TUU-08-041
0 250 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
4474000
4474000
4475000
4475000
6988000 6988000
6989000 6989000
SAVIRANTA
Tietokantatunnus: TUU-08-041
Pinta-ala: 7,9
Korkeus: 103
Alueen suhteellinen korkeus: 6
Geologia
Savirannan rantakerrostuma-alueella on suuria, hyvin kehittyneitä rantapalteita Höytiäisen vanhassa rannassa ja hieman sen yläpuolella. Suurimmat ja selkeimmät rantapalteet ovat 97 metrin tasolla alueen itäreunalla. Ne ovat 200- 300 metriä pitkiä, 3-8 metriä leveitä ja noin 1-3 metriä korkeita. Muodoiltaan rantapalteet ovat loivasti mutkittelevia ja jokseenkin tasalakisia. Niiden rannanpuoleiset itärinteet ovat jyrkät ja korkeat, länsirinteet ovat matalat. Suurten rantapalteiden takana on peräkkäin 2-3 hieman pienempää ja vanhempaa rantapalletta, jotka ovat alueen eteläosassa vain viiden metrin päässä toisistaan ja osaksi päällekkäin. Alueen länsireunalla on ylimpänä noin 100 metrin tasolla 200 metriä pitkä ja 3 metriä korkea loivapiirteinen, hieman palletyyppinen selänne, joka on ilmeisesti kehittynyt Höytiäisen kuroutumisrantaan. Palteissa on runsaasti kiviä ja jonkin verran pieniä lohkareita, mutta niiden juurella ei ole selkeää kivivyötä. Palteiden aines on ilmeisesti pääosin hiekkaa ja soraa (Vesajoki 1980a). Myös palteiden välissä ja niiden edustalla on yleisesti hiekkaa.
Ylin ranta (Yoldiamerivaihe) on seudulla noin 125 metrin tasolla. Höytiäinen kuroutui itsenäiseksi järveksi
Yoldiamerivaiheen aikana, jolloin sen vedenpinta oli kohdealueella suunnilleen 100 metrin tasolla (Vesajoki 1980b).
Kuroutumisrannan taso hahmottuu kohtalaisesti kohdealueen ylimmän vallin juurella. Koska Höytiäisen lasku-uoma sijaitsi luode-kaakkosuuntaisen järvialtaan keskivaiheilla, aiheutti maan kohoaminen ja kallistuminen järven luoteisosassa regression. Vedenpinta laski kuroutumisen jälkeen kohdealueella hitaasti yli 10 000 vuoden ajan, jolloin loivaan moreenirinteeseen kehittyi vähitellen useita jäiden puskemia peräkkäisiä palteita. Vuonna 1859 Höytiäisen vedet purkautuivat järvenlaskua varten kaivetun kanavan patojen läpi, ja järvelle muodostui uusi lasku- uoma Jaamankankaan halki etelään Pyhäselkään. Vedenpinta laski yhteensä 9,5 metriä, ja vanha Höytiäisen ranta jäi sisämaahan (Saarnisto 1968, Vesajoki 1980c).
Biologia
Alueen puusto on pääosin siemenpuuhakattu, ja alueella on lähinnä nuorta mäntytaimikkoa ja vesakkoa. Eteläosan vallin päällä on harvaa sekametsää. Kasvillisuus on hyvin tavanomaista kuivahkoa kangasta. Aukealla on harvaa horsmikkoa, ja paikoin on myös jäkäläkasvustoja.
Maisema ja muut arvot
Rantapalteet hahmottuvat ympäristöstä hakkuun takia kohtalaisesti. Parhaiten erottuvat alimpana olevat Höytiäisen vanhan rannan palteet. Erityisesti alueen eteläpäässä oleva suuri pallevalli on muodoltaan selkeä. Alueen itäpuolinen peltoalue ja Höytiäinen häämöttävät alueen pohjoispäästä, muuten ympäristöstä on näkyvissä lähinnä tasaista mäntykangasta, vesakkoa ja rämettä. Sisäinen maisema on kohtalaisen vaihteleva, joskin muodot ovat melko matalia.
Kohdealueen rantapalteet ovat jonkin verran metsätöiden kuluttamia, ja esimerkiksi Savirannan taloon kulkeva tie on leikattu alueen pohjoispäässä palteen läpi. Kohdealue on havainnollinen ja helppopääsyinen esimerkki
rantapallemuodostumista.
Sijainti: Martonvaaran kaakkoispuolella, 18 km Polvijärveltä koilliseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 3 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Polvijärvi
4313 04
Saarnisto, M. 1968. The Flandrian history of Lake Höytiäinen, eastern Finland. Bulletin of The Geological Society of Finland 40: 71-98.
Vesajoki, H. 1980a. Isolation of Lake Höytiäinen in eastern Finland. Publications of the University of Joensuu B II 12. 26 s.
Vesajoki, H. 1980b. Pre- and post-drainage development of the shore morphology and stratigraphy of Lake Höytiäinen, eastern Finland. Publications of the University of Joensuu B II 13. 30 s.
Vesajoki, H.1980c. The developmental phases of Lake Höytiäinen in Eastern Finland, and their contributions to the morphology and stratigraphy of the lake shores. Publications of the University of Joensuu B II 14. 5 s.