TUU-13-095
4432000
4432000
4433000
4433000
4434000
4434000
4435000
4435000
4436000
4436000
4437000
4437000
4438000
4438000
4439000
4439000
7324000 7324000
7325000 7325000
7326000 7326000
7327000 7327000
Tuura -alue Natura 2000 -alue ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
0 500 m
PERÄKANGAS
Tietokantatunnus: TUU-13-095
Pinta-ala: 548,3
Korkeus: 275
Alueen suhteellinen korkeus: 32
Geologia
Peräkankaan tuulikerrostumat ovat syntyneet Peräkankaan harjumuodostuman ja siihen liittyvän Kitkan jääjärveen kerrostuneen deltan pinnalle. Peräkangas kuuluu Korouomasta Livojärven kautta Kuusamoon jatkuvaan harjujaksoon.
Harjun pohjoispuolelle kerrostunut delta syntyi noin 10 650 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) mannerjäätikön reunalla jäätikköjoen purkaessa sulamisvesiään jääjärveen. Jääjärven rantataso on muodostuman kohdalla noin 245 metrin korkeustasolla. Harjun ja deltan pintaosat koostuvat hiekkaisesta hiedasta. Jääjärven purkautuessa ja maan kohotessa deltan pinta paljastui ja joutui alttiiksi mannerjäätikön suunnasta länsilounaasta ja länsiluoteesta puhaltaneille voimakkaille tuulille. Tuulet kuluttivat ja kuljettivat irrottamaansa ainesta kerrostaen sitä etäämmälle harjun alarinteille ja deltan pinnalle dyynikummuiksi sekä U:n muotoisiksi paraabelidyyneiksi. Muodostuman pohjoisreunalla tuulikerrostumien laet sijaitsevat 250-255 metrin korkeustasolla. Sen eteläreunalla ylimmät dyynien laet sijaitsevat noin 270-275 metrin korkeustasolla. Paraabelidyynien sivut avautuvat tuulen tulosuuntaan kohti länsilounasta ja länsiluodetta. Dyynien kaaret vaihtelevat U-muotoisista selänteistä laajakaarisiin, lähes tuulen suunnan suhteen poikittaisiin selänteisiin. Muodostuman länsiosassa ja paikoitellen dyynien välisissä
kulutuspainanteissa on matalia, suuntautumattomia tai heikosti suuntautuneita dyynikumpuja ja heikosti kehittyneitä paraabelidyynejä. Dyynien lännenpuoleiset vastasivut ovat paikoin huomattavasti suojasivun rinteitä loivempia.
Dyynien korkeudet vaihtelevat 1-2 metristä runsaaseen viiteen metriin. Hyvin kehittyneiden kookkaimpien dyynien korkeus on lähes kahdeksan metriä.
Biologia
Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alueen metsät ovat puolittain puustoisia männiköitä ja puolittain hakattuja harvapuustoisia metsiä (Suomen maanpeite 2006, ilmakuva). Tuulikerrostumia peittää männiköt. Paikoin suon reunalla olevien dyynien alarinteillä kasvaa yksittäisiä kuusia. Aluskasvillisuutta laikuttavat laidunnettujen jäkälikköjen lisäksi kanerva- , puolukka- ja hieman variksenmarjavarvikot.
Maisema ja muut arvot
Alueen mataluudesta ja mäntymetsästä johtuen muodostuma hahmottuu vain ympäröiviltä soilta ja järviltä sekä muodostuman läpikulkeville teille. Muodostumaa peittävän puuston johdosta tuulikerrostumilta avautuu vain sisäinen maisema puuston peittäessä kaukonäkymät. Muodostuman reunoilta avautuu kohtalaisen vaihteleva suo- ja
järvimaisema lähiympäristöön. Dyynikumpujen ja -selänteiden muotojen ja niiden korkeuden vaihtelut luovat vaihtelua sisäiseen maisemaan. Lisäksi dyyniselänteiden väliset järvet ja suopainanteet luovat monimuotoisuutta muodostumaan. Muodostuma on säilynyt kohtalaisen luonnontilaisena muutamaa metsäautotietä lukuun ottamatta.
Sijainti: Muodostuma sijaitseen Posion kunnan ja Kuusamon kaupungin rajalla, noinviisi kilometriä Lohirannasta etelään.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 2
Muodon suhteellinen korkeus: 8 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Kuusamo Posio
4522 05
Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
Suomen maanpeite 2006. CLC2006 maankäyttö/maanpeite - tulkittu sateliittikuva-aineisto. Suomen ympäristökeskus.
