• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-11-116: Väljänlamminkangas (Taivalkoski). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-11-116: Väljänlamminkangas (Taivalkoski). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-11-116

3549000

3549000

3550000

3550000

3551000

3551000

3552000

3552000

3553000

3553000

3554000

3554000

3555000

3555000

7270000 7270000

7271000 7271000

7272000 7272000

7273000 7273000

7274000 7274000

Tuura -alue Natura 2000 -alue ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

0 500 m

(2)

VÄLJÄNLAMMINKANGAS

Tietokantatunnus: TUU-11-116

Pinta-ala: 421,4

Korkeus: 250

Alueen suhteellinen korkeus: 40

Geologia

Muodostuma on Pudasjärven-Hossan saumamuodostumaan kuuluvan Repovaaran reunalle ja sen kaakkoispuolella sijaitsevalle Väljänlammenkankaalle kerrostunut tuulikerrostuma. Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta noin 10 700 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) saumamuodostuman pintaosan hiekkaiset ja hietaiset kerrostumat joutuivat alttiiksi läntisten ja länsiluoteisten tuulten aiheuttamalle kulutukselle. Tuuli kerrosti kuljettamaansa ainesta saumamuodostuman etelärinteelle ja sen eteläpuolelle. Alueelle kerrostui suuntautumattomia tai heikosti

suuntautuneita matalia dyynikumpuja ja laajakaarisia U:n muotoisia paraabelidyynejä. Paikoin tuulikerrostumat ovat tyypiltään poikittaisdyynejä. Paraabelidyynien kaaret avautuvat vasten kerrostumisvaiheessa vallinnutta tuulensuuntaa eli kohti länttä ja länsiluodetta. Dyynien lännenpuoleiset vastasivut ovat paikoin huomattavasti suojasivun rinteitä loivempia. Dyynien korkeus vaihtelee yleisesti 2-3 metristä 5-6 metriin. Korkein dyyni sijaitsee muodostuman itäreunalla ja sen korkeus on lähes kymmenen metriä. Muodostuman itäosassa dyynit peittävät Väljänlammenkankaan hiekkakerrostumia. Dyynit sijaitsevat kohtalaisen lähellä toisiaan. Dyyniselänteiden väliset kulutuspainanteet ovat osin hiekkatasanteita, osin soiden ja pienien lampien ja järvien peitossa. Muodostuman itäosassa dyynejä on harvemmassa ja niiden väliset alueet ovat suota.

Biologia

Suojelualueen dyyneillä on varttunutta luonnontilaisenkaltaista, kuivan kankaan männikköä. Järeimmät männyt ovat noin 50 cm paksuisia ja kilpikaarnaisia. Joissakin männyissä on vanhoja jo miltei umpeenkasvaneita palokoroja.

Etenkin suojelualueella ja sen länsireunan dyyneillä on runsaasti eri-ikäisiä lahopuita niin keloina kuin maapuina. Osa maapuista on myös järeitä. Paikoin kuusta on dyynien liepeillä. Varvikko muodostuu lähinnä puolukan,

variksenmarjan ja osin mustikan sekakasvustoista. Kanervaa on enemmän joillakin harvapuustoisilla kuvioilla.

Sianpuolaa on myös lähinnä vain jollain tavalla käsitetyillä tai kovan kulutuksesta kärsivillä kuvioilla. Luonnontilaiset poronjäkäliköt alueelta puuttuvat. Aivan puhki kulunutta maastoa on kuitenkin lähinnä metsäteillä ja osin suon keskellä olevilla särkillä, jonka kautta kulkee poropolkuja. Sammalikkoa vallitsee seinäsammal ja kynsisammalet.

