TUU-13-121
3445000
3445000
3446000
3446000
3447000
3447000
3448000
3448000
7319000 7319000
7320000 7320000
7321000 7321000
7322000 7322000
7323000 7323000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
LUMIVAARA
Tietokantatunnus: TUU-13-121
Pinta-ala: 119,8
Korkeus: 173
Alueen suhteellinen korkeus: 37
Geologia
Lumivaaran rantakerrostuma syntyi mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 400 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), kun alue jäi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ranuan luoteisosassa noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981), joten Lumivaaran laki (173 m mpy.) oli tuolloin noin 40 metrin syvyydessä. Maankohoamisen seurauksena vaaran laki paljastui Ancylusjärven peitosta noin 9 700 vuotta sitten (Saarnisto 2005). Lumivaara sijaitsi laajan aina Saksan pohjoisosiin ulottuneen ulapan pohjoisreunalla alttiina kovien myrskyjen synnyttämän aallokon huuhtomiselle. Aallokon kulutus oli voimakkainta vaaran laella ja loivahkolla ylärinteellä, jonne muodostui laajoja rantakivikkoja. Yhtenäisimmät rantakivikot ulottuvat vaaran laelta aina 160 metrin korkeustasolle, joskin
länsirinteellä on muutamia erillisiä pienempiä kivikoita vielä noin 145 korkeustasolle saakka. Vaaran etelä- ja länsirinteellä on aallokon paljaaksi huuhtomia kallioita 140-172 metrin välisellä korkeusvyöhykkeellä..
Aallokko kasasi huuhtomaansa ainesta vaaran ylärinteille mataliksi rannan suuntaisiksi selänteiksi eli rantavalleiksi, joita talven jäät kohottivat työntämällä niitä vaaran rinnettä vasten. Rantavallit ovat suuntautuneet rinteen suuntauksen mukaisesti etelästä pohjoiseen, kaartuen aivan pohjoispäässä kohti koillista. Laen tuntumassa vallit koostuvat kivistä ja lohkareista, joiden halkaisija on yleensä noin 20-40 cm. Muodostumalla on toistakymmentä rantavallien ja niiden korkeus on tavallisesti noin 0,5-1,5 metriä. Rantavallien vaaran puoleiset rinteet ovat yleensä matalampia ja loivempia kuin ulapan puoleiset luoteisrinteet. Korkeampien vallien välissä on myös matalampia valleja. Rantakivikot koostuvat pääasiassa muodostuman alla olevasta paikallisesta kivilajista eli kiillegneisseistä. Koska osa kivistä on peräisin jäätikön kuljettamasta moreenista, niin kivien joukossa on myös jäätikön kauempaa länsiluoteesta paikalle kuljettamaa kiviainesta, muun muassa muutamia dolomiittilohkareita. Alimmat rantavallit ovat kasvillisuuden peittämiä. Sora ja hiekka kerrostuivat kivikon alapuolelle loivasti rinteenmyötäisesti viettäviksi kerroksiksi Biologia
Lumivaaran kivikot ovat laajoja ja avoimia. Kivet ovat alle puolen metrin kokoisia ja niiden väliin jää pieniä onkaloita. Kivet ovat enimmäkseen karupintaisia kasvualustoja, mutta aivan yksittäin on myös syöpyneitä dolomiittilohkareita. Kiviä kirjoo jonkin verran kaarrekarve ja värittää vahvasti karttajäkälät ja useat rupijäkälät.
Kivien väleissä kasvaa runsainten tinajäkäliä, poronjäkäliä ja kivitierasammalta. Dolomiitilla kasvaa runsaasti rauniopaasisammalta ja Hymenelia heteromorpha -rantakiventieraa. Metsälajeja on vain kivikon reunaosissa. Kivikon keskellä on muutamia pieniä puusaarekkeita, joissa kasvaa hieman mäntyä, kuusta, koivua, katajaa ja pihlajaa.
Varvikko muodostuu mustikasta, juolukasta ja variksenmarjasta.
Länsirinteen kalliot pilkistävät pieninä nokkina varvikkoisesta metsämaasta. Pystypinnat ovat korkeintaan 1, 5 m korkeita ja niiden lajisto on karua sekä tavanomaista. Kalliopuusto on muuta metsää erirakenteisempaa ja joukossa on myös keloja. Kanervaa kasvaa aukkopaikoissa. Laki- ja reunametsät ovat vanhempia, kuivahkon kankaan
kasvatusmänniköitä ja sekapuuna on runsaasti kuusia, pensaista katajaa ja pihlajaa. Aluskasvillisuus on puolukka- ja mustikkavaltaista ja pohjakerros seinäsammalpeitteistä, jossa on vähän kerrossammalta. Muista putkilokasveista kasvaa vähän metsätähteä, oravanmarjaa, vanamoa, kevätpiippoa ja metsälauhaa.
Maisema ja muut arvot
Lumivaara hahmottuu lähiympäristöstä metsäisenä vaarana, mutta rantakivikot jäävät pääosin puuston peittoon.
Vaaran laelta ja ylärinteen avoimilta rantakivikoilta avautuu länteen ja lounaaseen kohtalainen metsämaisema.
Lumivaaran rinteiden rantavallit sekä sora-, hiekka- ja moreenialueiden vaihtelu lisäävät muodostuman sisäisen maiseman monimuotoisuutta.
Sijainti: Lumivaaran muodostuma sijaitsee Ranuan luoteisosassa, noin seitsemän kilometriä Hosiolta pohjoisluoteeseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 37 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Ranua
3522 08
Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
Saarnisto, M. 1981 Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 130. 42 p.
Saarnisto, M. 2005. Rannansiirtyminen ja maankohoaminen, Itämeren vaiheet ja jokien kehitys. In: Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 164-171.
