• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-13-142: Ounasvaara (Rovaniemi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantamuodostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-13-142: Ounasvaara (Rovaniemi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantamuodostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-13-142

3447000

3447000

3448000

3448000

3449000

3449000

7376000 7376000

7377000 7377000

7378000 7378000

7379000 7379000

7380000 7380000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

0 500m

(2)

OUNASVAARA

Tietokantatunnus: TUU-13-142

Pinta-ala: 164,8

Korkeus: 213

Alueen suhteellinen korkeus: 68

Geologia

Mannerjäätikön peräännyttyä Rovaniemen alueelta noin 10 300 vuotta sitten alue peittyi muinaisen Itämeren Ancylusjärvivaiheen peittoon (Johansson ym. 2005). Rovaniemen lähialueilla vedenpinnan yläpuolelle ulottui ainoastaan vaarojen lakialueita, kuten kvartsiitista syntyneen Ounasvaaran Isorakka (Nenonen ym. 1989, Väänänen ym. 1997). Isorakan laki (noin 213 m mpy.) kohosi matalana luotona Ancylusjärven ylimmän rannan yläpuolelle (Saarnisto 1981). Aallokko huuhtoi Isonrakan laen lähes paljaaksi kallioksi. Lakea peittäneestä ohuesta

moreenikerroksesta ja kallion rikkonaisesta pintaosasta jäivät jäljelle vain kivet ja lohkareet, joita aallokko ei kyennyt kuljettamaan alas vaaran rinteitä. Sekä aallokko että talvien jäät kerrostivat ne rantavalleiksi vaaran ylärinteille.

Hienomman aineksen, soran ja hiekan, aallokko kuljetti vaaran alarinteille. Ounasvaaran kohotessa vähitellen maankohoamisen seurauksena Ancylusjärven peitosta rantavyöhyke siirtyi vaaran rinteellä alaspäin, jolloin syntyi sarja allekkaisia rantavalleja. Voimakkain aallokon kulutustyö kohdistui laajan ulapan reunalla vain muutaman saaren suojassa olevan Ounasvaaran lakialueille. Sitä mukaa kun vaara vähitellen kohosi ylöspäin, sen eteen kohosi uusia maastokohoumia saariksi, jotka suojasivat vaaraa aallokon kuluttavalta toiminnalta. Vaaran alarinteillä rantavallit ovat syntyneet sorasta ja hiekasta. Isorakan loivalla itärinteellä on noin 165 - 212,5 metrin välisellä korkeusvyöhykkeellä lähes 40 matalaa, vain 0,3-0,7 metrin korkuista rantavallia. Vallien vaaran ylärinteen puoleiset rinteet ovat matalia ja loivia, joten paikoin rantavallit muodostavatkin matalia terassimaisia portaita vaaran rinteelle. Rantavallien alarinteen puoleiset rinteet ovat hieman korkeampia ja jyrkempiä. Isorakan länsirinteen yläosa on huomattavasti itärinnettä jyrkempi. Siellä aallokon huuhtoma aines muodostaa laajempia rinteen myötäisiä kivikoita, joilla on vain muutama tunnistettava osittain terassimainen rantavalli. Länsirinteen alaosa loivenee nopeasti muodostamaan Isorakan ja Välirakan väliseen notkelmaan matalia allekkaisia tasanteita. Tasanteiden pinnalla näkyy ohuen rantakerrostuman pinnalla moreenin kiviä ja lohkareita. Varsinkin notkelman pohjoisreunalle on kerrostunut runsaammin hiekkaa ja soraa rantakerrostumiksi. Ounasvaaran ylimpien rantavallien kiviä ja lohkareita peittää jäkälä, muutoin ylimmät rantavallit ovat paljaita. Vaaran alimmat hiekasta ja sorasta muodostuneet rantavallit ovat osittain kasvillisuuden peitossa. Välirakka koostuu aallokon huuhtomista laajoista kallioalueista sekä niiden päällä ja välissä olevista rantakivikoista. Alueella on vain muutamia rantavalleja.

Biologia

Pienialaisia kivikkoja vallitsevat kaarrekarve ja kellertävät karttajäkälät, sekä pohjoisessa yleinen paasisuolikarve.

Kivikkoja ympärilla kasvaa matalaa kuusta, mäntyä ja koivua. Alueen kalliot ovat laakeita ja karuja.

Maisema ja muut arvot

Ounasvaara hahmottuu Kemi- ja Ounasjokien yhtymäkohdassa mannerjäätikön muovaamana vaarana. Sen huuhtoutuneet lakialueet hahmottuvat paikoin vaaraa peittävän puuston välistä. Vaaran laelta avautuu puuston niin salliessa vaara- ja jokimaisema. Isoltarakalta avautuu maisema niin pohjoiseen Kemijoen laaksoon kuin myös etelän vaara-alueelle sekä Ounasrinteen asuntoalueelle. Isonrakan ja Välirakan rantalohkareikot sekä niiden välissä sijaitsevan painanteen soraiset ja hiekkaiset rantakerrostumat luovat vaihtelua sisäiseen maisemaan. Muodostuma on säilynyt kohtuullisen luonnontilaisena alueena. Ounasvaaran lakea myöten kulkee muodostuman poikki sekä kunto- että luontopolku.

Sijainti: Isorakka sijaitsee lähes Rovaniemen kaupungin keskustaan ulottuvan Ounasvaaran keski- ja itäosassa lähellä kaupungin itäosan asuntoalueita.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 3

Muodon suhteellinen korkeus: 68 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Rovaniemi

3612 07

Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.

Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.

Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.

Nenonen, J., Muurinen, T. & Mäkinen, K. 1989. Rovaniemi. Maaperäkartta 1 : 20 000, 361207. Geologian tutkimuskeskus.

(3)

Saarnisto, M. 1981 Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 130. 42 p.

Väänänen, J., Hanski, E. & Perttunen, V. 1997. Rovaniemi. Kallioperäkartta 1 : 100 000, 3612. Geologian tutkimuskeskus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kallioalue kapenee sekä vaaran länsi- että itäreunalla käsittämään vain vaaran ylärinteet.. Sompasen länsi-, pohjois- ja itärinteille kalliopaljastuma-alueen alapuolelle

Pallistaja on kalottivaara, jonka rantakerrostumat ovat syntyneet mannerjäätikön reunan peräännyttyä Pellon alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 100 vuotta

Tänä aikana aallokko huuhtoi drumliinin rinteitä ja kuljetti irrottamaansa ainesta sekä selänteen alarinteille että selänteen rinteitä myöten sen

Ensin kerrostuivat vaaran ylärinteelle lohkareet ja kivet, sitten niiden alapuolelle sora ja viimeisenä vaaran alarinteeseen hiekat.. Aallokko kasasi ainesta mataliksi

Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ranuan luoteisosassa noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981), joten Rahaselän laki (185 m mpy.) oli tuolloin noin 30

Lempaisen rantakerrostumat hahmottuvat puuston ollessa hakattuna kohtalaisesti naapurivaaroilta, mutta puuston kasvaessa täysmittaan rantakerrostumat peittyvät

Muut alueen lohkareikot ovat puustoisia ja niiden kivien välissä on tavallisesti metsäsammalia tai kivitierasammalta sekä reunoilla sianpuolaa.. Pieskänjupukan itäpuolella

Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Rovaniemen alueella noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981), joten Kampsavaaran laki (198 m mpy.) oli tuolloin noin