TUU-11-125
4454000
4454000
4455000
4455000
4456000
4456000
4457000
4457000
7276000 7276000
7277000 7277000
7278000 7278000
7279000 7279000
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
SOIDINVAARA
Tietokantatunnus: TUU-11-125
Pinta-ala: 62,8
Korkeus: 250
Alueen suhteellinen korkeus: 13
Geologia
Soidinvaaran muodostuma on Pudasjärven-Hossan saumamuodostuman pohjoisreunalle kerrostunut tuulikerrostuma.
Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta hieman yli 10 800 vuotta sitten saumamuodostuman hiekkaiset ja hietaiset kerrostumat joutuivat alttiiksi länsi- ja länsilounaisten tuulten aiheuttamalle kulutukselle. Tuuli kerrosti kuljettamaansa ainesta Soidinvaaran itäosaan dyyneiksi. Muodostuman länsiosassa tuulikerrostumat ovat matalia suuntautumattomia tai heikosti suuntautuneita kumpuja ja dyyniselänteitä. Muodostuman itäosassa on laajakaarisia hyvin kehittyneitä U-muotoisia paraabelidyynejä. Niiden kaaret avautuvat vasten kerrostumisvaiheessa vallinneita tuulensuuntia eli kohti länttä ja länsilounasta. Dyynien korkeudet ovat muodostuman länsi- ja keskiosissa keskimäärin 2-3 metriä. Muodostuman itäreunalle kerrostui Irnijärven rannalle usean vierekkäisen, laajakaarisen ja osittain lähes poikittaisen dyynin muodostuma dyyniketju. Siinä ovat muodostuman kookkaimmat dyynit, joiden korkeus on suurimmillaan noin 8-9 metriä. Dyynien länsirinteet ovat idänpuoleisia suojasivuja loivempia. Dyynien Irnijärven rantaan viettävät itärinteet ovat paikoin jyrkkiä (30-35 astetta). Dyyniselänteiden välissä on laajoja kohtalaisen tasaisia kulutuspainanteita. Muodostuman itäreunalla olevan dyyniketjun alarinteet rajoittuvat paikoin Irnijärven rantaan. Järven säännöstelystä (234-238 m) johtuen dyynin alarinteeseen on syntynyt eroosiotörmä. Aallokko on huuhtonut korkeanveden aikaan dyynin alarinteessä kasvaneiden puiden juuristosta hiekan pois, jolloin puut ovat kaatuneet. Aallokko on kuluttanut myös rannan ja dyynin välisten pienten soiden turvekerrostumia paljastaen niihin kerrostuneita puita.
Biologia
Soidinvaaran dyynejä varjostavat eri-ikäiset kasvatusmänniköt. Sekapuita ei oikeastaan ole. Maassa makaa joitakin vanhoja kelomaisia maapuita. Aluskasvillisuus on laikuittaista varpujen osuuden vaihdellen 2/3:sta noin puoleen.
Varvikko muodostuu puolukasta ja vähemmässä määriin variksenmarjasta ja kanervasta. Sammalikot ovat entisiä jäkälikköjä, joita nykyään peittävät kynsisammalet ja karhunsammalet. Kaakkoisrinteen alaosassa kasvaa vähäisin määrin hietakastikkaa, joitakin oravanmarjalaikkuja, sianpuolaa, kangaskortetta ja erikoisuutena monin kohdin sinipilkkuina kissankelloja.
Järveen rajautuvan dyynin rinteet ovat paikoin syöpyneet hiekalle ilmeisesti järven säännöstelyn takia. Samanlaisia hiekkatörmiä on myös Sunnanharjun kupeessa ja Kolkonlahden salmen niemessä. Nämä laikut ovat lähes kasvittomia ja niillä kasvaa vähäisin määrin kangaskortetta, hietakastikkaa, korpikastikkaa, luhtakastikkaa, maitohorsmaa ja karvakarhunsammalta. Rannalle on kasautunut myös hiekkaa särkiksi ja aivan järven pohjukka on muuttunut luhtaiseksi nevaksi ja aivan pohjukasta saranevaksi. Rantaa reunustaa paikoin myös luhtareunus. Rannalla kasvaa edellisten lisäksi runsaasti rantaleinikkiä, luhtakuusiota, jouhivihvilää, rantavihvilää, jokapaikansaraa, pallosaraa, pullosaraa, tupassaraa, vaaleasaraa ja rantapuntarpäätä. Vedessä kasvaa vähän nuottaruohoa palpakoiden ja ulpukan seurassa. Pohjukan luhta on pullosaran peittämä, korpikastikan reunustama ja aivan pohjukasta, saranevalla jouhisaran valtaama.
Alueen erikoisuutena on peruskarttaan merkitty lampi, joka on nykyään kuivahko kausikostea suoaro. Pohjaa peittää keskeltä jouhisarakasvusto, jossa on myös jokapaikansaraa. Sitä reunustaa korpikarhunsammalvyö paksuna peitteenä.
Paikoin on pieniä korpikastikkalaikkuja, vaaleasaraa ja aivan kosteimmilla paikoilla on maksasammalta ja niukasti rahkasammalta. Kuivimmilla kohdilla on suo- ja metsävarpuja sekä osin ranta on taimettumassa. Aron pohjalla on harvakseltaan järeitä, vielä kovia, ilmeisen kauan aikoinaan lammessa lionneita maapuita.
Maisema ja muut arvot
Muodostuma hahmottuu erityisesti Sunnanharjulta ja Irnijärveltä, joilta rannalla sijaitseva dyyniketju näkyy kohtuullisen hyvin. Soidinvaaran suunnasta dyynit hahmottuvat mataluutensa ja niitä peittävästä puustosta johtuen heikosti. Muodostumalta avautuu etelään kaunis harjumaisema. Itään ja koilliseen avautuu kaunis järvimaisema, jonka arvoa kuitenkin alentaa säännöstelystä johtuva rantojen paljaat kasvittomat eroosiotörmät. Muodostumalta avautuu länteen metsä- ja suomaisema. paraabelidyynien suunta- ja korkeuserot sekä Irnijärven rannan eroosiomuodot luovat hieman vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan. (FI1101635).
Sijainti: Muodostuma sijaitsee Kuusamon ja Taivalkosken rajalla, Irnistä kolme kilometriä etelään Irnijärven lounaisrannalla.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 8 m
Karttalehti:
Kuusamo Taivalkoski
4512 12
Kirjallisuus:
