TUU-13-167
2518000
2518000
2519000
2519000
2520000
2520000
7402000 7402000
7403000 7403000
7404000 7404000
7405000 7405000
7406000 7406000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
PALLISTAJA
Tietokantatunnus: TUU-13-167
Pinta-ala: 318,5
Korkeus: 233
Alueen suhteellinen korkeus: 138
Geologia
Pallistaja on kalottivaara, jonka rantakerrostumat ovat syntyneet mannerjäätikön reunan peräännyttyä Pellon alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 100 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), kun alue jäi Itämeren
Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Pellon kaakkoisosassa noin 200 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981). Pallistajan laesta (233 m mpy.) muodostui Ancylusjärveen pienialainen saari, jonka lakea peitti huuhtoutumaton moreenikalotti. Saari sijaitsi laajan aina Saksan pohjoisosiin ulottuvan ulapan pohjoisreunalla vähäisen saariston vähentäessä kovien myrskyjen synnyttämän aallokon kulutusvoimaa. Saaren itärannan muodosti lähes pystysuora, noin 30 metrin korkea kalliojyrkänne. Aallokon kohdistama kulutus oli voimakkainta vaaran rinteillä ylimmän rannan tasossa. Vaaran ylärinteille huuhtoutui graniittisia kalliopaljastuma-alueita ja niiden alapuolelle kerrostui rantakivikoita, joilla suurimmat kivet ja lohkareet ovat kooltaan 50-100 cm. Soran ja hiekan aallokko kuljetti ja kerrosti vaaran alarinteille. Maankohoamisen
seurauksena Pallistajan ympäröimä lahti kuroutui suhteellisen nopeasti pienemmiksi järvialtaiksi, jolloin aallokon huuhtova vaikutus jäi vähäiseksi. Tämän johdosta muodostuman alarinteillä on rantakerrostumana kerrostunutta soraa ja hiekkaa yleensä vain ohuena rinteen myötäisenä kerroksena. Muodostuman alueella ei ole selviä rantavalleja, ainoastaan muutamia matalia terassimaisia selänteitä. Vaaran kaakkoisreunalla on laajempi soraisesta hiekasta muodostunut rantakerrostuma, jossa on myös maa-ainestenottokuoppia.
Biologia
Isolaen (Alanenlaki) pohjoispuolisella kivikolla on harvaa lohkareikkoa, jonka kivet ovat kooltaan 50–100 cm. Kiviä vallitsee kaarrekarve ja niiden jäkälälajisto on niukka. Kivien lomassa on nuorta harvahkoa kasvatusmännikköä.
Lahoavia maapuukeloja on jonkin verran. Alueen jyrkänteiden kasvillisuus on karua lukuun ottamatta Ylänenlaen graniittista koillisjyrkännettä, jonka onkaloissa kasvaa karujen sammalten ohella mesotrofiaa ilmentäviä sammalia kuten kalkkikiertosammalta, kalkkikahtaissammalta, tummauurnasammalta ja sanikkaisista haurasloikkoa. Jyrkänteen tyveä varjostaa harva kuusikko. Lakialueella on moreenipeitteisiä, tiheitä männikköjä, joita on paikoin aikoinaan hakattu. Alarinteillä on enemmän kuusikoita ja loivahkoja kallioita peittää harva kalliomännikkö.
Maisema ja muut arvot
Pallistaja ja sen rantakerrostumat hahmottuvat kohtalaisesti alueen muilta vaaroilta.. Erityisesti itärinteen korkea kalliojyrkänne ja sen alapuolella oleva hiekkainen rantakerrostuma erottuvat melko hyvin muodostuman vierestä kulkevalle maantielle. Pallistajan pohjoisosan laelta ja ylimmän rannan kallioilta ja rantakivikoilta avautuu kaunis järvimaisema länteen Lankojärvelle sekä kaunis vaaramaisema muihin ilmansuuntiin. Vaaran laen moreenikalotti, jyrkät rinteet, rantakivikot ja –hietikot luovat vaihtelua sisäiseen maisemaan. Muodostuman itärinteellä on maa- ainestenottoalueita. Pallistajan laelle johtaa maantien viereiseltä rantakerrostumalta luontopolku, Eeron polku, joka on omistettu Eero Mäntyrannalle, menestyksekkäälle pellolaiselle hiihtäjälle. Polun näkötornissa esitellään myös alueet, joilla ranskalainen astemittausretkikunta kävi vuosina 1736-37. Valtakunnallisesti arvokas Pallistajan kallioalue (KAO120047) sijaitsee muodostuman alueella.
Sijainti: Pallistajan muodostuma sijaitsee Pellon kunnan lounaisosassa, noin kolme kilometriä Lankojärveltä itään.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 138 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Pello
2614 04
Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
Saarnisto, M. 1981 Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 130. 42 p.
