• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-11-134: Rakinharju (Kuusamo). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-11-134: Rakinharju (Kuusamo). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-11-134

4456000

4456000

4457000

4457000

4458000

4458000

7325000 7325000

7326000 7326000

7327000 7327000

7328000 7328000

7329000 7329000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

0 500m

(2)

RAKINHARJU

Tietokantatunnus: TUU-11-134

Pinta-ala: 114,5

Korkeus: 285

Alueen suhteellinen korkeus: 22,5

Geologia

Rakinharjun muodostuma on Korouomasta Livojärven kautta Kuusamoon tulevan harjujakson deltalle syntynyt tuulikerrostuma. Se syntyi noin 10 800 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) mannerjäätikön reunan peräännyttyä Kuusamon alueelta länsiluoteeseen. Deltan pintaosan hietaiset ja hiekkaiset kerrostumat joutuivat alttiiksi

länsiluoteisten tuulten aiheuttamalle kulutukselle. Tuuli kuljetti irrottamaansa ainesta deltan pintaa myöten kaakkoon ja kerrosti ainesta dyynikummuiksi ja –selänteiksi. Dyynit ovat tyypiltään laajakaarisia paraabelidyynejä eli U- dyynejä. Niiden kaaret avautuvat dyynien kerrostumisvaiheessa vallinneiden tuulien tulosuuntaan eli kohti länsiluodetta. Dyynit ovat hyvin kehittyneitä. Muodostuman alueella on noin 20 selväpiirteistä dyyniselännettä.

Dyyniselänteiden korkeus on tavallisimmin 3-5 metriä. Tervalammen pohjoispuolella sijaitsevan muodostuman kookkaimman dyynin korkeus on hieman yli 10 metriä. Dyyniselänteiden länsiluoteiset rinteet ovat pidempiä ja loivempia kuin dyynien lyhyet idänpuoleiset suojasivun rinteet, jotka ovat paikoin kookkaimmissa dyyneissä hyvinkin jyrkkiä. Dyynikummuissa ja –selänteissä aines on karkeaa hietaa, mutta niiden välissä, dyynikentän pohjatasossa vallitsevana raekokona on hieno hiekka. Muodostuman länsiosassa on laaja yhtenäinen noin 275 metrin

korkeustasolla oleva deltataso, jonka pinnalla on laajakaarisia dyyniselänteitä. Muodostuman itäosa koostuu viidestä osa-alueesta, joilla dyyniselänteiden muoto vaihtelee laajakaarisista jyrkemmin kaartuviin dyynimuotoihin.

Muodostuman itäosassa dyynit ovat osittain kerrostuneet karkeampien jäätikköjokikerrostumien päälle. Tuulen toiminta on jatkunut muodostuman alueelta kohti kaakkoa Puolavaaran pohjoisrinnettä myöten ja vaaran itäosan laelle on kerrostunut dyyni, joka kuuluu viereiseen Hirsikankaan muodostumaan (TUU-11-133). Dyyniselänteiden

länsipuolella on kasvillisuuden peittämiä kulutuspainanteita.

Biologia

Alueen puusto on enimmäkseen harvaa, valoista kuivan kankaan kasvatusmännikköä ja osin varttunutta männikköä.

Suurin osa aluskasvillisuudesta dyynien laella ja länsirinteellä on varvutonta entistä jäkälikköä. Poronjäkälikkö on korvautunut karhunsammalilla, kynsisammalilla, korallisammaleella ja tinajäkälillä. Poronjäkälää on sentään vielä pieninä sekovarsina. Varvikko muodostu puolukasta, kanervasta ja variksenmarjasta. Rakinharjun pohjoisosan dyynin laella ja koillisrinteellä on lisäksi useita kanervisaramättäitä. Kanervisaraa on myös suurimman dyynin

kaakkoisrinteellä useassa kohtaa seuranaan lampaannataa ja sianpuolaa. Näiden tuppaiden ympärillä on kulutettua tai syötyä ”jäkälikköä”.

Maisema ja muut arvot

Muodostuma hahmottuu sitä peittävästä harvahkosta mäntymetsästä huolimatta lähialueiden soille ja järville

kohtalaisen hyvin. Muodostuman reunoilta avautuu viereiselle Petäjälammelle, Helilammelle ja Tervalammelle kaunis järvimaisema. Muodostuman pohjoispuolella hahmottuu puuston salliessa Oivanginjärven eteläpuolella sijaitseva harju ja muodostuman eteläpuolella Puolavaara. Dyynien muotojen vaihtelut ja dyynien väliset suot, lammet ja kulutuspainanteet luovat vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan. Muodostuman alueella sijaitsee Vierelä- Puolakan luonnonsuojelualue (YSA112194).

Sijainti: Muodostuma sijaitsee Kuusamon keskustasta noin 13 kilometriä pohjoisluoteeseen, Junganjärven ja Petäjälammen välisellä alueella.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Tuulikerrostuma

Arvoluokka: 2

Muodon suhteellinen korkeus: 10 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Kuusamo

4522 11

Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.

Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.

Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.

(3)

TUU-11-134. Rakinharjun dyynin loivapiirteinen vastasivun rinne. Dyynin kerrostanut tuuli on puhaltanut vasemmalta oikealle. Kuva: K. Mäkinen © GTK.

TUU-11-134. Rakinharju dyynin polveilevaaa lakea. Dyynin kerrostanut tuuli on puhaltanut

oikealta vasemmalle. Kuva: K. Mäkinen © GTK.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Peräkankaan ja Hepokankaan tuulikerrostumat ovat syntyneet noin 10 800 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) kun mannerjäätikön reuna perääntyi Kuusamon alueelta ja

Muodostuman itäosassa dyynit ovat syntyneet tuulen kuljetettua ainesta muodostuman länsiosasta moreenipeitteisen kalliokohouman rinteille ja osittain myös sen yli.. Korkeimmat

Maankohoamisen seurauksena muodostuman lakialueet paljastuivat veden peitosta noin 9 500 vuotta sitten (Saarnisto 2005).. Aallokko huuhtoi muodostuman lakea ja lajitteli

Naapurin ja Lamminharjunlammen dyynit ovat kuivan kankaan männiköitä, jotka ovat enimmäkseen aukeita,.. taimikoita

Tuuli on kuljettanut viereisen muodostuman (TUU-11-134) alueelta ainesta ja kerrostanut sen muodostuman luoteisosassa sijaitsevan Puolavaaran itäosan laen

Lounaisrinteelle muodostui noin kymmenen metrin korkuinen loiva rantatörmä, jonka alaosassa on rantalovi sekä sen edustalla lähes 50 metrin levyinen rantatasanne..

Muodostuman kaakkoisosassa sijaitsevan Kangaslammen ja Kaiskon alueen dyynit ovat heikosti U:n muotoisia laajakaarisia paraabelidyynejä, jotka avautuvat kohti

Siinä ovat muodostuman kookkaimmat dyynit, joiden korkeus on suurimmillaan noin 6-7 metriä.. Dyynien länsirinteet ovat idänpuoleisia