TUU-08-022
TUU-08-023
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue 4489000
4489000
4490000
4490000
4491000
4491000
4492000
4492000
6959000 6959000
6960000 6960000
6961000 6961000
6962000 6962000
6963000 6963000
KONTIONIEMI
Tietokantatunnus: TUU-08-022
Pinta-ala: 24,8
Korkeus: 125
Alueen suhteellinen korkeus: 38
Geologia
Kontioniemen alueella on allekkain kaksi erittäin hyvin kehittynyttä rantatasoa reunamuodostuman luoteisrinteessä.
Ylempi Yoldiamerivaiheen ranta on noin 106 metrin tasolla (Sauramo 1928). Ranta koostuu jyrkästä, paikoin lähes 20 metriä korkeasta törmästä ja sen edustalla olevasta, osin kivikkoisesta ja lohkareisesta, noin 10-30 metriä leveästä terassista. Alempi Höytiäisen vanha ranta sijoittuu noin 97-98 metrin tasolle. Ranta koostuu jyrkästä, noin 2-7 metriä korkeasta törmästä ja sen edustalla olevasta 50-100 metriä leveästä kivikkoisesta kulutusterassista. Törmän juurella on melko yhtenäinen jäiden puskema kivi- tai lohkarevyö. Alueen länsiosassa törmän tilalla on paikoin pelkästään reilun metrin korkuinen kivikkoinen rantapalle. Kontioniemen kivikkoisessa nykyrannassa on niin ikään matalia kivisiä rantapalteita.
Höytiäinen kuroutui itsenäiseksi järveksi Yoldiamerivaiheen aikana, jolloin sen vedenpinta oli kohdealueella suunnilleen nykyisellä tasolla tai hieman alempana (Saarnisto 1968, Vesajoki 1980a). Koska Höytiäisen lasku-uoma sijaitsi luode-kaakkosuuntaisen järvialtaan keskivaiheilla, aiheutti maan kohoaminen ja kallistuminen järven kaakkoisosassa transgression. Vedenpinta kohosi kuroutumisen jälkeen yli 10 000 vuoden ajan kuluttaen törmiä ja terasseja yhä ylemmäksi reunamuodostuman moreenista ja glasifluviaalisesta aineksesta koostuvaan
proksimaalirinteeseen. Vuonna 1859 Höytiäisen vedet purkautuivat järvenlaskua varten kaivetun kanavan patojen läpi, ja järvelle muodostui uusi lasku-uoma Jaamankankaan halki etelään Pyhäselkään. Vedenpinta laski yhteensä 9,5 metriä, ja vanha Höytiäisen ranta jäi sisämaahan (Saarnisto 1968, Vesajoki 1980b).
Biologia
Kontioniemen alemman rantatason kulutusterassi on karua, poronjäkäläistä kivikkoa ja törmä rehevämpää tuoreen kankaan metsikköä. Kivikon puusto on pääosin kitukasvuista männikköä, ja kivien kasvillisuus on hyvin karua, lähinnä jäkälien ja sammalten muodostamaa mosaiikkimaista kasvustoa. Ylemmän rantatason puusto on pääosin männikköä, mutta erityisesti jyrkän törmän yläosissa on paikoin jopa koivuvaltaista metsää. Männikössä on joitakin kilpikaarnaisia yksilöitä. Lehtipuut ovat pääosin lyhyempiä, mutta joukosta löytyy myös muutama hyvinkin iso koivu.
Maisema ja muut arvot
Rannat erottuvat ympäristöstä selkeästi ja hahmottuvat maastossa kuljettaessa mainiosti. Ylemmän törmän laelta ja nykyisestä rannasta avautuu avara näköala Höytiäiselle ja Vierevänniemeen (ks. TUU-023). Kohdealueen sisäinen maisema on suurten korkeuserojen ansiosta varsin vaihteleva.
Alueella ei ole leikkauksia, mutta terasseilla ja törmien päällä on tie ja polkuja. Maasto on paikoin kulunutta. Alue on pohjavesialuetta. Nykyisessä rannassa oli inventointiajankohtana kesällä 2006 vain muutamia loma-asuntoja, mutta lisää on rakenteilla. Myös reunamuodostuman laelle golfkentän länsipuolelle rakennetaan omakotitaloja. Alueella on luontopolku. Neljän kilometrin päässä alueen luoteispuolella häämöttävällä Jouhtenisen harjusaaren Natura-alueella (FI0700078) on niin ikään hyvin selkeitä rantamuodostumia, jotka näkyvät jyrkkinä taipeina saaren kyljillä. Myös saaren poikki elokuussa 2004 kulkeneen trombin männikköön tekemä aukko erottuu yhä selvästi. Parin kilometrin päässä kohdealueen eteläpuolella on vanhalla armeijan asuntoalueella elokuvien ja TV-sarjojen kuvauspaikkana toimiva SF-filmikylä ja entinen Kontioniemen parantola. Kohdealue on erittäin selkeä ja havainnollinen rantakerrostuma-alue ja hyvä käyntikohde.
Sijainti: Kontioniemen luoteis- ja pohjoisreunalla Höytiäisen itärannalla, 3 km Kontiolahdelta lounaaseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 38 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Kontiolahti
4224 08 4224 11
Saarnisto, M. 1968. The Flandrian history of Lake Höytiäinen, eastern Finland. Bulletin of The Geological Society of Finland 40: 71-98.
Sauramo, M. 1928. Uber die spätglazialen Niveauverschiebungen in Nordkarelien, Finnland. Bulletin de la Commission geologique de Finlande 80: 1-41.
Vesajoki, H. 1980a. Isolation of Lake Höytiäinen in eastern Finland. Publications of the University of Joensuu B II 12. 26 s.
Vesajoki, H. 1980b. Pre- and post-drainage development of the shore morphology and stratigraphy of Lake Höytiäinen, eastern Finland. Publications of the University of Joensuu B II 13. 30 s.
