TUU-13-173
2542000
2542000
2543000
2543000
2544000
2544000
2545000
2545000
7280000 7280000
7281000 7281000
7282000 7282000
7283000 7283000
7284000 7284000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
MUNKKI
Tietokantatunnus: TUU-13-173
Pinta-ala: 2,7
Korkeus: 11
Alueen suhteellinen korkeus: 11
Geologia
Muodostuma on pieni ranta- ja tuulikerrostumien yhdistelmämuodostuma. Muodostuma on syntynyt kivikkoisen moreenirannan (Nenonen 1992) pieneen lahdekkeeseen. Rannan edustalla on Tiurasen ja Montajan saarten välissä suora yhteys aavalle Perämeren ulapalle, joten lounaistuulet ovat päässeet huuhtomaan rantaa lahdekkeen molemmin puolin. Aallokon moreenista huuhtoma hietainen hiekka on kerrostunut lahdekkeessa rannalle matalaksi
rantahietikoksi. Maankohoamisen seurauksena rantahietikko on vähitellen kohonnut aallokon ulottumattomiin ja se on joutunut alttiiksi tuulen kulutukselle ja kuljetukselle. Tuuli on kerrostanut rantahietikolle matalan, alle puoli metriä korkean rantadyynin. Loivasti kohoavan hiekkarannan yläosassa maasto muuttuu harvan puuston peittämäksi matalaksi kumpuilevaksi dyyniksi. Rannan edustalla noin 10-15 metriä vesirajasta merelle päin on lahdekkeen mittainen matala, noin kymmenen metrin levyinen hiekkasärkkä, joka ainakin matalan veden aikaan ulottuu vedenpinnan yläpuolelle.
Biologia
Rantadyyni kohoaa noin puoli metriä ympäristöstä ja samalla kohtaa on eloperäinen rantavalli. Dyynillä kasvaa harvakseltaan rantavehnää ja sen seurassa runsaasti hietakastikkaa, pietaryrttiä ja vähän merinätkelmää (RT). Vallin edustalla on kapealti edellä mainittuja kasveja, mutta ei varsinaisia alkiodyynejä. Hieman mutkittelevan rannan edustalla on pieni vedenpäällinen hiekkasärkkä. Alempi hiekkaranta on lähes kasviton. Avoin dyyni vaihettuu ylärannalla harvapuustoiseen kumpuilevaan dyyniin. Dyynillä kasvaa matalia mäntyjä, kuusia, koivuja ja katajia.
Aluskasvillisuus on heinäistä ja pohjakerrosta sulkevat karhunsammalet, poronjäkälät ja osin metsäsammalet. Alueelta on löydetty ahonoidanlukko (NT) (Lulu, Hertta 2010).
Maisema ja muut arvot
Muodostuma erottuu merelle kivikkoisesta aallokon kuluttamasta moreenirannasta vaaleana hohtavana matalana hiekkarantana. Muihin ilmansuuntiin muodostuma hahmottuu tiheästä ympäröivästä metsästä johtuen vasta saavuttaessa itse muodostumalle. Muodostumalta avautuu saaristomaisema eteläkaakkoon ja länteen. Tiurasen ja Montajan saarten välisen salmen kautta avautuu avoin merimaisema lounaaseen. Noin kymmenen kilometrin päässä ulapalla siintää Tiurasenkrunnin pieni saari. Muodostuman sisäinen maisema on varsin vaatimaton. Ainoastaan matala dyyniytynyt rantavalli sekä metsän rajassa oleva kumpuileva dyyni sekä rannan edustalla oleva hiekkainen särkkä luovat hieman vaihtelua sisäiseen maisemaan. Rannan läheisyydessä on runsaasti vapaa-ajan asutusta, jonka johdosta rannalla on kulumisen merkkejä.
Sijainti: Muodostuma sijaitsee Simon lounaisosassa Perämeren rannalla noin 1,8 kilometriä Hepolanperältä lounaaseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 1 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Simo
2543 01
Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointi -tietokanta (LULU). 2010. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
Nenonen, J. 1992. Simo. Maaperäkartta 1 : 20 000, 254301. Geologian tutkimuskeskus.
Ympäristöhallinnon eliötietojärjestelmä (Hertta). 2010. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
