MOR-Y13-024
2525000
2525000
2526000
2526000
2527000
2527000
7324000 7324000
7325000 7325000
7326000 7326000
7327000 7327000
7328000 7328000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ISO TEERIKUMPU TERVOLA
Tietokantatunnus: MOR-Y13-024 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 2 Karttalehti:2542 08 Alueen pinta-ala: 47,4 ha
Korkeus: 56 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 22 m Muodon suhteellinen korkeus: 18 m Moreenimuodostuman sijainti: Iso Teerikumpu sijaitsee Ylipaakkolan kylässä, noin 3 km
Korpijärveltä itään.
Geologia
Ison Teerikummun drumliini kuuluu Kemin-Tornion drumliinikentän pohjoisosan muodostumiin. Se on hyvin kehittynyt sukkulamainen drumliini. Sen laki sijaitsee selänteen keskiosassa. Länsirinne on loivempi kuin itärinne. Drumliinin pituus on 1200 metriä ja leveys noin 400 metriä. Sen korkeus ympäröivältä suolta on 18 metriä. Selänteen suuntaus lähes pohjoisluoteesta eteläkaakkoon kuvastaa viimeistä jäätiköitymistä edeltäneen jäätiköitymisen virtaussuuntaa.
Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen deglasiaation yhteydessä alue peittyi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten drumliinin laki oli noin 163 metrin syvyydessä.
Maankohoamisen seurauksena maasto kohosi vähitellen Itämeren Litorinavaiheessa meren peitosta ja noin 5300 vuotta sitten Ison Teerikummun laki paljastui Itämeren peitosta. Drumliinin primäärimuoto deformoitui aallokon toiminnan tuloksena ja peittyi ohuen rantakerrostuman peittoon. Rantakerrostuman paksuus vaihtelee selänteen yläosassa ja on yleensä noin 1-3 metriä. Pintalohkareisuus on pääasiassa vähäinen.
Biologia
Ison Teerikummun drumliinin metsä on rehevää tuoreen kankaan (MTp) ja lehtomaisen kankaan (GOMT) kuusisekametsää. Paikoitellen esiintyy lehtolaikkuja, joilla kasvaa mm. näsiää, sudenmarjaa, tesmaa, lillukkaa, metsäkurjenpolvea, nuokkuhelmikkää, sormisaraa, puna-ailakkia ja hiirenvirnaa. Kataja on rehevillä, avoimilla ja kuivahkoilla lehtoalueilla runsas. Näin esimerkiksi distaaliosan lounaisrinteellä, jolla kasvaa katajan lisäksi runsaasti näsiää. Luonnontilaisen kaltaista kuusisekametsää on jonkin verran, ja proksimaaliosan itärinteellä on varttunutta, paksusammaleista kuusikkoa, jossa kasvaa vanamoa, oravanmarjaa ja yövilkkaa. Drumliinin yli on hakattu poikittain kolme leveää kaistaletta, joista paikoittainen rehevyys on myös hyvin havainnoitavissa.
Hakkuilla kasvaa mm. näsiää, lehtokortetta, nuokkuhelmikkää, kurjenpolvea, maitohorsmaa sekä pihlajan, raidan ja haavan taimia sekä katajia. Alueella oli hakkuut käynnissä inventoimisen aikana, joten tämän hetkisten varttuneen metsiköiden määrää ei tiedä varmasti. Yli puolet alueen metsistä oli jo hakattu, ja jäljellä olevat metsät ovat kahdella leveähköllä kaistaleella. Toinen metsäkaistaleista sijaitsee lähellä drumliinin lakiosaa ja toinen distaaliosassa. Distaalikärjessä on nuorehkoa kuusi-lehtipuusekametsää, jonka poikki kulkee autotie.
Uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista alueella on havaittu tikankontti (VU) ja rajalla neidonkenkä (VU) (Taxon).
Maisema ja muut arvot
Iso Teerikumpu hahmottuu hyvin pohjoisesta. Siltä avautuu suhteellisen hyvin maisema länteen, pohjoiseen ja itään. Rantakerrostuma luo hieman vaihtelua sisäiseen maisemaan. Iso Teerikumpu on säilynyt lähes
luonnontilaisena lukuun ottamatta aivan distaalipäässä olevaa maantieleikkausta.
