TUU-11-092
3526000
3526000
3527000
3527000
3528000
3528000
7233000 7233000
7234000 7234000
7235000 7235000
7236000 7236000
7237000 7237000
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
KANGASLAMMIN RANTAKERROSTUMA
Tietokantatunnus: TUU-11-092
Pinta-ala: 139,6
Korkeus: 211
Alueen suhteellinen korkeus: 51
Geologia
Muodostuma on kalottivaara (211 m mpy.), joka on syntynyt mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 700 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), kun alue peittyi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Pudasjärven kaakkoisosassa noin 200 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten vaaran moreenikalotista muodostui pienialainen ja noin kymmenen metrin korkuinen saari. Muodostuma sijaitsi Ancylusjärven koillisreunalla aallokolta suojaavan saariston takana, joten aallokon kuluttava ja kerrostava toiminta jäi kohtuullisen vähäiseksi. Ylimmän rannan tasoon muodostui matala rantatörmä, joka on huuhtoutunut kallioon saakka. Vaaran pohjoisrinteellä on pienialaisia paljaaksi huuhtoutuneita kallioita.
Vaaran länsirinteellä on ylimmän rannan alapuolella loivasti länteen laskeva kulutustasanne, jonka alareunassa olevan leikkauksen perusteella aines on hiekkaista soraa. Leikkauksen syvyys on vain noin puoli metriä ja sen pohjalla on moreenia. Tasanne on aallokon kuluttama ja sen pinnalla on vain ohut kerros lajittunutta ainesta. Vaaran itärinteellä on 200 metrin tasosta alaspäin muutamia matalia heikosti kehittyneitä rantavalleja. Rinteellä on noin 185-195 metrin korkeustasolla matalien rantavallien kohdalla pitkänomaisia kivikasoja ja niiden välissä matalia painanteita, joiden suuntaus on vaaran laelta kohti alarinnettä. Nämä muodot ovat syntyneet todennäköisesti ihmisen toiminnan tuloksena. Rantakerrostumien hiekkaa ja soraa on kuormattu kärryille ja kuljetettu hevosella pois. Kivikasat ovat syntyneet ilmeisesti rantakerrostuman aineksessa olleista kivistä, jotka on heitetty kapeiden sorakuoppien reunalle.
Biologia
Lähes koko alue on kuivahkon tai tuoreen kankaan mäntytaimikkoa tai kasvatusmännikköä. Varttunutta metsää on jäljellä hyvin vähän. Sekapuuna on paikoin vähän kuusta. Osa hakkuista on hiljattain tehty. Aluskasvillisuus muodostuu vanhemmassa metsässä sekavarvikosta eli puolukasta, mustikasta, variksenmarjasta ja kanervasta.
Jälkimmäistä on vallitsevana hakkuuaukioilla. Pohjakerros on seinäsammalvaltainen, mutta siellä täällä on myös kerrossammalta. Pienet kalliopaljastumat ovat karuja ja kivikot ovat osin metsänpohjaan vajonneita ja varvikon peittämiä. Avopintoja kirjoo kaarrekarve, karttajäkälät ja sammalista mm. kalliokarstasammal ja kivitierasammal.
Maisema ja muut arvot
Vaaran hakatulta laelta ja rantakerrostumilta avautuu kohtuullisen kaunis metsä- ja suomaisema erityisesti kohti itää, mutta puuston kasvaessa vaaran rinteille maisema tulee umpeutumaan. Rantakerrostumat hahmotuvat vasta aivan lähietäisyydelle. Muodostuman sisäinen maisema ei juurikaan vaihtele. Rantakerrostumissa on pieniä leikkauksia muodostuman läpi kulkevien metsäautoteiden varressa. Lisäksi vaaran itärinteellä metsässä on
"hevospeliaikakaudella" kaivettuja sorakuoppia.
Sijainti: Kangaslammen rantakerrostumat sijaitsevat Pudasjärven kaupungin kaakkoisosassa noin seitsemän kilometriä Jaurakkajärveltä pohjoisluoteeseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 51 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Pudasjärvi
3531 08
Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