Suojelualueen ulkopuolisten alueiden puusto on laajasti käsitelty. Männiköt ovat lähinnä kuivan kankaan mäntytaimikoita tai kasvatusmänniköitä. Varttunutta männikköä on hyvin vähän. Alavilla mailla taimikot ovat kanerva- ja jäkälävaltaisia. Dyynien aluskasvillisuus on enemmän puolukkaista ja variksenmarjaista. Niillä on myös laajoja kulutettuja jäkälälaikkuja. Eräällä dyynillä kasvaa vähän kanervisaraa. Dyynejä reunustavat suot ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia lyhytkorsinevoja -rimpinevoja.

Maisema ja muut arvot

Alueen loivapiirteisyydestä ja muodostumaa peittävästä puustosta johtuen muodostuma hahmottuu vain Pudasjärven- Hossan saumamuodostumalle ja sinnekin vain jos puusto sen sallii. Muualle se hahmottuu vain metsäisinä matalina kohomuotoina. Muodostuman korkeimmilta alueilta avautuu puuston niin salliessa metsäinen maisema

saumamuodostumalle sekä suomaisema muodostuman eteläpuolen lähimaastoon. paraabelidyynien suunta- ja korkeuserot sekä kulutuspainanteiden suo- ja järvialueet luovat hieman vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan.

Muodostuma sijaitsee osittain Maijanlammen Natura-alueella (FI1105403) ja Maijanlammensuon

soidensuojelualueella (SSA110092). Muodostuman keskiosassa on pieni aidattu ammusvarasto. Lisäksi alueen itäosassa on koeviljelyalue.

Sijainti: Muodostuma sijaitsee Taivalkosken lounaispuolella noin neljä kilometriä keskustasta lounaaseen Repovaaran ja Varsovansuon alueella.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Tuulikerrostuma

Arvoluokka: 2

Muodon suhteellinen korkeus: 9 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Taivalkoski

3534 06 3534 05

Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.

Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.

Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.

(3)

TUU-11-116. Väljänlamminkankaan loivapiirteinen matalahko dyyniselänne, jonka lännestä (oikealta) puhaltanut tuuli on kerrostanut. Kuva: K. Mäkinen © GTK.

TUU-11-116. Väljänlamminkankaan hakattu kasvillisuuden peittämä deflaatiopainanne ja taustalla nä- kyvän dyynin loivapiirteinen vastasivu. Dyynin kerrostanut tuuli on puhaltanut etualalta kohti kuvan yläosassa sijaitsevaa dyyniä. Kuva: K. Mäkinen © GTK.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Naapurin ja Lamminharjunlammen dyynit ovat kuivan kankaan männiköitä, jotka ovat enimmäkseen aukeita,.. taimikoita

Tuuli on kuljettanut viereisen muodostuman (TUU-11-134) alueelta ainesta ja kerrostanut sen muodostuman luoteisosassa sijaitsevan Puolavaaran itäosan laen

Lounaisrinteelle muodostui noin kymmenen metrin korkuinen loiva rantatörmä, jonka alaosassa on rantalovi sekä sen edustalla lähes 50 metrin levyinen rantatasanne..

Muodostuman kaakkoisosassa sijaitsevan Kangaslammen ja Kaiskon alueen dyynit ovat heikosti U:n muotoisia laajakaarisia paraabelidyynejä, jotka avautuvat kohti

Siinä ovat muodostuman kookkaimmat dyynit, joiden korkeus on suurimmillaan noin 6-7 metriä.. Dyynien länsirinteet ovat idänpuoleisia

Muodostuman itäisimmän laen itäreunalla on kaksi heikosti kehittynyttä rantavallia, joilla kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä ja osittain särmikkäitä..

Alikasvospuina on myös siis joitakin kuusia ja koivuja, mutta pääosin ne ovat dyynien laitamilla lukuun ottamatta matalia kosteampia kohtia, jolloin niitä voi olla enemmän..

Niiden rannanpuoleiset rinteet ovat korkeampia kuin vaaran laen puoleiset rinteet.. Kolme ylintä rantavallia koostuvat halkaisijaltaan 30-50 cm kivistä ja lohkareista, mutta niissä