TUU-13-125
2564000
2564000
2565000
2565000
2566000
2566000
7355000 7355000
7356000 7356000
7357000 7357000
7358000 7358000
7359000 7359000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
PETÄJÄVAARA
Tietokantatunnus: TUU-13-125
Pinta-ala: 305,3
Korkeus: 217
Alueen suhteellinen korkeus: 115
Geologia
Petäjävaara on kalottivaara, jonka rantakerrostumat ovat syntyneet mannerjäätikön reunan peräännyttyä Rovaniemen alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 300 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), kun alue jäi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Rovaniemen eteläosassa noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981). Petäjävaaran korkeimmasta laesta, Petäjävaaranpäristä (noin 217 m mpy.) muodostui Ancylusjärveen pienialainen noin kaksi metriä korkea saari, jonka kvarsiittista kallioperää (Perttunen 2003) peitti huuhtoutumaton moreenikerros. Saari sijaitsi laajan ulapan pohjoisreunalla alttiina kovien myrskyjen synnyttämän aallokon toiminnalle. Aallokon kulutus oli voimakkainta vaaran ylärinteessä ylimmän rannan tasossa. Aallokko huuhtoi ja lajitteli vaaran rinteitä peittänyttä moreenia ja kerrosti laajoja rantakivikoita ja
kalliopaljastuma-alueita vaaran länsi- ja lounaisrinteille. Soran ja hiekan aallokko kuljetti ja kerrosti vaaran alarinteille loivasti rinteensuuntaisesti viettäviksi ohuiksi kerroksiksi.
Aallokko kasasi vaaraa peittäneestä moreenista ja kallioperän rikkonaisesta pintaosasta huuhtomaansa ainesta vaaran rinteille mataliksi rannan suuntaisiksi selänteiksi eli rantavalleiksi, joita talven jäät kohottivat työntämällä niitä vaaran rinnettä vasten. Maankohoamisen seurauksena aallokon toiminta jatkui ylärinteeltä alarinteille, jolloin syntyi
porrasmaisesti laskeva sarja allekkaisia rantavalleja. Kehittyneimmät rantavallit ovat suuntautuneet vaaran laen ja rinteen suuntauksen mukaisesti etelälounaasta pohjoiskoilliseen. Rantavallien korkeus on tavallisesti noin 0,5-1,3 metriä. Niiden vaaran puoleiset rinteet ovat yleensä matalampia ja loivempia kuin ulapan puoleiset rinteet.
Muodostuman lounaisosassa, Petäjäkankaanrakalla rantavallit kiertävät rinteen muodostaman "nokan" ympäri.
Petäjävaaranpärillä lähellä ylimmän rannan tasoa rantavallit koostuvat pääosin 30-50 cm kokoisista lohkareista, mutta siellä täällä on myös suurempiakin lohkareita. Rantavalleissa on myös hieman pienempiä, noin 20-30 cm kiviä ja lohkareita. Alemmilla rantavalleilla kiviaineksen kivikoko hieman pienenee. Petäjävaaranrakalla rantakivikot koostuvat pääasiassa kivistä, mutta joukossa on myös pieniä lohkareita. Ylärinteessä on rantavalleja, jotka koostuvat kivistä ja paikoin niiden vaaran puoleisilla suojasivuilla on myös soraa. Muodostuman alaosassa on myös sorasta muodostuneita matalia kasvillisuuden joko kokonaan tai osittain peittämiä rantavalleja. Koska rantakivikot ovat huuhtoutuneet kallioperän rikkoontuneesta pintaosasta ja mannerjäätikön kuljettamasta moreenista, alueella on myös muita kivilajeja kuin paikallista kvartsiittia.
Biologia
Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Petäjänvaaranpärillä on laajat avoimet kivikot. Petäjävaaralla on hieman pienempiä, avoimia kivikoita ja osin puuston varjostamia kivikoita, joiden välissä on harvapuustoisia ja puuttomia kallioita. Kivikkoita reunustaa männiköt ja osin harvapuustoiset hakatut metsät (Suomen maanpeite 2006, ilmakuva).
Moreenikalotilla kasvaa mäntymetsää, jossa on myös runsaasti kuusta, koivua ja joitakin katajia. Kalotin
aluskasvillisuutta vallitsee mustikka ja puolukka. Rantakivikoilla ja kalliopaljastumilla on lähinnä yksittäisiä puita tai puiden muodostamia pieniä saarekkeita. Rantakivikon alapuolella olevilla sora-, hiekka- ja moreenialueilla kasvaa mäntymetsää.
Maisema ja muut arvot
Petäjävaara rantakerrostumineen hahmottuu kohtalaisen hyvin lännestä, Kemijoen länsipuolen tieltä ja rautatieltä Petäjäisen ja Muurolan välisiltä peltoaukeilta. Lisäksi rantakerrostumat hahmottuvat myös lännestä Pisavaaran, Mustavaaran ja Louevaaran suunnista. Petäjävaaran ylärinteen rantakivikoilta ja kallioilta avautuu kaunis
vaaramaisema länteen ja luoteeseen ja etualalla välkkyy Kemijoen uomaan rakennetun Petäjäskosken voimalaitoksen patoaltaan vedet. Muista ilmansuunnista Petäjävaara hahmottuu lähinnä metsäisenä vaarana. Vaaran laen kalotti, rinteiden rantavallien ja kalliopaljastumien sekä sora-, hiekka- ja moreenialueiden vaihtelu lisäävät muodostuman sisäisen maiseman monimuotoisuutta.
Sijainti: Petäjävaaran muodostuma sijaitsee Rovaniemen eteläosassa, noin kuusi kilometriä Petäjäiseltä koilliseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 115 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Rovaniemi
2633 08
Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
Perttunen, V. 2003. Koivu. Kallioperäkartta 1 : 100 000, 2633 Geologian tutkimuskeskus.
Saarnisto, M. 1981 Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 130. 42 p.
Suomen maanpeite 2006. CLC2006 maankäyttö/maanpeite - tulkittu sateliittikuva-aineisto. Suomen ympäristökeskus.
