TUU-13-116
3474000
3474000
3475000
3475000
3476000
3476000
7305000 7305000
7306000 7306000
7307000 7307000
7308000 7308000
7309000 7309000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
HONKIVAARA
Tietokantatunnus: TUU-13-116
Pinta-ala: 193,0
Korkeus: 198
Alueen suhteellinen korkeus: 41
Geologia
Honkivaaran rantakerrostumat syntyivät mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 500 vuotta sitten, kun alue jäi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ranuan eteläosassa noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Eronen 1992), joten Honkivaaran alakappaleen laki (198 m mpy.) oli tuolloin noin 17 metrin syvyydessä ja Honkirakka (185 m mpy.) noin 30 metrin syvyydessä. Maankohoamisen seurauksena Honkivaaran alakappaleen laki paljastui Ancylusjärven peitosta noin 10 000 vuotta sitten ja Honkirakan laki noin 9 900 vuotta sitten. Muodostuma sijaitsi laajan aina Saksan
pohjoisosiin ulottuneen ulapan pohjoisreunalla alttiina kovien myrskyjen synnyttämän aallokon huuhtomiselle.
Aallokon kulutus oli voimakkainta vaaran lakialueilla ja ylärinteillä, jonne muodostui rantakivikkoja. Yhtenäisimmät rantakivikot ulottuvat Honkivaaran alakappaleen laelta pohjoisrinteen 185 metrin korkeustasolle ja Honkirakan laelta koillisrinteessä 165 metrin korkeustasolle. Aallokon paljaaksi huuhtomia kallioita on Honkivaaran alakappaleen länsirinteellä 180-193 metrin välisellä korkeusvyöhykkeellä sekä Honkirakan luoteisrinteellä 160-177 metrin korkeusvyöhykkeellä. Rantavoimien vaaran yläosasta huuhtoma sora ja hiekka kerrostuivat kivikon alapuolelle loivasti rinteenmyötäisesti viettäviksi kerroksiksi.
Aallokko kasasi huuhtomaansa ainesta vaaran laelle mataliksi rannan suuntaisiksi selänteiksi eli rantavalleiksi, joita talven jäät kohottivat työntämällä niitä vaaran rinnettä vasten. Rantavallit ovat suuntautuneet Honkivaaran
alakappaleen laen ja pohjoisrinteen suuntauksen mukaisesti länsilounaasta itäkoilliseen. Honkivaaran alakappaleen laelle ja ylärinteelle on maankohoamisen seurauksena syntynyt neljän selänteen muodostama sarja allekkaisia rantavalleja. Honkivaaran alakappaleen länsipäässä rantavallien suuntaus on lounaasta koilliseen ja sen itäpäässä rantavallit kääntyvät ja kaartuvat laen itäpään ympäri. Laen länsipäässä on neljä rantavallia, jotka muodostuvat halkaisijaltaan noin 10-60 cm kokoisista gneissikivistä ja lohkareista. Laen itäpäässä kivikoko on yleensä 10-40 cm.
Avoimen rantakivikon alapuolella on kasvillisuuden peittämiä rantavalleja, joissa aines on kivistä soraa ja pohjoisrinteen alaosassa soraista hiekkaa.
Honkirakan laen rantakivikko koostuu pääasiassa kivistä, joiden halkaisija on noin 20-60 cm. Niiden kivilaji on gneissi. Kivien muodot vaihtelevat kulmikkaista jonkin verran pyöristyneisiin. Joukossa on myös jonkin verran laattamaisia kiviä. Kivien terävimmät särmät ovat kohtalaisen pyöristyneitä. Kivet muodostavat lakivallin alapuolelle sarjan portaittaisesti laskevia terassimaisia rantavalleja, jotka Honkirakan loivemmalla luoteisrinteellä ovat leveämpiä kuin sen jyrkemmällä kaakkoisrinteellä. Kivikon alapuolelle on kerrostunut rinteenmyötäisesti soraista hiekkaa.
Biologia
Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Honkivaaralla on laajat avoimet kivikot, joita reunustaa harvapuustoiset männiköt ja kalliot. Honkivaaran alakappaleen lakiosissa on myös avoimia kivikoita ja muuten vaara on laajalti hakattua harvapuustoista metsää ja männikköä. Laakeat kalliot ovat harvan puuston peittämiä (Suomen maanpeite 2006, ilmakuva). Kivikkoja reunustavissa metsissä aluskasvillisuutta vallitsee puolukka, mustikka ja variksenmarja.
Maisema ja muut arvot
Alueen loivapiirteisyydestä johtuen muodostuma näkyy ympäristöstä metsäisinä vaaroina. Rantakivikot hahmottuvat vasta lähietäisyydeltä Honkivaaran alakappaleen koillispuolelta ja Honkirakan luoteispuolelta. Honkivaaran
alakappaleen avoimen rantakivikon itäpäästä avautuu kaakkoon metsäinen suomaisema ja koilliseen suomaisema, jolla on turvetuotantoalue. Kauempana näkyy alavaa metsämaisemaa. Honkirakan rantakivikolta avautuu kaunis alava metsäinen maisema laajalle alueelle kohti länsiluodetta. Alueen eri korkeustasoilla olevat rantavallit, kalliopaljastuma- alueet sekä sora-, hiekka- ja moreenialueiden vaihtelu lisäävät muodostuman sisäisen maiseman monimuotoisuutta.
Muodostuman kaakkoispuolella sijaitseen Asmuntinsuo-Lamminsuon Natura- ja soidensuojelualue (FI1301203, SSO120477).
Sijainti: Honkivaaran muodostuma sijaitsee Ranuan eteläosassa, noin kymmenen kilometriä Ranuan keskustasta lounaaseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 41 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Ranua
3523 06
Eronen, M. 1992. Geologinen kehitys jääkauden lopussa ja sen jälkeen. Teoksessa: Suomen kartasto = Atlas över
Finland = Atlas of Finland : vihko = häfte = folio 123-126 : geologia = geologi = geology. Helsinki:
Maanmittaushallitus : Suomen Maantieteellinen Seura, 14-18.
Suomen maanpeite 2006. CLC2006 maankäyttö/maanpeite - tulkittu sateliittikuva-aineisto. Suomen ympäristökeskus.
