TUU-13-085
3528000
3528000
3529000
3529000
3530000
3530000
3531000
3531000
7402000 7402000
7403000 7403000
7404000 7404000
7405000 7405000
7406000 7406000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
KYRÖVAARA
Tietokantatunnus: TUU-13-085
Pinta-ala: 201,9
Korkeus: 273
Alueen suhteellinen korkeus: 113
Geologia
Kyrövaara (273 m mpy.) on kalottivaara, jonka laki ulottui mannerjäätikön perääntymisvaiheessa Sallan ja Kemijärven alueelle muodostuneen Sallan jääjärven pinnan yläpuolelle (Johansson 1995). Vaaran lakea peittää huuhtoutumaton tiheäpuustoinen moreenikalotti. Ylin huuhtoutumisraja sijaitsee Kyrövaaran etelärinteellä 260-262 metrin korkeustasolla (Johansson 2005). Se on kohtalaisen heikosti kehittynyt, mutta vaaran rinteellä selvästi erottuva graniittisten kalliopintojen ja lohkareikon muodostama vyöhyke. Huuhtoutumisrajan vaatimattomuus johtuu siitä, että Kyrövaara paljastui mannerjäätikön peitosta vain vähän aikaisemmin kuin Sallan jääjärven pinta laski alemmalle tasolle eikä aallokko ehtinyt muokkaamaan vaaran ylimmän rannan tasoon kehittyneempiä rantakerrostumia. Vaaran rinteellä on noin 230-220 metrin korkeusvyöhykkeellä kallioinen ja lohkareinen huuhtoutumisvyöhyke, joka edustanee jotain nuorempaa Sallan jääjärven vedenpinnan korkeustasoa. Kemijoen laakson avautuessa jääjärven vedet pääsivät purkautumaan muinaisen Itämeren Ancylusjärvivaiheen aikana noin 10 500 vuotta sitten (Johansson 2005).
Jääjärven vedenpinta laski Ancylusjärven tasoon noin 210-205 metrin korkeustasolle, jolle syntyi vähitellen alin huuhtoutumisvyöhyke. Sen alapuolelle on kerrostunut rantakerrostumia, jotka koostuvat hiekasta ja sorasta.
Biologia
Pohjoisrinteen alarinne on joko nuorempaa tai vanhempaa kuivahkon kankaan kasvatusmännikköä tai mäntytaimikkoa, jonka maapohjaa on hakkuiden yhteydessä pinta-aurattu. Aluskasvillisuus on tiheän variksenmarjavarvikon peittämä. Seassa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, jonkin verran suopursua, juolukkaa ja metsälauhaa. Rinteen taipeesta ylöspäin kasvillisuus muuttuu vähitellen tuoreemmaksi kankaaksi ja pohjakerros kunttaiseksi. Sammalikkoa vallitsee kerrossammal ja myös sulkasammal on runsas. Varvikossa on runsaammin mustikkaa ja suopursua sekä juolukkaa. Jyrkänteen yläpuolelta puusto muuttuu vähitellen varttuneeksi männiköksi, jossa on paikoin runsaasti aluspuina vesarunkoisia koivuja ja jonkin verran kuusta. Lahopuutakin, tuoreita
tuulenkaatoja, vanhempaa maapuuta ja keloja on jonkin verran. Järeimmät männyt ovat 40 cm paksuja.
Aluskasvillisuus on kutakuinkin samanlaista kuin jyrkällä alarinteellä. Varvikkoon tunkee lisäksi enemmän mm.
pohjankorvajäkälää ja yövilkkaa. Aivan laki on varttunutta, erirakenteista tuoreen kankaan kuusikkoa. Joitakin kuusia koristavat luppotuppaat. Ylispuina on joitakin mäntyjä ja aluspuuna edelleen jonkin verran koivuja. Varvikossa runsastuvat metsälauha, kangasmaitikka ja ilmaantuvat oravanmarja sekä metsätähti. Kuusikon reunalla on yksittäinen palokanto. Loivemmat itä-, etelä- ja länsirinteet on aikoinaan hakattu kuusikkorajalle asti ollen nyt
kasvatusmännikköä tai siemenpuutaimikkoa.
Pohjoisrinteen alaosassa on pieniä ja aika vaatimattomia jyrkänteitä, 3 m korkeita ja 5 m leveitä. Näissä kasvaa metsäsammalten ohella mm. pohjankorvajäkälää, jauhejäkäliä, isokorallisammalta, kallio-omenasammalta,
kalliokarstasammalta, nuokkuvarstasammalta, maksasammalia, hohtovarstasammalta ja pikkutorasammalta. Rinteellä on myös vaatimattomia kivikkovöitä ja osa rantakivistä on täysin hautautunut sammalikon ja varvikon peittoon.
Isompia kiviä kirjoo kaarrekarve, karttajäkälät ja sammalista mm. louhisammal ja kalliokarstasammal.
Maisema ja muut arvot
Kyrövaara hahmottuu hyvin ympäristön lähivaaroilta ja järviltä, mutta muinaisrantojen kulutusmuodot ja
rantakerrostumat peittävästä puustosta johtuen vasta lähietäisyydeltä. Vaaran laelta ja ylärinteiltä avautuu puuston niin salliessa lähiympäristöön vaara- ja järvimaisema. Sisäiseen maisemaan luovat vaihtelua moreenikalotin lisäksi ylempien rinnealueiden selvät huuhtoutumisvyöhykkeet ja alarinteiden soraiset ja hiekkaiset rantakerrostumat.
Muodostumalla on pari pientä maa-ainestenottoaluetta.
Sijainti: Kyrövaara sijaitsee Kemijärven kaupungin Isokylän kaupunginosassa, noin 10 kilometriä keskustasta itään.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 113 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Kemijärvi
3641 07 3641 10
Johansson, P. 1995 The deglaciation in the eastern part of the Weichselian ice divide in Finnish Lapland Geological Survey of Finland. Bulletin 383. 72 p.
Johansson, P. 2005. Jääjärvet. Teoksessa: Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.) 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 127-149.
