TUU-13-131
2536000
2536000
2537000
2537000
2538000
2538000
7283000 7283000
7284000 7284000
7285000 7285000
7286000 7286000
7287000 7287000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
YKSKUUSENHIEKKA
Tietokantatunnus: TUU-13-131
Pinta-ala: 52,8
Korkeus: 8
Alueen suhteellinen korkeus: 8
Geologia
Ykskuusenhiekan ranta- ja tuulikerrostumat ovat syntyneet Ykskuusen niemen itä- ja etelärannalla olevalle
hiekkakerrostumalle. Ykskuusen niemen kärjessä on avoimia matalia hiekkarantoja, joilla myrskytuulten nostattamat aallot kuluttavat, kuljettavat ja kerrostavat hiekkaista ainesta paikoin mataliksi rantavalleiksi. Ykskuusenhiekan ja Oravaisenkallion väliin on aallokon kuljettamasta hiekasta kerrostunut matala merelle päin avautuvan kaaren muotoinen kannas eli tombolo-tyyppinen rantakerrostuma, joka maankohoamisen seurauksena on vähitellen kohoamassa ylemmäksi aallokon ulottumattomiin. Kannaksen eteläpuolella on matalassa vedessä useita
hiekkasärkkiä, joista kookkain on suuntautunut kohti Oravaisen saarta. Kannas koostuu hietaisesta hiekasta, jota myrskytuulet pääsevät muokkaamaan. Tombolon pinnalla tapahtuu vähäistä tuulen kuljetusta, jonka tuloksena hietikon pinnalle on syntynyt järviruokoryhmien ja –mättäiden taakse matalia alkiodyynejä.
Biologia
Ykskuusenhiekan niemessä on kaksi erillistä, matalaa, rantavoimille hyvin altista rantadyyniä. Varsinkin niemen eteläpuolella on hyvin laajat vedenalaiset ja -päälliset hiekkasärkät sekä leveät hiekkarannat, jotka elävät vedenpinnana vaihtelujen mukaisesti ja muodostavat rantavalleja. Hiekkaranta on lähes kasviton vedenpäällisillä osilla. Vesirannassa kasvaa järviruokoa, meriluikkaa ja rönsyrölliä.
Eteläisempi länsi-itäsuuntainen dyyni on kasautunut merenrantaniityn eteläpuolelle. Hiekkaiselle nimenkärjelle on kasautunut rantavoimien vaikutuksesta puolen metrin korkuinen hiekkakakku, jota tuulivoimat ovat hieman korottaneet niin eteläisillä kuin pohjoisilla tuulilla. Koko dyyni voi tuhoutua rajuissa myrskyissä ja jälleen palautua tyynemmillä säillä. Alkiodyynit ovat 30 cm korkeita. Dyynillä kasvaa rantavehnää erillisissä tuppaissa, ja niiden välissä on suola-arhoa. Lounaisosassa on alkavaa ruovikoitumista ja pietaryrttiä ja se vaihettuu takarajalta merenrantaniittyyn.
Koillisrannalla on toinen rantavoimille altis noin 10–25 m leveä ja 70 m pitkä dyyni. Vallit nousevat 1-1,5 metriä rannasta. Hiekkaranta on paikoin kolmasosaltaan kasvillisuuden sitoma, mutta suurimmaksi osaksi ranta on kasviton.
Hiekkarannalla kasvaa luhtakastikkaa, ruokohelpeä, hiirenvirnaa, rönsyrölliä ja rantaluikkaa. Varsinaisen alemman hiekkarannan ja dyynin väliin jää noin 5 m leveä kasviton hiekkaranta. Dyynillä kasvaa epäyhtenäisesti rantavehnää ja sen edustalla suola-arholaikkuja. Luoteisrannalta dyyni rajautuu järviruokokasvustoon, ja mantereen puolelta dyyni vaihettuu osin ruovikkoiseen merenrataniittyyn ja dyynin suojassa on heikko eloperäinen rantavalli. Koillisella hiekkarannalla on myös pienialainen järviruokokasvusto, joka on yläosasta harvaa ja rantavehnän sekaista. Alueen pensaikoista havaittiin myös tyrni (RT).
Maisema ja muut arvot
Alueen mataluudesta ja sisämaan muodostumaosan peitteisyydestä johtuen muodostuma avautuu lähinnä vain rantavyöhykkeeseen sekä merelle. Muodostuman avoimelta ranta-alueelta avautuu kaunis saaristomaisema kaakkoon sekä avoin merimaisema etelään. Sisäiseen maisemaan tuo vaihtelua ja monimuotoisuutta avoimen rantavyöhykkeen pinnalla aallokon ja tuulen synnyttämät pienmuodot sekä rannan edustan matalan vesialueen hiekkaiset särkät.
Sijainti: Muodostuma sijaitsee Ykskuusen niemellä Simon länsiosassa, noin kuusi kilometriä Viantiestä lounaaseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 8 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Simo
2541 10
