TUU-13-142
3447000
3447000
3448000
3448000
3449000
3449000
7376000 7376000
7377000 7377000
7378000 7378000
7379000 7379000
7380000 7380000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
OUNASVAARA
Tietokantatunnus: TUU-13-142
Pinta-ala: 164,8
Korkeus: 213
Alueen suhteellinen korkeus: 68
Geologia
Mannerjäätikön peräännyttyä Rovaniemen alueelta noin 10 300 vuotta sitten alue peittyi muinaisen Itämeren Ancylusjärvivaiheen peittoon (Johansson ym. 2005). Rovaniemen lähialueilla vedenpinnan yläpuolelle ulottui ainoastaan vaarojen lakialueita, kuten kvartsiitista syntyneen Ounasvaaran Isorakka (Nenonen ym. 1989, Väänänen ym. 1997). Isorakan laki (noin 213 m mpy.) kohosi matalana luotona Ancylusjärven ylimmän rannan yläpuolelle (Saarnisto 1981). Aallokko huuhtoi Isonrakan laen lähes paljaaksi kallioksi. Lakea peittäneestä ohuesta
moreenikerroksesta ja kallion rikkonaisesta pintaosasta jäivät jäljelle vain kivet ja lohkareet, joita aallokko ei kyennyt kuljettamaan alas vaaran rinteitä. Sekä aallokko että talvien jäät kerrostivat ne rantavalleiksi vaaran ylärinteille.
Hienomman aineksen, soran ja hiekan, aallokko kuljetti vaaran alarinteille. Ounasvaaran kohotessa vähitellen maankohoamisen seurauksena Ancylusjärven peitosta rantavyöhyke siirtyi vaaran rinteellä alaspäin, jolloin syntyi sarja allekkaisia rantavalleja. Voimakkain aallokon kulutustyö kohdistui laajan ulapan reunalla vain muutaman saaren suojassa olevan Ounasvaaran lakialueille. Sitä mukaa kun vaara vähitellen kohosi ylöspäin, sen eteen kohosi uusia maastokohoumia saariksi, jotka suojasivat vaaraa aallokon kuluttavalta toiminnalta. Vaaran alarinteillä rantavallit ovat syntyneet sorasta ja hiekasta. Isorakan loivalla itärinteellä on noin 165 - 212,5 metrin välisellä korkeusvyöhykkeellä lähes 40 matalaa, vain 0,3-0,7 metrin korkuista rantavallia. Vallien vaaran ylärinteen puoleiset rinteet ovat matalia ja loivia, joten paikoin rantavallit muodostavatkin matalia terassimaisia portaita vaaran rinteelle. Rantavallien alarinteen puoleiset rinteet ovat hieman korkeampia ja jyrkempiä. Isorakan länsirinteen yläosa on huomattavasti itärinnettä jyrkempi. Siellä aallokon huuhtoma aines muodostaa laajempia rinteen myötäisiä kivikoita, joilla on vain muutama tunnistettava osittain terassimainen rantavalli. Länsirinteen alaosa loivenee nopeasti muodostamaan Isorakan ja Välirakan väliseen notkelmaan matalia allekkaisia tasanteita. Tasanteiden pinnalla näkyy ohuen rantakerrostuman pinnalla moreenin kiviä ja lohkareita. Varsinkin notkelman pohjoisreunalle on kerrostunut runsaammin hiekkaa ja soraa rantakerrostumiksi. Ounasvaaran ylimpien rantavallien kiviä ja lohkareita peittää jäkälä, muutoin ylimmät rantavallit ovat paljaita. Vaaran alimmat hiekasta ja sorasta muodostuneet rantavallit ovat osittain kasvillisuuden peitossa. Välirakka koostuu aallokon huuhtomista laajoista kallioalueista sekä niiden päällä ja välissä olevista rantakivikoista. Alueella on vain muutamia rantavalleja.
Biologia
Pienialaisia kivikkoja vallitsevat kaarrekarve ja kellertävät karttajäkälät, sekä pohjoisessa yleinen paasisuolikarve.
Kivikkoja ympärilla kasvaa matalaa kuusta, mäntyä ja koivua. Alueen kalliot ovat laakeita ja karuja.
Maisema ja muut arvot
Ounasvaara hahmottuu Kemi- ja Ounasjokien yhtymäkohdassa mannerjäätikön muovaamana vaarana. Sen huuhtoutuneet lakialueet hahmottuvat paikoin vaaraa peittävän puuston välistä. Vaaran laelta avautuu puuston niin salliessa vaara- ja jokimaisema. Isoltarakalta avautuu maisema niin pohjoiseen Kemijoen laaksoon kuin myös etelän vaara-alueelle sekä Ounasrinteen asuntoalueelle. Isonrakan ja Välirakan rantalohkareikot sekä niiden välissä sijaitsevan painanteen soraiset ja hiekkaiset rantakerrostumat luovat vaihtelua sisäiseen maisemaan. Muodostuma on säilynyt kohtuullisen luonnontilaisena alueena. Ounasvaaran lakea myöten kulkee muodostuman poikki sekä kunto- että luontopolku.
Sijainti: Isorakka sijaitsee lähes Rovaniemen kaupungin keskustaan ulottuvan Ounasvaaran keski- ja itäosassa lähellä kaupungin itäosan asuntoalueita.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 68 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Rovaniemi
3612 07
Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
Nenonen, J., Muurinen, T. & Mäkinen, K. 1989. Rovaniemi. Maaperäkartta 1 : 20 000, 361207. Geologian tutkimuskeskus.
Saarnisto, M. 1981 Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 130. 42 p.
Väänänen, J., Hanski, E. & Perttunen, V. 1997. Rovaniemi. Kallioperäkartta 1 : 100 000, 3612. Geologian tutkimuskeskus.
