TUU-11-137
4472000
4472000
4473000
4473000
4474000
4474000
4475000
4475000
7350000 7350000
7351000 7351000
7352000 7352000
7353000 7353000
7354000 7354000
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
PESSANVAARA
Tietokantatunnus: TUU-11-137
Pinta-ala: 56,6
Korkeus: 245
Alueen suhteellinen korkeus: 20
Geologia
Pessanvaaran muodostuma on kahden eri harjujakson yhtymäkohtaan kerrostuneelle harjudeltalle ja sen lähiympäristöön syntynyt tuulikerrostuma. Toinen harju tulee länsiluoteesta Käylästä ja toinen länsilounaasta Viipuksesta. Tuulikerrostuma syntyi pian mannerjäätikön peräännyttyä alueelta noin 10 800 vuotta sitten (Johansson ym. 2005). Deltan pinnan hietaiset ja hiekkaiset kerrostumat joutuivat alttiiksi länsiluoteisten tuulten aiheuttamalle kulutukselle deltan pinnan paljastuttua ja kuivuttua maankohoamisen seurauksena. Tuuli kuljetti irrottamaansa ainesta deltan pintaa myöten kaakkoon ja kerrosti ainesta dyynikummuiksi ja –selänteiksi. Dyynit ovat tyypiltään
laajakaarisen U:n muotoisia paraabelidyynejä. Niiden kaaret avautuvat dyynien kerrostumisvaiheessa vallinneiden tuulien tulosuuntaan eli kohti länsiluodetta. Dyynit ovat kohtalaisen hyvin kehittyneitä. Muodostuman alueella on toistakymmentä selväpiirteistä dyyniselännettä. Dyyniselänteiden korkeus on tavallisimmin 1,5-4 metriä ja
kookkaimmat noin 5-6 metriä korkeita. Dyyniselänteiden länsirinteet ovat pidempiä ja loivempia kuin dyynien lyhyet idänpuoleiset suojasivun rinteet, jotka ovat paikoin kookkaimmissa dyyneissä melko jyrkkiä. Muodostuman länsiosan dyynikummuissa ja –selänteissä aines on karkeaa hietaa, mutta niiden välissä, dyynikentän pohjatasossa vallitsevana raekokona on hieno hiekka. Muodostuman itäosassa dyynit ovat syntyneet tuulen kuljetettua ainesta muodostuman länsiosasta moreenipeitteisen kalliokohouman rinteille ja osittain myös sen yli. Korkeimmat dyynit sijaitsevat kalliokohouman kaakkoisrinteellä. Dyyniselänteiden länsipuolella on kasvillisuuden peittämiä kulutuspainanteita.
Biologia
Alueen puusto on suurimmaksi osaksi kasvatusmännikköä, loput lähes kokonaan taimikoita ja itäosa on muutamia vuosia sitten siemenpuuhakattu. Kansallispuiston lakipuusto ei kovin paljon eroa muun alueen kasvatusmänniköistä.
Puusto on ehkä vanhempaa ja osin varttunutta. Aluskasvillisuus on lisäksi laajasti kulunut useiden Karhunkierrokseen kuuluvien tai sen liepeillä kulkevien leveiden polkujen takia. Polkuja on myös jonkin verran puiston ulkopuolella.
Puiston jyrkät itä- ja pohjoisrinteet erottuvat edukseen. Mäntyjen alla on suhteellisen tiheä kuusikko, hieman koivua ja maapohjaa peittää yhtenäinen puolukan, variksenmarjan ja osin mustikan muodostama varvikko, joiden alla on pehmeä seinäsammalen ja kerrossammalen muodostama sammalikko. Ruohojakin kasvaa jonkin verran. Rajaus kulkee ylärinteessä, alarinteen viettäessä kallioisena ja jyrkänteisenä jokeen. Alarinteestä, kalliolta paistaa konnanmarja ja ilmeisesti jyrkänteessä on ravinteisuutta. Eräässä männyssä on kaksi palokoroa. Kansallispuiston ulkopuolella dyynit ovat kauttaaltaan kuivempia myös varjorinteiltä. Aluskasvillisuus on puolukkavarpuista ja pohjakerroslaikut ovat normaaliin tapaan kuluneita kasvaen lähinnä kynsisammalia ja jäkälämuretta. Alavat osat ovat kuivahkoja kankaita.
Maisema ja muut arvot
Muodostuma hahmottuu sitä peittävästä harvahkosta mäntymetsästä johtuen vain lähialueiden soille ja järville.
Muodostuman pohjoisreunalta avautuu viereiselle Ala-Juumajärvelle kohtalainen järvimaisema. Muualle avautuu vain suo- ja metsämaisema. Dyynien muotojen vaihtelut ja dyynien väliset suot, lammet ja kulutuspainanteet luovat vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan. Osia muodostuman itäreunasta kuuluu Oulangan kansallispuistoon (KPU110020), Kuusamon koskien maisema-alueeseen (MAO110132) ja Jyrävänjärven arvokkaaseen kallioalueeseen (KAO110167).
Sijainti: Muodostuma sijaitsee Kuusamon pohjoisosassa, noin 12 kilometriä Käylästä kaakkoon Ala-Juumajärven eteläpuolella
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 6 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Kuusamo
4613 05
Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
