TUU-13-101
3559000
3559000
3560000
3560000
3561000
3561000
3562000
3562000
3563000
3563000
7322000 7322000
7323000 7323000
7324000 7324000
Tuura -alue Natura 2000 -alue ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
0 500 m
KUIKKAVAARAN DYYNIT
Tietokantatunnus: TUU-13-101
Pinta-ala: 36,9
Korkeus: 273
Alueen suhteellinen korkeus: 28
Geologia
Muodostuma koostuu tuulikerrostumista, jotka ovat syntyneet Livojärven poikki kulkevan Hirsiniemen Kiviharjun eteläpuolella ja Kuikkavaaran pohjoispuolella sijaitsevien jääjärvikerrostumien pinnalle. Kiviharju kuuluu
Korouomasta Kuusamoon jatkuvaan harjujaksoon ja sen erottaa jääjärvikerrostumista Livojärven Kaatamiselkä sekä Hirsiselkä. Mannerjäätikön reuna perääntyi alueelta noin 10 650 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), jolloin sekä harjun pinnalle että sen liepeille jääjärveen kerrostui runsaasti hiekkaista hietaa. Jääjärven purkautuessa ja maan kohotessa maasto paljastui ja joutui alttiiksi mannerjäätikön suunnasta lännestä ja länsiluoteesta puhaltaneille voimakkaille tuulille. Tuulet kuluttivat ja kuljettivat irrottamaansa ainesta kerrostaen sitä dyynikummuiksi sekä heikosti U-muotoisiksi paraabelidyyneiksi. Paraabelidyynien kaaret avautuvat tuulen tulosuuntaan eli kohti länsiluodetta. Dyynien kaaret vaihtelevat heikosti U-muotoisista selänteistä laajakaarisiin lähes tuulen suunnan suhteen poikittaisiin selänteisiin. Niiden lännenpuoleiset vastasivut ovat paikoin huomattavasti suojasivun rinteitä loivempia. Dyynit ovat kerrostuneet Kuikkavaarasta Livojärvelle viettävälle rinteelle siten, että dyynien koillispäät ovat kerrostuneet noin metrin Livojärven yläpuolelle eli 245 metrin korkeustasolle. Niiden lounaispää kohoavat Kuikkavaaran pohjoisrinteellä noin 250-265 metrin korkeustasolle. Muodostuman itäisin dyyni kohoaa lähelle Karvosenvaaran lakea aina 273 korkeustasolle. Dyynien korkeudet vaihtelevat muodostuman länsipään puolestatoista metristä itäosan runsaaseen viiteen metriin. Länsipään matalammat dyynit ovat kehittyneitä ja itäosan kookkaammat dyynit ovat kohtalaisen hyvin kehittyneitä muodoltaan. Dyyneillä on muutamia tieleikkauksia ja hiekkakuoppia.
Biologia
Alueen puusto on enimmäkseen nuorta kasvatusmännikköä. Paikoin on myös tasaikäistä, varttunutta, kuivahkon kankaan männikköä. Paikoin dyynien etelätyvellä on joitakin varttuneita kuusia ja koivuja. Aluskasvillisuus on lähes kokonaan puolukkavaltaista ja variksenmarjalaikkuista varvikkoa, jossa on myös vähän mustikkaa. Pohjakerrosta peittää seinäsammal. Tiheä puustoisissa kohdin aluskasvillisuus on puhtaammin varvikkoista, ja harvapuustoisissa kohdin on jonkin verran laidunnettuja sammal-jäkälälaikkuja.
Maisema ja muut arvot
Alueen mataluudesta ja mäntymetsästä johtuen muodostuma hahmottuu vain lähiympäristöön ja muodostuma-alueen läpi vieville teille. Livojärven rantaan ulottuvilta dyyneiltä avautuu järvimaisema puuston niin salliessa, muutoin niiltä avautuu metsäinen loivahko vaaramaisema. Muodostuman sisäinen maisema on muutoin melko vaatimaton, mutta dyyniselänteiden muotojen vaihtelu tuo siihen vähäistä vaihtelua. Muodostuman länsipää rajautuu Livojärven Natura - alueelseen (FI1301103).
Sijainti: Muodostuma sijaitseen Posion kunnan kaakkoisosassa Livojärven eteläpuolella, noin kahdeksan kilometriä Loukusasta itään
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 5 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Posio
3544 05 3544 08
Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.