsipuolella, dyynit ovat osittain kerrostuneet karkeampien jäätikköjokikerrostumien päälle. Dyyniselänteiden länsipuolella on soiden tai kasvillisuuden peittämiä kulutuspainanteita. Niitä on erityisesti Haapalammen eteläpuolella olevassa kuuden peräkkäisen paraabelidyynin muodostamassa dyynikeskittymässä, jossa dyynien välissä on soistuneita kulutuspainanteita.
Biologia
Alueen metsät ovat eri-ikäisiä kuivan kankaan kasvatusmänniköitä. Aluskasvillisuus on puolukkavarpuista ja seassa kasvaa variksenmarjaa. Monin paikoin on myös kanervaa etenkin valoisilla rinteillä. Entiset jäkäliköt muodostuvat karhun- ja kynsisammalista ja jäkälämurusta. Etenkin suodyynien poronpolut ovat puhki, hiekalla.
Maisema ja muut arvot
Muodostuma hahmottuu sitä peittävästä mäntymetsästä johtuen vain lähialueiden soille ja järville. Muodostuman reunoilta avautuu viereiselle Junganjärvelle kohtalainen järvimaisema. Muualle muodostuman lähialueille avautuu metsä- tai suomaisema. Kaukomaisemaa muodostumalta ei kunnolla avaudu. Dyynien muotojen vaihtelut ja dyynien väliset suot, lammet ja kulutuspainanteet luovat vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan. Muodostuma on säilynyt kohtalaisen luonnontilaisena.
Sijainti: Muodostuma sijaitsee Kuusamon keskustasta noin 13 kilometriä pohjoisluoteeseen, Junganjärven ja Ison Vasaralammen välisellä alueella.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 9 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Kuusamo
4522 11
Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
VASARAKANGAS
Tietokantatunnus: TUU-11-135
Pinta-ala: 77,0
Korkeus: 290
Alueen suhteellinen korkeus: 27,5
Geologia
Vasarakankaan muodostuma on Korouomasta Livojärven kautta Kuusamoon jatkuneen jäätikköjoen suulle kerrostuneelle harjudeltalle syntynyt tuulikerrostuma. Se syntyi noin 10 750 vuotta sitten mannerjäätikön reunan peräännyttyä Kuusamon alueelta länsiluoteeseen (Johansson ym. 2005). Deltan pintaosan hietaiset ja hiekkaiset kerrostumat joutuivat alttiiksi länsiluoteisten tuulten aiheuttamalle kulutukselle. Tuuli kuljetti irrottamaansa ainesta deltan pintaa myöten itään ja kaakkoon ja kerrosti ainesta dyynikummuiksi ja –selänteiksi. Dyynit ovat tyypiltään laajakaarisia paraabelidyynejä eli U-dyynejä. Niiden kaaret avautuvat dyynien kerrostumisvaiheessa vallinneiden tuulien tulosuuntaan. Muodostuman pohjoisimmat dyynit ovat lounaistuulten kerrostamia. Muodostuman keski- ja kaakkoisosien dyynit ovat syntyneet länsi- ja länsiluoteisten tuulten kerrostamina. Dyynit ovat hyvin kehittyneitä.
Muodostuman alueella on noin 20 selväpiirteistä dyyniselännettä. Dyyniselänteiden korkeus on tavallisimmin 3-5 metriä. Haapalammen länsipuolella sijaitsevan muodostuman kookkaimman dyynin korkeus on hieman alle 10 metriä.
Dyyniselänteiden länsi- ja luoteisrinteet ovat pidempiä ja loivempia kuin dyynien lyhyet idänpuoleiset suojasivun rinteet, jotka ovat paikoin kookkaimmissa dyyneissä hyvinkin jyrkkiä. Kookkaimpien dyyniselänteiden suojasivut ovat myös vastasivuja korkeampia. Dyynikummuissa ja -selänteissä aines on karkeaa hietaa, mutta niiden välissä, dyynikentän pohjatasossa vallitsevana raekokona on hieno hiekka. Muodostuma koostuu yhdeksästä osa-alueesta.
Muodostuman pohjois- ja eteläreunalla dyynien laet ovat 285-290 korkeustasolla ja muodostuman keskiosassa Junganjärven lounaispäässä 270-275 metrin korkeustasolla. Muodostuman pohjoisosassa dyynit ovat kerrostuneet pohjamoreenin päälle. Muodostuman itäosassa, Haapalammen länsipuolella, dyynit ovat osittain kerrostuneet karkeampien jäätikköjokikerrostumien päälle. Dyyniselänteiden länsipuolella on soiden tai kasvillisuuden peittämiä kulutuspainanteita. Niitä on erityisesti Haapalammen eteläpuolella olevassa kuuden peräkkäisen paraabelidyynin muodostamassa dyynikeskittymässä, jossa dyynien välissä on soistuneita kulutuspainanteita.
Biologia
Alueen metsät ovat eri-ikäisiä kuivan kankaan kasvatusmänniköitä. Aluskasvillisuus on puolukkavarpuista ja seassa kasvaa variksenmarjaa. Monin paikoin on myös kanervaa etenkin valoisilla rinteillä. Entiset jäkäliköt muodostuvat karhun- ja kynsisammalista ja jäkälämurusta. Etenkin suodyynien poronpolut ovat puhki, hiekalla.
Maisema ja muut arvot
Muodostuma hahmottuu sitä peittävästä mäntymetsästä johtuen vain lähialueiden soille ja järville. Muodostuman reunoilta avautuu viereiselle Junganjärvelle kohtalainen järvimaisema. Muualle muodostuman lähialueille avautuu metsä- tai suomaisema. Kaukomaisemaa muodostumalta ei kunnolla avaudu. Dyynien muotojen vaihtelut ja dyynien väliset suot, lammet ja kulutuspainanteet luovat vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan. Muodostuma on säilynyt kohtalaisen luonnontilaisena.
Sijainti: Muodostuma sijaitsee Kuusamon keskustasta noin 13 kilometriä pohjoisluoteeseen, Junganjärven ja Ison Vasaralammen välisellä alueella.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 9 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Kuusamo
4522 11
Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
