TUU-11-128
4498000
4498000
4499000
4499000
4500000
4500000
7306000 7306000
7307000 7307000
7308000 7308000
7309000 7309000
7310000 7310000
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
VALKEAISENKANGAS
Tietokantatunnus: TUU-11-128
Pinta-ala: 35,6
Korkeus: 260
Alueen suhteellinen korkeus: 10
Geologia
Valkeaisenkankaan muodostuma on Korouomasta Kuusamon kautta Venäjälle jatkuvan harjujakson deltamaiselle harjulaajentumalle syntynyt tuulikerrostuma. Se syntyi noin 10 900 vuotta sitten mannerjäätikön reunalla sijainneen Kuusamon jääjärven (Johansson 2005) purkauduttua alemmalle tasolle. Jääjärven pohjalle kerrostuneet hiekkaiset ja hietaiset kerrostumat joutuivat alttiiksi länsiluoteisten tuulten aiheuttamalle kulutukselle. Tuuli kerrosti kuljettamaansa ainesta harjulaajentuman itä- ja kaakkoisosiin dyynikummuiksi ja –selänteiksi. Muodostuman kaakkoisosassa sijaitsevan Kangaslammen ja Kaiskon alueen dyynit ovat heikosti U:n muotoisia laajakaarisia paraabelidyynejä, jotka avautuvat kohti kerrostumisvaiheessa vallinnutta tuulensuuntaa eli länsiluodetta. Dyynit ovat kohtalaisen kehittyneitä.
Niiden länsiluoteiset rinteet ovat loivempia kuin dyynien idänpuoleiset suojasivun rinteet. Muodostuman kaakkoisosan dyynien korkeus on 3-4 metriä. Muodostuman eteläosa koostuu 2-3 dyynin muodostamasta selännejonosta. Dyynit ovat kehittyneet toispuoleisiksi eli niiden Joukamojärven puoleiset lounaispäät ovat kehittyneet heikosti; ilmeisesti pohjavedenpinta on ollut lähellä maanpintaa. Selännejonon länsirinteet ovat pääosin loivempia kuin itärinteet. Muodostuman korkein dyyni sijaitsee selännejonon keskiosassa ja sen korkeus on noin viisi metriä.
Muodostuman pohjoisosassa tuulikerrostumat ovat pääosin pitkänomaisia dyyniselänteitä, jotka ovat suuntautuneet luoteesta kaakkoon. Selänteiden länsirinteet ovat itärinteitä loivempia. Aivan muodostuman pohjoiskärjessä on kohti länsiluodetta avautuva paraabelidyyni. Sekä paraabelidyynin että pitkittäisten dyyniselänteiden korkeus on 2,5-3,0 metriä.
Biologia
Alueen puusto on lähes kokonaan kuivahkon kankaan kasvatusmännikköä ja suurimmaksi osaksi varvikon vallassa.
Sammallaikkuja on korkeintaan neljännes. Näissä kasvaa kynsisammalia, karhunsammalia ja jäkälämuretta. Itärinteet ovat puolukkaisia ja variksenmarjasekoitteisia. Länsirinteellä on enemmän kanervatupsuja ja matalimmilla kohdilla dyyneille nousee suopursu. Monin paikoin dyynien laella kulkee ajoura. Maapuina on jonkin verran tuoreita tuulenkaatoja.
Maisema ja muut arvot
Muodostuman mataluudesta ja sitä peittävästä mäntymetsästä johtuen dyynit hahmottuvat Joukamojärveltä lähinnä metsäisinä selänteinä. Muodostuman reunoilta avautuu Joukamojärvelle kaunis järvimaisema saarineen. Dyynien muotojen vaihtelut luovat vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan. Kangaslammen ja Kaiskon välisellä alueella dyynien lomassa sijaitsevat suot, lammet ja pienet järvet muodostavat kohtalaisen kauniin maisemakokonaisuuden.
Sijainti: Muodostuma sijaitsee Kuusamon itäosassa, noin neljä kilometriä Lämsänkylästä pohjoiseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 4 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Kuusamo
4523 12 4541 03
Johansson, P. 2005. Jääjärvet. Teoksessa: Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 127-149.
