TUU-13-150
2514000
2514000
2515000
2515000
2516000
2516000
7334000 7334000
7335000 7335000
7336000 7336000
7337000 7337000
7338000 7338000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
LAUTAMAA
Tietokantatunnus: TUU-13-150
Pinta-ala: 146,1
Korkeus: 81
Alueen suhteellinen korkeus: 33
Geologia
Lautamaan drumliinityyppisen moreenimuodostuman rinteillä sijaitseva rantakerrostuma on syntynyt noin 7 300 vuotta sitten (Saarnisto 2005), kun drumliinin laki paljastui maankohoamisen seurauksena muinaisen Itämeren Litorinamerivaiheen peitosta. Etelälounaasta puhaltaneiden tuulten nostattama aallokko huuhtoi drumliinin lakea ja kuljetti irrottamaansa kivistä soraa ja hiekkaa selänteen pohjoispäähän. Huuhtoutumisen seurauksena lähes koko selännettä peittää ohut rantakerrostuma. Drumliinin laelle muodostui matala rantavalli, jonka aines on kivistä soraa.
Aallokon kuluttava vaikutus oli voimakkainta selänteen laen ollessa rantavyöhykkeessä. Myöhemmin merialueen madaltuessa maankohoamisen seurauksena muodostuman edustalle muodostui aallokolta suojaavaa saaristoa, jolloin drumliinia huuhtovan aallokon voima vähitellen hiipui ja se pystyi kuljettamaan lähinnä vain hiekkaa. Drumliinin kohoaminen vedenpinnan alta kesti kaikkiaan noin 2 000 vuotta. Tänä aikana aallokko huuhtoi drumliinin rinteitä ja kuljetti irrottamaansa ainesta sekä selänteen alarinteille että selänteen rinteitä myöten sen pohjoispäähän.
Drumliiniselänteen pohjoispäähän syntyi rantakerrostumista pitkänomainen selännemäinen laajentuma, jonka pohjoispää on kasvanut kiinni matalaan moreenikumpuun. Tämän tombolomaisen rantakerrostuman paksuus on selänteen pohjoispäässä lähes 10 metriä. Sora sijaitsee rantakerrostuman ylärinteillä lähellä drumliinia ja hiekka alarinteillä sekä kauempana selänteellä.
Biologia
Drumliinin metsät ovat suurimmalta osaltaan melko luonnontilaista, mustikkavaltaista tuoreen kankaan
kuusimäntysekametsää. Kuusen osuus on suurempi rinteiden alaosissa ja varsinkin proksimaaliosan koillisrinteellä on paksusammaleista kuusimetsää, jossa kasvaa mm. oravanmarjaa. Lakipuusto on mäntyvaltaisempaa ja aluskasvillisuus puolukka-mustikkatyyppiä. Variksenmarja muodostaa lisäksi laajoja kasvustoja ja keltaliekoa esiintyy paikoitellen.
Länsirinteellä on ruohoisia, avoimia tuoreen kankaan ja jopa lehtomaisen kankaan kasvillisuutta. Ruohovartisista esiintyy mm. metsäkurjenpolvea, metsäimarretta, hirssisaraa, maariankämmekkää, hiirenvirnaa, oravanmarjaa, metsämaitikkaa ja kieloa. Kuusen ja lehtipuiden taimia sekä katajia on runsaasti.
Maisema ja muut arvot
Lautamaa rantakerrostumineen hahmottuu kohtalaisesti ympäröivästä lähimaastosta. Samoin niiltä avautuu kohtalainen maisema lähiympäristöön. Muodostumaa peittävät rantakerrostumat ja sen pohjoispäässä oleva rantakerrostumaselänne luovat vaihtelua sisäiseen maisemaan. Lautamaa on säilynyt toistaiseksi lähes
luonnontilaisena, vain muodostuman lakea pitkin kulkeva metsäautotie ja laella oleva matala leikkaus rikkovat sen luonnontilaisuuden. Lautamaa on valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma (MOR-Y13-018).
Sijainti: Muopdostuma sijaitsee Tornion keskustasta noin 31 kilometriä koilliseen ja noin kuusi kilometriä Sattajärveltä luoteeseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 7 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Tornio
2542 06
Saarnisto, M. 2005. Rannansiirtyminen ja maankohoaminen, Itämeren vaiheet ja jokien kehitys. In: Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 164-171.
