TUU-13-113
3471000
3471000
3472000
3472000
3473000
3473000
7291000 7291000
7292000 7292000
7293000 7293000
7294000 7294000
7295000 7295000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
ALA-KORPPIVAARA
Tietokantatunnus: TUU-13-113
Pinta-ala: 78,9
Korkeus: 168
Alueen suhteellinen korkeus: 23
Geologia
Ala-Korpivaaran rantakerrostuma syntyi mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 500 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), kun alue jäi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ranuan eteläosassa noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten Ala-Korpivaaran laki (168 m mpy.) oli tuolloin noin 47 metrin syvyydessä. Maankohoamisen seurauksena vaaran laki paljastui Ancylusjärven peitosta noin 9 700 vuotta sitten (Saarnisto 2005). Se sijaitsi laajan, aina Saksan pohjoisosiin ulottuneen ulapan pohjoisreunalla alttiina kovien myrskyjen synnyttämän aallokon huuhtomiselle.
Aallokon kulutus oli voimakkainta vaaran laella ja loivahkolla ylärinteellä, jonne muodostui rantakivikkoja.
Yhtenäisimmät rantakivikot ulottuvat vaaran laelta 155 metrin korkeustasolle, joskin senkin alapuolella on vielä muutamia pieniä kivikoita. Vaaran etelä- ja länsirinteellä on aallokon paljaaksi huuhtomia kallioita 152-165 metrin välisellä korkeusvyöhykkeellä. Aallokon vaaran yläosasta huuhtoma sora ja hiekka kerrostuivat kivikon alapuolelle loivasti rinteenmyötäisesti viettäviksi kerroksiksi.
Aallokko kasasi huuhtomaansa ainesta vaaran ylärinteille mataliksi rannan suuntaisiksi selänteiksi eli rantavalleiksi, joita talven jäät kohottivat työntämällä niitä vaaran rinnettä vasten. Rantavallit ovat suuntautuneet laen ja itärinteen suuntauksen mukaisesti pohjoisluoteesta eteläkaakkoon. Vaaran laella on leveä, kahden heikosti kehittyneen rantavallin muodostama rantakivikko, joka viettää kohti koillista. Sen pohjoispäähän on muodostunut koilliseen suuntautuva uloke, jolla on 3-4 kapeata terassimaista rantavalliuloketta. Vaaran itärinteellä on noin 161 metrin korkeustasolla laen rantakerrostumasta erkaneva rantavalli, jonka eteläpää on kasvillisuuden peittämä. Alempana itärinteellä on noin 155 metrin korkeustasolla lähes tasalakinen rantavalli, jonka vaaran puoleinen rinne on matala ja loiva, mutta idänpuoleinen alarinne jyrkkä ja hieman korkeampi. Alin valli 153 metrin korkeustasolla on hyvin matala ja kasvillisuuden peittämä. Itärinteen rantavallit koostuvat pääasiassa noin 20-50 cm kokoisista kivistä ja lohkareista.
Vaaran etelä- ja länsirinteellä olevat rantakivikot ovat suhteellisen tasaisia ja loivasti etelään ja länteen viettäviä kivikenttiä, jotka koostuvat isoista kivistä ja muutamista lohkareista.
Biologia
Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Kivikot ovat ilmakuvan mukaan laajalti avoimia ja laakeat kalliot harvan puuston peittämiä. Alueen metsät ovat enimmäkseen hakattuja, harvapuustoisia männiköitä ja pienialaisesti vanhempia männiköitä (Suomen maanpeite 2006, ilmakuva). Sekapuuna kasvaa jonkin verran koivua sekä kuusta.
Kivikkoja reunustavissa metsissä aluskasvillisuutta vallitsee puolukka. Kosteammilla paikoilla on enemmän mustikkaa.
Maisema ja muut arvot
Alueen tasaisuudesta johtuen muodostuma hahmottuu lähiympäristöstä metsäisenä vaarana. Rantakivikot jäävät puuston peittoon lukuun ottamatta vaaran laen koilliseen pistävää uloketta, joka hahmottuu paikoin muodostuman koillisreunalle. Vaaran laen avoimilta rantakivikoilta avautuu pohjoiseen alava metsämaisema mataline
maastokohoumineen. Vaaran laen rantavallit sekä rinteiden tasaiset rantakivikot sekä sora-, hiekka- ja moreenialueiden vaihtelu lisäävät muodostuman sisäisen maiseman monimuotoisuutta. Muodostuma rajoittuu lännessä Litokairan Natura 2000-alueeseen (FI1103827).
Sijainti: Ala-Korpivaaran muodostuma sijaitsee Ranuan eteläosassa noin yhdeksän kilometriä Asmuntista länteen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 23 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Ranua
3523 05
Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
Saarnisto, M. 2005. Rannansiirtyminen ja maankohoaminen, Itämeren vaiheet ja jokien kehitys. Teoksessa:
Johansson, P. & Kujansuu, R. (toim.). Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 164-171.
Suomen maanpeite 2006. CLC2006 maankäyttö/maanpeite - tulkittu sateliittikuva-aineisto. Suomen ympäristökeskus.
