MOR-Y13-052
2523000
2523000
2524000
2524000
2525000
2525000
7337000 7337000
7338000 7338000
7339000 7339000
7340000 7340000
7341000 7341000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
KUUSIKKO-LOANMAA TERVOLA
Tietokantatunnus: MOR-Y13-052 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 3 Karttalehti:2542 09 Alueen pinta-ala: 60,7 ha
Korkeus: 71 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 22 m Muodon suhteellinen korkeus: 16 m Moreenimuodostuman sijainti: Kuusikko-Loanmaa sijaitsee Lapinniemen kylässä noin 3 km
Kaisajoelta koilliseen.
Geologia
Kuusikko-Loanmaan drumliini kuuluu Kemin-Tornion drumliinikentän pohjoisosan muodostumiin. Selänteen suuntaus lähes pohjoisluoteesta eteläkaakkoon kuvastaa viimeistä jäätiköitymistä edeltäneen jäätiköitymisen virtaussuuntaa. Drumliini on loivapiirteinen, sukkulamainen ja kohtalaisen hyvin kehittynyt. Itärinne on jyrkempi kuin länsirinne. Drumliinin pituus on 1400 metriä ja leveys noin 400 metriä. Drumliinin korkeus ympäröivältä suolta on noin 16 metriä.
Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen deglasiaation yhteydessä alue peittyi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten drumliinin laki oli noin 148 metrin syvyydessä.
Maankohoamisen seurauksena maasto kohosi vähitellen Itämeren Litorinavaiheessa meren peitosta ja noin 6500 vuotta sitten Kuusikko-Loanmaan laki paljastui Itämeren peitosta. Drumliinin primäärimuoto deformoitui aallokon toiminnan tuloksena ja peittyi ohuen rantakerrostuman peittoon. Drumliinin pohjoispäässä rantakerrostuma muodostaa koilliseen suuntautuneen ulokkeen. Länsirinteellä on 2-3 heikosti kehittynyttä terassimaista rantatasoa. Rantakerrostumassa on kaksi leikkausta. Pintalohkareisuus on pääasiassa erittäin vähäinen, laella paikoin vähäinen.
Biologia
Drumliinin metsä on suurimmaksi osaksi avarapuustoista tuoreen kankaan (VMT) kuusimäntysekametsää, jossa kasvaa paljon myös koivuja, haapoja sekä vanhoja raitoja. Pihlajan ja haavan taimia sekä katajia on runsaasti.
Ruohoisilla kohdilla kasvaa mm. metsäkurjenpolvea ja valkolehdokkia. Proksimaalilaella ja laen
muinaisrantavyöhykkeessä on hieman kuivempaa mäntymetsää, jossa varvut kuten variksenmarja ja puolukka ovat runsaita. Kaikkialla muualla rehevä mustikkavarvusto, paksu sammalkerros, vanamo ja kangasmaitikka ovat vallitsevaa kasvillisuutta. Keltatalvikkia ja keltaliekoa kasvaa hieman, enimmäkseen kuivassa
proksimaaliosassa. Pohjoisosassa on karu isovarpuräme (IR). Suolla kasvaa metsävarpujen lisäksi juolukkaa, suopursua, vaivaiskoivua, metsäkortetta sekä pallosaraa. Tasaisessa distaaliosassa on avaraa, varpuvaltaista (MTp) sekametsää ja runsaasti katajaa. Länsikyljellä ja poikittain harjanteen yli on tehty metsäajouria, joissa kasvaa heiniä ja muuta kulttuurinseuralaislajistoa. Harvennuksia on tehty paikoitellen ja nuoria metsiä löytyy jonkin verran. Pääosin puusto on kuitenkin varttunutta ja osittain jopa luonnontilaista.
Maisema ja muut arvot
Kuusikko-Loanmaa hahmottuu lähiympäristöstään heikosti metsäisenä selänteenä. Drumliinilta avautuu maisema vain lähiympäristöön selänteen puustosta johtuen. Sisäinen maisema on yksitoikkoinen. Kuusikko- Loanmaa on luonnontilainen lukuun ottamatta pohjoispäässä rantakerrostumassa olevia kahta leikkausta.
