TUU-08-046
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
4479000
4479000
4480000
4480000
4481000
4481000
6971000 6971000
6972000 6972000
6973000 6973000
6974000 6974000
6975000 6975000
JÄNGÄNRANNAN RANTAKERROSTUMAT
Tietokantatunnus: TUU-08-046
Pinta-ala: 15,3
Korkeus: 100
Alueen suhteellinen korkeus: 6
Geologia
Jängänrannan hajanainen rantakerrostuma-alue koostuu hyvin kehittyneistä Höytiäisen vanhan rannan kehämäisistä rantapalteista, törmistä ja kivikkoisista terasseista, jotka ovat kehittyneet matalien moreeni- ja kalliokumpujen rinteille (Vesajoki 1980b: 14-16). Jäiden puskemat, kohtalaisen kivikkoiset rantapalteet sijaitsevat noin 97 metrin korkeustasolla, ja ne ovat 0,5-2,0 metriä korkeita ja noin 100-500 metriä pitkiä. Ne muodostavat kumpujen laelle rengasmaisia tai hevosenkengän muotoisia valleja. Paikoin rantapalteiden tilalla on törmämuotoja. Rantapalteiden juurella kumpujen rinteitä peittävät hyvin kivikkoiset, noin 20 metriä leveät kulutusterassit. Terassien ulkoreunat ovat monin paikoin jyrkähköt ja jopa 1-3 metriä korkeat. Kiviset terassit rajautuvat melko terävästi niitä ympäröiviin tasaisiin ranta- ja järvikerrostumiin. Muutamilla kummuilla on myös seudulle tyypillistä huuhtoutumislohkareikkoa.
Ylin ranta (Yoldiamerivaihe) on seudulla noin 120 metrin tasolla. Höytiäinen kuroutui itsenäiseksi järveksi Yoldiamerivaiheen aikana, jolloin sen vedenpinta oli kohdealueella suunnilleen 95 metrin tasolla (Saarnisto 1968, Vesajoki 1980a). Koska Höytiäisen lasku-uoma sijaitsi luode-kaakkosuuntaisen järvialtaan keskivaiheilla, aiheutti maan kohoaminen ja kallistuminen järven kaakkoisosassa transgression. Vedenpinta kohosi kuroutumisen jälkeen kohdealueella noin 97 metrin tasolle ja rantapalteet, törmät ja terassit kehittyivät yhä ylemmäs kumpujen rinteille.
Kohdealueen kummut olivat ennen Höytiäisen järvenlaskua hyvin pieniä saaria ja luotoja. Jäiden puskun aiheuttamat muodot kullakin kummulla riippuvat transgressiovaiheen pituudesta (Vesajoki 1980b:25) sekä kumpujen
korkeudesta ja muodosta. Jos vedenpinta ei ehtinyt nousta aivan kummun laelle, pallevallista muodostui kehämäinen (esim. Mäkäräsaaren kumpu), mutta jos vesi nousi laen yli, jäät saattoivat puskea vallin yhtenäiseksi selänteeksi (esim. Koira-ahon kumpujen välissä) tai hajottaa sen lopulta kokonaan. Vedenpinnan alle jääneiden kumpujen laelle jäi tällöin laajoja huuhtoutuneita kivikoita ja lohkareikkoja. Vuonna 1859 Höytiäisen vedet purkautuivat
järvenlaskua varten kaivetun kanavan patojen läpi, ja järvelle muodostui uusi lasku-uoma Jaamankankaan halki etelään Pyhäselkään. Vedenpinta laski yhteensä 9,5 metriä, ja vanha Höytiäisen ranta jäi sisämaahan (Saarnisto 1968, Vesajoki 1980c).
Biologia
Erilliset, melko kiviset kummut ovat peittyneet tuoreiden ja kuivahkoiden mänty- ja sekametsien sekä koivikoiden alle. Alueen metsiä on hakattu ja nykyiset metsät vaihtelevat hakkuuaukioista varttuneisiin metsiin. Aluskasvillisuus on enimmäkseen puolukkavaltaista ja paikoin kasvaa hieman runsaammin poronjäkäliä. Terassien ja palteiden kivikot ovat paikoin paksulti sammalkasvustojen peittämiä. Kaakkoisin osa-alue on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jossa aluskasvillisuus on puolukkavaltaista.
Maisema ja muut arvot
Kummut hahmottuvat alueella kohtalaisesti, mutta varsinaiset rantamuodostumat näkyvät peitteisen maaston takia kunnolla vasta läheltä. Ympäristöön avautuu muutamia peltonäkymiä. Sisäinen maisema on melko vaihteleva.
Havainnollisimpia kohteita ovat pientä linnaketta muistuttava Mäkäräsaaren kumpu alueen keskellä ja Pohjanlahden kummun pitkä ja kapea vallisilmukka alueen kaakkoisosassa.
Rantapalteiden juurella on muutamia vanhoja rajapyykkejä. Kohdealue on muodoiltaan melko harvinainen ja hajanaisuudestaan huolimatta varsin havainnollinen ja helppopääsyinen käyntikohde.
Sijainti: Kinahmon itäpuolella, 12 km Polvijärveltä itään.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 3 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Polvijärvi
4224 06 4224 09
Saarnisto, M. 1968. The Flandrian history of Lake Höytiäinen, eastern Finland. Bulletin of The Geological Society of Finland 40: 71-98.
Vesajoki, H. 1980a. Isolation of Lake Höytiäinen in eastern Finland. Publications of the University of Joensuu B II 12. 26 s.
Vesajoki, H. 1980b. Pre- and post-drainage development of the shore morphology and stratigraphy of Lake Höytiäinen, eastern Finland. Publications of the University of Joensuu B II 13. 30 s.
Vesajoki, H.1980c. The developmental phases of Lake Höytiäinen in Eastern Finland, and their contributions to the morphology and stratigraphy of the lake shores. Publications of the University of Joensuu B II 14. 5 s.
