TUU-13-122
3447000
3447000
3448000
3448000
3449000
3449000
7326000 7326000
7327000 7327000
7328000 7328000
7329000 7329000
7330000 7330000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
RAHASELKÄ
Tietokantatunnus: TUU-13-122
Pinta-ala: 48,2
Korkeus: 185
Alueen suhteellinen korkeus: 25
Geologia
Rahaselän rantakerrostuma syntyi mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 200 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), kun alue peittyi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon.
Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ranuan luoteisosassa noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981), joten Rahaselän laki (185 m mpy.) oli tuolloin noin 30 metrin syvyydessä. Maankohoamisen seurauksena vaaran laki paljastui Ancylusjärven peitosta noin 9 900 vuotta sitten (Saarnisto 2005). Rahaselkä sijaitsi laajan aina Saksan pohjoisosiin ulottuneen ulapan pohjoisreunalla alttiina kovien myrskyjen synnyttämän aallokon huuhtomiselle.
Aallokon kulutus oli voimakkainta vaaran laella ja loivahkolla ylärinteellä, jonne muodostui laajoja rantakivikkoja.
Yhtenäisimmät rantakivikot ulottuvat vaaran laelta aina 170 metrin korkeustasolle, joskin länsirinteellä on harvahkoa huuhtoutumiskivikkoa ja muutamia yhtenäisiä pienempiä kivikoita vielä noin 160 korkeustasolle saakka. Vaaran etelärinteellä on aallokon paljaaksi huuhtomia kallioita 175-183 metrin välisellä korkeusvyöhykkeellä.
Aallokko kasasi huuhtomaansa ainesta vaaran ylärinteille mataliksi rannan suuntaisiksi selänteiksi eli rantavalleiksi, joita talven jäät kohottivat työntämällä niitä vaaran rinnettä vasten. Rantavallit ovat heikosti kehittyneitä, paikoin lähes huomaamattomia. Ne ovat suuntautuneet rinteen suuntauksen mukaisesti hieman kaarenmuotoisesti lounaasta koilliseen. Laen tuntumassa vallit koostuvat noin 20-40 cm kokoisista lohkareista, mutta alempana valleissa on pääasiassa kiviä ja muutamia lohkareita. Rantavallien korkeus on tavallisesti noin 0,3-0,6 metriä. Rantakivikot koostuvat pääasiassa muodostuman alla olevasta paikallisesta kivilajista eli kiillegneisseistä. Koska osa kivistä on peräisin jäätikön kuljettamasta moreenista, on muodostumassa myös jäätikön kauempaa länsiluoteesta paikalle kuljettamaa kiviainesta. Alimmat rantavallit ovat kasvillisuuden peittämiä.
Biologia
Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alueella on avoimia ja puuston varjostamia kivikoita, joita reunustaa lähinnä harvapuustoiset, hakatut männiköt (Suomen maanpeite 2006, ilmakuva). Sekapuuna kasvaa jonkin verran kuusta ja koivua. Kalliopaljastumilla ja rantakivikolla on lähinnä yksittäisiä puita. Rantakivikon alapuolella olevilla rantahiekoilla ja moreenialueilla on tuoretta kangasmetsää.
Maisema ja muut arvot
Rahaselkä hahmottuu lähiympäristöstä metsäisenä vaarana, mutta rantakivikot jäävät puuston peittoon. Vaaran laelta ja ylärinteen avoimilta rantakivikoilta avautuu länteen ja lounaaseen kohtalainen metsämaisema. Lumivaaran rinteiden rantavallit sekä sora-, hiekka- ja moreenialueiden vaihtelu lisäävät muodostuman sisäisen maiseman
monimuotoisuutta.
Sijainti: Rahaselän muodostuma sijaitsee Ranuan luoteisosassa, noin seitsemän kilometriä Maurusta luoteeseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 25 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Ranua
3522 08
Saarnisto, M. 1981 Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 130. 42 p.
Saarnisto, M. 2005. Rannansiirtyminen ja maankohoaminen, Itämeren vaiheet ja jokien kehitys. In: Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 164-171.
Suomen maanpeite 2006. CLC2006 maankäyttö/maanpeite - tulkittu sateliittikuva-aineisto. Suomen ympäristökeskus.