• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-10-032: Pikku-Parra (Teuva). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-10-032: Pikku-Parra (Teuva). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-10-032

TUU-10-033

1542000

1542000

1543000

1543000

1544000

1544000

1545000

1545000

1546000

1546000

6924000 6924000

6925000 6925000

6926000 6926000

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

(2)

PIKKU-PARRA

Tietokantatunnus: TUU-10-032

Pinta-ala: 1,8

Korkeus: 150

Alueen suhteellinen korkeus: 5

Geologia

Pikku-Parran laella on kivisten rantavallien muodostama näyttävä pirunpelto. Se on muodostunut aallokon toiminnan tuloksena Ancylusvaiheen aikana. Tuolloin Pikku-Parra oli laajan ulapan ympäröimä, ja voimakkaiden tuulien synnyttämä aallokko pääsi vapaasti huuhtelemaan mäen yläosaa. Irtain maa-aines huuhtoutui pois, ja jäljelle jääneet kivet pyöristyivät ja kasautuivat kivikentäksi ja rinteensuuntaisiksi kivivalleiksi. Kivivallit ovat paikoitellen varpujen peitossa. Kivet ovat hyvin pyöristyneitä ja niiden läpimitta vaihtelee 5-30 cm:iin.

Biologia

Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Ilmakuvan mukaan alueella on avointa ja reunoilla puustoista kivikkoa.

Maisema ja muut arvot

Sisäisessä maisemassa kivikot tulevat hyvin esille, koska puustoa ja pensaikkoja on niukasti. Näkumiä ympäristöön rajoittaa mäntyvaltainen metsä. Inventoidun kohteen välittömässä läheisyydessä on virkistysalue; pirunpellon vieressä on laskettelurinne, loma-asutusta, huoltoteitä ja ulkoilureittejä.

Sijainti: Pikku-Parra sijaitsee noin 2 km Teuvan Lutakkonevan pohjoispuolella, vapaa-ajankeskuksen läheisyydessä.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 4

Muodon suhteellinen korkeus: 2 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Teuva

1243 01

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Därefter kommer ungefär 2 - 5 meter höga trädbevuxna dyner, och mellan dem finns det små försumpningar.. Utgående från den postglaciala landhöjningshastigheten kan man beräkna

Denna 13 m breda, flacka gråa dynvall domineras särskilt i södra delen av bergrör och där växer även saltarv.. Bergrör har också sällskap av stora mängder flockfibbla,

Bakom svackan stiger den andra vallens stötsluttning där det förutom den dominerande strandrågen också växer strandvial, åkerfräken, flockfibbla, några videbuskar,

(toim.) 17e Nordiska Geologmötet, 1986: excursion guide, excursion C 2: Quaternary geology, southern Finland.. Vaasan läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat

Dynerna består av några saltarvs- samt strandrågsupphöjningar; de senare hör nästan till den vita dynvallen.. Den första vita dynvallen, som löper parallellt med stranden, täcks

Kivikon metsäsaarekkeissa ja metsäisessä kivikossa aluskasvillisuutta vallitsevat puolukka, sianpuola jonkin verran myös variksenmarja ja mustikka.. Puustoisissa kivikoissa on myös

Vid skogsbrynet, på en högst 5 m bred zon, delvis bakom den vita dynen och som en fortsättning på den finns kråkbärsdyntuvor som höjer sig högst en halv meter över omgivningen. Ett

I södra ändan finns en volleybollplan och i sydvästra ändan bryts ändan av vallen av en 3 m bred stig som för till stranden. I södra delen leder några 5 m breda stigar