TUU-13-100
3565000
3565000
3566000
3566000
3567000
3567000
3568000
3568000
3569000
3569000
7325000 7325000
7326000 7326000
7327000 7327000
Tuura -alue Natura 2000 -alue ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
0 500 m
KESKIKONEENHARJUT
Tietokantatunnus: TUU-13-100
Pinta-ala: 91,2
Korkeus: 255
Alueen suhteellinen korkeus: 9
Geologia
Keskikoneenharjujen muodostuma koostuu tuulikerrostumista, jotka ovat syntyneet Pyörreseläkankaan harjumuodostuman pohjoispuolella sijaitsevien jääjärvikerrostumien pinnalle. Pyörreselänkangas kuuluu
Korouomasta Livojärven kautta Kuusamoon jatkuvaan harjujaksoon. Mannerjäätikön reuna perääntyi alueelta noin 10 650 vuotta sitten (Johansson ym. 2005), jolloin harjun pinnalle ja liepeille kerrostui runsaasti hiekkaista hietaa.
Jääjärven purkautuessa ja maan kohotessa maasto paljastui veden alta. Se joutui alttiiksi mannerjäätikön suunnasta, lännestä ja länsiluoteesta puhaltaneille voimakkaille tuulille. Tuulet kuluttivat ja kuljettivat irrottamaansa ainesta ja kerrostivat sitä dyynikummuiksi sekä heikosti U:n muotoisiksi paraabelidyyneiksi. Dyynit ovat kerrostuneet
Kitkajärven ja Livojärven väliselle suhteellisen tasaiselle alueelle, jonka korkeustaso on noin 245 metriä. Dyynien laet kohoavat noin 250-255 metrin korkeustasolle. Paraabelidyynien kaaret avautuvat tuulen tulosuuntaan eli kohti länttä ja länsiluodetta. Dyynien kaaret vaihtelevat heikosti U-muotoisista selänteistä laajakaarisiin, lähes tuulen suunnan suhteen poikittaisiin selänteisiin. Dyynien lännenpuoleiset vastasivut ovat paikoin huomattavasti suojasivun rinteitä loivempia. Kohtalaisen hyvin kehittyneiden dyynien korkeus vaihtelee 2-3 metristä runsaaseen viiteen metriin.
Kookkaimpien dyynien korkeus on noin kuusi metriä.
Biologia
Alueen metsät ovat enimmäkseen kasvatusmänniköitä, osin mäntytaimikoita ja osin myös varttunutta männikköä, jota on ainakin Siltinki -järven rannassa. Varttuneet männiköt ovat hieman erirakenteisia, mutta lahopuita ei juuri ole.
Aluskasvillisuus on hyvin puolukkaista ja seassa kasvaa variksenmarjalaikkuja. Myös mustikkaa kasvaa hiukan laella.
Pohjakerros on seinäsammal- ja kynsisammalvaltainen. Jäkälikköä on aika niukasti. Rinteiden välillä ei ole kasvillisuuden suhteen paljon eroa. Nuoremmissa metsissä on enemmän kaluttua jäkälikköä ja valoisilla paikoilla kanervaa.
Maisema ja muut arvot
Alueen mataluudesta ja mäntymetsästä johtuen muodostuma hahmottuu vain ympäröiviltä soilta ja järviltä sekä muodostuman läpikulkeville teille. Samasta syystä muodostuman reunoilta aukeaa järvi- ja suomaisema
lähiympäristöön. Dyynikumpujen ja -selänteiden muotojen vaihtelut ja niiden väliset järvet ja suopainanteet luovat vaihtelua sisäiseen maisemaan.
Sijainti: Muodostuma sijaitsee Posion kunnassa, noin seitsemän kilometriä Lohirannasta länsilounaaseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 6 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Posio
3544 08 4522 05
Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
