• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-13-162: Sompanen (Ylitornio). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantamuodostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-13-162: Sompanen (Ylitornio). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantamuodostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-13-162

2523000

2523000

2524000

2524000

2525000

2525000

2526000

2526000

7386000 7386000

7387000 7387000

7388000 7388000

7389000 7389000

7390000 7390000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

0 500m

(2)

SOMPANEN

Tietokantatunnus: TUU-13-162

Pinta-ala: 191,6

Korkeus: 223

Alueen suhteellinen korkeus: 93

Geologia

Sompanen on kalottivaara, jonka rantakerrostumat ovat syntyneet mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 100 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), alueen peittyessä Itämeren Ancylusjärvivaiheen alle. Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ylitorniolla noin 210 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981), joten Sompasen laesta (223 m mpy.) muodostui pienialainen ja noin 13 metrin

korkuinen saari. Se sijaitsi laajan, aina Saksan pohjoisosiin ulottuvan ulapan pohjoisreunalla ja oli alttiina myrskyjen synnyttämän aallokon huuhtomiselle. Vaaran paljastuessa maankohoamisen seurauksena hitaasti veden alta aallokko huuhtoi yhä alempia rinteitä. Aallokon kulutus oli voimakkainta vaaran ylärinteessä, johon muodostui

kalliopaljastuma-alueita ja lohkareikkoja hienompien ainesten kulkeutuessa alemmille rinteille. Ylimmäksi kerrostuivat kivet, sitten sora ja viimeisenä vaaran alarinteeseen hiekat. Aallokko kasasi ainesta mataliksi

rantavalleiksi, joita talven jäät kohottivat työntämällä niitä vaaran rinnettä vasten. Koska Sompasen granodioriittista kallioperää (DigiKP 200) peittävä moreenikerros on kohtuullisen ohut, aallokko huuhtoi etelärinteen lähes kokonaan paljaaksi kallioksi. Kallioalue kapenee sekä vaaran länsi- että itäreunalla käsittämään vain vaaran ylärinteet.

Sompasen länsi-, pohjois- ja itärinteille kalliopaljastuma-alueen alapuolelle aallokko on kerrostanut lohkareista ja kivistä sarjan allekkaisia rantavalleja. Sora ja hiekka ovat kerrostuneet Sompasen alarinteisiin pääasiassa loivasti rinteensuuntaisesti viettäviksi kerroksiksi.

Biologia

Sompasen biologiset arvot liittyvät ennen kaikkea melko edustaviin metsiin ja alueen luonnontilaisuuteen.

Pohjoisrinteen avaran kivipellon 20–50 cm kokoisia ja hieman pyöristyneitä lohkareita vallitsevat kaarrekarve ja harmaat rupijäkälät. Kivien välissä on metsäsammalia ja onkaloissa varjorikkijäkälää. Kivikon keskellä on harvakseltaan varttunutta mäntyä, koivua ja kuusta, myös keloja ja kilpikaarnamäntyjä esiintyy siellä täällä.

Kaakkoisrinteen kivikon lajisto on tavanomaista, kaarrekarpeen vallitsemaa, ja kivien välissä on metsäsammalia.

Kalliokasvillisuus on karun kivilajin vuoksi, graniittia, ja jyrkänteiden puuttuessa yksipuolista ja tavanomaista.

Silokallioita luonnehtivat kanervakasvustot, kivitierasammalen sekä kangaskarhunsammalen muodostamat peitteet sekä paljaammilla kohdilla karttajäkälät ja napajäkälät. Rinteillä on varsin runsaasti myös katajaa. Moreenipohjaisella laella on järeää mustikka-puolukkavaltaista tuoreen kankaan männikköä, jossa suurimmat männyt ovat jopa 60 cm halkaisijaltaan. Lakimännikössä on sekapuuna kohtalaisesti kuusta sekä yksittäisiä isoja haapoja. Laella on myös mäntykeloja ja -maapuita. Rinnekalliot ja myös pohjoisrinteen yläosan rantakivikko ovat harvakseltaan männikköisiä.

Sompasen lakialuetta ja rinteitä kiertelee Metsähallituksen riistapolku opastetauluineen.

Maisema ja muut arvot

Sompasen vaara rantakerrostumineen hahmottuu kohtalaisen hyvin alueen muilta kalottivaaroilta. Sompasen ylärinteen kallioilta ja rantakivikoilta avautuu kohtuullisen kaunis vaaramaisema lähialueiden vaaroille sekä Meltosjärven ja Vietosen suuntaan. Muun muassa Lehtilaen (TUU-13-161) huuhtoutumaton moreenikalotti näkyy hyvin länsiluoteessa. Sompasen laen kalotti, rinteiden rantavallien ja kalliopaljastumavyöhykkeiden sekä sora-, hiekka- ja moreenialueiden vaihtelu lisäävät muodostuman sisäisen maiseman monimuotoisuutta. Valtakunnallisesti arvokas Sompasen kallioalue (KAO120083) sijaitsee muodostuman alueella.

Sijainti: Sompasen kalottivaara sijaitseen Ylitornion kunnan koillisosassa, noin kuusi kilometriä Meltosjärveltä pohjoiseen.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 2

Muodon suhteellinen korkeus: 93 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Ylitornio

2632 08

DigiKP 200 Bedrock of Finland - DigiKP 200. GTK. Version 1,0. Accessed 16.03.2010 http://www.geo.fi/en/bedrock.html.

Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.

Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.

Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.

Saarnisto, M. 1981 Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A. III. Geologica - Geographica 130. 42 p.

(3)

TUU-13-162 Sompanen. Ylimmän rannan tasoon syntynyt huuhtoutumisraja, jonka alapuolella kalliopaljastumaa ja yläpuolella huutoutumatonta moreenia. Kuva: K.

Mäkinen, GTK.

TUU-13-162 Sompanen. Rantakivikkoa vaaran länsirinteellä. Kuva: K. Mäkinen,

GTK.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pallistaja on kalottivaara, jonka rantakerrostumat ovat syntyneet mannerjäätikön reunan peräännyttyä Pellon alueelta viimeisen sulamisvaiheen yhteydessä noin 10 100 vuotta

Tänä aikana aallokko huuhtoi drumliinin rinteitä ja kuljetti irrottamaansa ainesta sekä selänteen alarinteille että selänteen rinteitä myöten sen

Ensin kerrostuivat vaaran ylärinteelle lohkareet ja kivet, sitten niiden alapuolelle sora ja viimeisenä vaaran alarinteeseen hiekat.. Aallokko kasasi ainesta mataliksi

Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ranuan luoteisosassa noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Saarnisto 1981), joten Rahaselän laki (185 m mpy.) oli tuolloin noin 30

Ancylusjärven ylin ranta sijaitsee Ranuan keskiosassa noin 215 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella (Eronen 1992), joten Kuiva Luolavaaran laki (196 m mpy.) oli tuolloin noin

Lempaisen rantakerrostumat hahmottuvat puuston ollessa hakattuna kohtalaisesti naapurivaaroilta, mutta puuston kasvaessa täysmittaan rantakerrostumat peittyvät

Vallien vaaran ylärinteen puoleiset rinteet ovat matalia ja loivia, joten paikoin rantavallit muodostavatkin matalia terassimaisia portaita vaaran rinteelle.. Rantavallien alarinteen

Muut alueen lohkareikot ovat puustoisia ja niiden kivien välissä on tavallisesti metsäsammalia tai kivitierasammalta sekä reunoilla sianpuolaa.. Pieskänjupukan itäpuolella