• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-11-115: Kiviharjun dyynit (Pudasjärvi, Taivalkoski). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-11-115: Kiviharjun dyynit (Pudasjärvi, Taivalkoski). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-11-115

3536000

3536000

3537000

3537000

3538000

3538000

7262000 7262000

7263000 7263000

7264000 7264000

7265000 7265000

7266000 7266000

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

(2)

KIVIHARJUN DYYNIT

Tietokantatunnus: TUU-11-115

Pinta-ala: 144,6

Korkeus: 225

Alueen suhteellinen korkeus: 40

Geologia

Muodostuma on Pudasjärven-Hossan saumamuodostumaan kuuluvien Lamminharjun ja Kiviharjun reunoille kerrostunut tuulikerrostuma. Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta noin 10 700 vuotta sitten (Johansson ym.

2005) alue jäi osittain muinaisen Itämeren Ancylusjärveksi kutsutun vaiheen peittoon. Ylin ranta sijaitsee alueella nykyään 205 metrin korkeustasolla. Suurin osa muodostumaa oli ylimmän rannan yläpuolella olevaa kuivaa maata, vain muodostuman alaosat olivat veden peitossa. Maankohoamisen seurauksena koko muodostuma oli aallokon tavoittamattomissa noin 9 900 vuotta sitten. Saumamuodostuman pinnan kuivuttua sen hietaiset hiekkakerrostumat joutuivat alttiiksi länsiluoteisten tuulen aiheuttamalle kulutukselle. Tuuli kerrosti kuljettamaansa ainesta

saumamuodostuman etelärinteelle ja sen eteläpuolelle. Alueelle kerrostui laajakaarisia, U-muotoisia

paraabelidyynejä. Dyynien kaaret avautuvat vasten kerrostumisvaiheessa vallinnutta tuulensuuntaa eli kohti länttä ja länsiluodetta. Dyynien lännenpuoleiset vastasivut ovat paikoin huomattavasti suojasivun rinteitä loivempia. Dyynien korkeus vaihtelee muutamasta metristä lähes kymmeneen metriin. Kookkain dyyni sijaitsee isomman muodostuma- alueen lounaisosassa. Dyyniselänteiden väliset kulutuspainanteet ovat osin soiden peittämiä.

Biologia

Metsät ovat kauttaaltaan joko vähän nuorempaa tai hieman sitä vanhempaa tasaikäistä kuivan tai kuivahkon kankaan kasvatusmännikköä. Tuoreita tuulenkaatoja on jonkin verran, mutta muita lahopuita niukasti. Varvikko molemmin puolin rinteitä on aika samanlaista. Varvikkoa vallitsee harvakasvuinen puolukka, jonka seassa ja laikkuina on variksenmarjaa, valoisimmissa kohdin kanervaa ja alavimmilla mailla mustikkaa. Maapohjaa peittää varvikoissa seinäsammal. Avoimet sammal-jäkälälaikut ovat aika pienialaisia ja niiden osuus on pieni. Lisäksi ne ovat osittain puolukan rei'ittämiä. Alueen kasvisto on hyvin niukkalajinen. Alueen suot ovat karuja rämeitä tai nevoja.

Maisema ja muut arvot

Alueen loivapiirteisyydestä ja muodostumaa peittävästä puustosta johtuen tuulikerrostumat hahmottuvat vain Pudasjärven-Hossan saumamuodostuman suuntaan ja sinnekin heikosti. Muualle ne hahmottuvat vain metsäisenä matalana kohomuotoina. Muodostuman korkeimmilta alueilta avautuu puuston niin salliessa metsäinen maisema saumamuodostumalle sekä metsäinen suomaisema muodostuman eteläpuolen lähimaastoon. paraabelidyynien suunta- ja korkeuserot sekä kulutuspainanteiden suoalueet luovat hieman vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan.

Sijainti: Muodostuma sijaitsee Pudasjärven ja Taivalkosken rajalla, seitsemän kilometriä Pintamosta itään.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Tuulikerrostuma

Arvoluokka: 3

Muodon suhteellinen korkeus: 9 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Pudasjärvi Taivalkoski

3532 11

Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.

Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.

Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Lounaisrinteelle muodostui noin kymmenen metrin korkuinen loiva rantatörmä, jonka alaosassa on rantalovi sekä sen edustalla lähes 50 metrin levyinen rantatasanne..

Siinä ovat muodostuman kookkaimmat dyynit, joiden korkeus on suurimmillaan noin 6-7 metriä.. Dyynien länsirinteet ovat idänpuoleisia

Muodostuman itäisimmän laen itäreunalla on kaksi heikosti kehittynyttä rantavallia, joilla kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä ja osittain särmikkäitä..

Niiden rannanpuoleiset rinteet ovat korkeampia kuin vaaran laen puoleiset rinteet.. Kolme ylintä rantavallia koostuvat halkaisijaltaan 30-50 cm kivistä ja lohkareista, mutta niissä

Alueen loivapiirteisyydestä ja muodostumaa peittävästä puustosta johtuen muodostuma hahmottuu vain muodostuman lähiympäristöön metsäisinä matalina kohomuotoina.

Rantavallien aines on pääosin kivistä (ø 6-20 cm), mutta paikoin on myös hieman lohkareita (ø 20-40 cm).Tämän kivikon alapuolella vaaran rinne on jyrkkä ja aallokko on huuhtonut

Rantavallien koossa on myös eroja, muodostuman pohjoisosassa niiden korkeus on yleensä 0,3-0,6 metriä ja eteläosassa 0,5-1,3 metriä.. Vallien länsirinteet ovat jyrkempiä

Muodostumaa ja sen lähiympäristöä peittävä tiheä metsä peittävät maiseman muualle paitsi dyynin kaakkoispuolella olevalle pienelle suolle ja dyynin kylkien väliselle