• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y13-100: Järvi-Naskuttaja (Rovaniemi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007.

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y13-100: Järvi-Naskuttaja (Rovaniemi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007."

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y13-100

3477000

3477000

3478000

3478000

3479000

3479000

7351000 7351000

7352000 7352000

7353000 7353000

7354000 7354000

7355000 7355000

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

(2)

JÄRVI-NASKUTTAJAN KUMPUMOREENI ROVANIEMI

Tietokantatunnus: MOR-Y13-100 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 3 Karttalehti:3613 05 Alueen pinta-ala: 46,8 ha

Korkeus: 223 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 17 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Järvi-Naskuttajan kumpumoreenialue sijaitsee Rovaniemen

kaakkoisosassa, noin 4 km Siika-Kämän kylästä pohjoiseen.

Geologia

Järvi-Naskuttajan kumpumoreenialue sijaitsee Rovaniemen eteläpuolella ja kuuluu Portimon Rogen-tyyppisen kumpumoreenikentän pohjoisosaan. Järvi-Naskuttajan kumpumoreenialueella ei ole Rogen-tyyppisiä

moreeniselänteitä. Kumpareet ovat pääosin suuntautumattomia, vaikkakin eräät kumpareet ovatkin heikosti länsi-itäsuuntaisia, joka on jäätikön viimeisen liikkeen suunta alueella. Moreenikumpareet ovat kerrostuneet loivasti itäkaakkoon viettävään maastoon. Moreenikummut ovat yleensä suhteellisen jyrkkärinteisiä. Alueen pohjoisosan laajassa kumpareessa rinteet ovat paikoin hieman loivempia. Alueen eteläosan lohkareiset kumpareet ovat kauniin kekomaisia. Kumpareiden korkeudet ovat tällä alueella yleensä 5-10 metriä. Laajin kumpare on kooltaan noin 300 x 400 metriä, mutta laakeiden suurmuotojen päällä on myös paikoin pienmuotoja.

Moreenikumpareet ovat kerrostuneet alueelle, joka on sijainnut mannerjäätikön sulamisen jälkeen ylimmän rannan tasossa. Korkeimpien moreenikumpareiden laet olivat noin 10 metriä ylimmän rannan yläpuolella ja alueen eteläosan kumpareiden laet ylimmän rannan tasolla jäätikön reunan peräännyttyä alueelta. Alueen ylin ranta sijaitsee Rovaniemen alueella noin 213 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Kumpumoreenialueen paljastuessa maankohoamisen seurauksena Ancylusjärven peitosta se joutui alttiiksi aallokon kuluttavalle voimalle. Kumpujen laet ovat huuhtoutuneet ja niiden rinteillä on paikoin runsas kivikko ja lohkareikko.

Pintalohkareisuus on kumpareissa yleensä kohtalainen, paikoin jopa runsas.

Biologia

Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alueen pohjoisosan niemekkeet sijaitsevat valtion maalla, ja ne ovat kuivahkon kankaan männiköitä. Läntisempi niemeke on nuorta kasvatusmetsää ja itäisempi varttunutta männikköä (Metsähallituksen kuviotiedot). Muu alue on harvapuustoista kangasta (Syke:CLC2000-

maankäyttö/maanpeite (25m)-aineisto).

Maisema ja muut arvot

Järvi- ja Vaara-Naskuttajalta kumpumoreenialue hahmottuu kohtalaisesti. Kummuilta avautuu kohtalainen maisema lähimaastoon. Sisäinen maisema on vaihteleva ja eteläosan lohkarepintaiset kummut kauniin kekomaisia.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ylimmän rannan taso alueella on noin 145 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella ja selänteen laki kohoaa noin 143 metrin tasoon, eli selänteen lakiosa on kerrostunut lähes

Koska drumliini sijaitsee Ancylusjärven vedenpinnan yläpuolelle ulottuneiden vaarojen ympäröimällä alueella, ei drumliinin laen huuhtoutuminen ole ollut kovin voimakasta ja

Alueen ylin ranta on II Salpausselän vyöhykkeessä 160 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, luoteessa ylimmän rannan taso on Yoldiamerivaiheen aikainen ja noin 140 metriä

Ylimmän rannan taso on alueella noin 145 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten Utterinvuori on vapautunut jäätikön reunassa kokonaan subakvaattisesti.. Lakialueen

Alueella ylimmän rannan taso on ilmeisesti noin 150 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten muodostuma on syntynyt syvimmillään noin 35 metriä ja selänteen lakiosan

Selänne on siis syntynyt ylimmän rannan tasoon, osittain arviolta noin 10 metriä syvään veteen ja osittain ylimmän rannan tason yläpuolelle.. Selänteen syntyä ylimmän

Selänteen synnyn aikana veden syvyys on ollut jäätikön reunassa suurimmillaan noin 50 metriä ja muodostuman synnyn loppuvaiheessa noin 10 metriä, olettaen ylimmän rannan tason

Alueen korkein osa on jäänyt ylimmän rannan tason yläpuolelle ja alaosat ovat vapautuneet jäätikön alta syvimmillään noin 20 metriä syvään veteen.. Riihipellonkangas