• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-13-122: Rahaselkä (Ranua). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantamuodostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-13-122: Rahaselkä (Ranua). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantamuodostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-13-122

3447000

3447000

3448000

3448000

3449000

3449000

7326000 7326000

7327000 7327000

7328000 7328000

7329000 7329000

7330000 7330000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

0 500m

(2)

RAHASELKÄ

Tietokantatunnus: TUU-13-122

Pinta-ala: 48,2

Korkeus: 185

Alueen suhteellinen korkeus: 25

Geologia

Rahaselän rantakerrostuma syntyi mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 200 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), kun alue peittyi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon.

Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ranuan luoteisosassa noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981), joten Rahaselän laki (185 m mpy.) oli tuolloin noin 30 metrin syvyydessä. Maankohoamisen seurauksena vaaran laki paljastui Ancylusjärven peitosta noin 9 900 vuotta sitten (Saarnisto 2005). Rahaselkä sijaitsi laajan aina Saksan pohjoisosiin ulottuneen ulapan pohjoisreunalla alttiina kovien myrskyjen synnyttämän aallokon huuhtomiselle.

Aallokon kulutus oli voimakkainta vaaran laella ja loivahkolla ylärinteellä, jonne muodostui laajoja rantakivikkoja.

Yhtenäisimmät rantakivikot ulottuvat vaaran laelta aina 170 metrin korkeustasolle, joskin länsirinteellä on harvahkoa huuhtoutumiskivikkoa ja muutamia yhtenäisiä pienempiä kivikoita vielä noin 160 korkeustasolle saakka. Vaaran etelärinteellä on aallokon paljaaksi huuhtomia kallioita 175-183 metrin välisellä korkeusvyöhykkeellä.

Aallokko kasasi huuhtomaansa ainesta vaaran ylärinteille mataliksi rannan suuntaisiksi selänteiksi eli rantavalleiksi, joita talven jäät kohottivat työntämällä niitä vaaran rinnettä vasten. Rantavallit ovat heikosti kehittyneitä, paikoin lähes huomaamattomia. Ne ovat suuntautuneet rinteen suuntauksen mukaisesti hieman kaarenmuotoisesti lounaasta koilliseen. Laen tuntumassa vallit koostuvat noin 20-40 cm kokoisista lohkareista, mutta alempana valleissa on pääasiassa kiviä ja muutamia lohkareita. Rantavallien korkeus on tavallisesti noin 0,3-0,6 metriä. Rantakivikot koostuvat pääasiassa muodostuman alla olevasta paikallisesta kivilajista eli kiillegneisseistä. Koska osa kivistä on peräisin jäätikön kuljettamasta moreenista, on muodostumassa myös jäätikön kauempaa länsiluoteesta paikalle kuljettamaa kiviainesta. Alimmat rantavallit ovat kasvillisuuden peittämiä.

Biologia

Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alueella on avoimia ja puuston varjostamia kivikoita, joita reunustaa lähinnä harvapuustoiset, hakatut männiköt (Suomen maanpeite 2006, ilmakuva). Sekapuuna kasvaa jonkin verran kuusta ja koivua. Kalliopaljastumilla ja rantakivikolla on lähinnä yksittäisiä puita. Rantakivikon alapuolella olevilla rantahiekoilla ja moreenialueilla on tuoretta kangasmetsää.

Maisema ja muut arvot

Rahaselkä hahmottuu lähiympäristöstä metsäisenä vaarana, mutta rantakivikot jäävät puuston peittoon. Vaaran laelta ja ylärinteen avoimilta rantakivikoilta avautuu länteen ja lounaaseen kohtalainen metsämaisema. Lumivaaran rinteiden rantavallit sekä sora-, hiekka- ja moreenialueiden vaihtelu lisäävät muodostuman sisäisen maiseman

monimuotoisuutta.

Sijainti: Rahaselän muodostuma sijaitsee Ranuan luoteisosassa, noin seitsemän kilometriä Maurusta luoteeseen.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 4

Muodon suhteellinen korkeus: 25 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Ranua

3522 08

Saarnisto, M. 1981 Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 130. 42 p.

Saarnisto, M. 2005. Rannansiirtyminen ja maankohoaminen, Itämeren vaiheet ja jokien kehitys. In: Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 164-171.

Suomen maanpeite 2006. CLC2006 maankäyttö/maanpeite - tulkittu sateliittikuva-aineisto. Suomen ympäristökeskus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ranuan luoteisosassa noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981), joten Lumivaaran laki (173 m mpy.) oli tuolloin noin

Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Pudasjärven kaakkoisosassa noin 200 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten vaaran moreenikalotista muodostui pienialainen ja noin

Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten drumliinin laki oli noin 68 metrin syvyydessä..

Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten drumliinin laki oli noin 153 metrin syvyydessä..

Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten drumliinin laki oli noin 171 metrin syvyydessä..

Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten drumliinin laki oli noin 148 metrin syvyydessä..

Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Pellon alueella noin 200 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981), joten drumliinin laki oli noin 78 metrin

Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten kumpumoreenialueen eteläosan moreenikumpujen laet olivat