MOR-Y13-019
2512000
2512000
2513000
2513000
2514000
2514000
7331000 7331000
7332000 7332000
7333000 7333000
7334000 7334000
7335000 7335000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
VIRKKUMAA TORNIO
Tietokantatunnus: MOR-Y13-019 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 3 Karttalehti:2542 06 Alueen pinta-ala: 102,9 ha
Korkeus: 83 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 33 m Muodon suhteellinen korkeus: 19 m Moreenimuodostuman sijainti: Virkkumaa sijaitsee Laivaniemen ja Aapajoen kylissä, noin 6 km
Sattajärveltä länteen.
Geologia
Virkkumaan drumliini kuuluu Kemin-Tornion drumliinikentän pohjoisosan muodostumiin. Se on hyvin kehittynyt loivapiirteinen ja sukkulamainen drumliini. Selänteen suuntaus lähes pohjoisesta etelään kuvastaa viimeistä jäätiköitymistä edeltäneen jäätiköitymisen virtaussuuntaa. Drumliinin itärinne on hieman jyrkempi kuin länsirinne. Drumliinin pituus on 2300 metriä ja leveys noin 460 metriä. Sen korkeus ympäröivältä suolta on 19 metriä.
Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen deglasiaation yhteydessä alue peittyi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten drumliinin laki oli noin 136 metrin syvyydessä.
Maankohoamisen seurauksena maasto kohosi vähitellen Itämeren Litorinavaiheessa meren peitosta ja noin 6500 vuotta sitten Virkkumaan laki paljastui Itämeren peitosta. Drumliinin primäärimuoto deformoitui aallokon toiminnan tuloksena ja peittyi ohuen rantakerrostuman peittoon. Rantakerrostuman paksuus vaihtelee selänteen yläosassa ja on yleensä 1-3 metriä. Selänteen laella on kasvillisuuden peittämä rantavalli, jonka korkeus on suurimmillaan 2-3 metriä. Rantakerrostuma muodostaa drumliinin luoteispäähän luoteeseen suuntautuneen
"viiksen". Pintalohkareisuus on pääasiassa vähäinen, rantavyöhykkeissä paikoin runsas.
Biologia
Virkkumaan moreenimuodostuman metsät ovat tuoreita (MTp/ VMT) havulehtipuusekametsiä. Alueella on kuivahtanutta hakkuuaukeaa, nuoria tiheitä sekataimikoita sekä lehtihavupuuvesakkoa. Varttunutta metsää ei juurikaan ole, vain yksittäisiä puuryhmiä tai pieniä metsiköitä. Myös aluskasvillisuus on osittain tästä syystä hyvin heterogeenistä. Loivassa distaaliosassa on laajoja karhunsammaleisia, lievästi soistuneita mäntytaimikoita.
Hakkuulajistoa on runsaasti, paikoin täysin heinän vallassa. Avoimilla, harvennetuilla metsäalueilla mustikka on pienikasvuista ja puolukka selvästi runsastunut. Katajia on sekä hakkuuaukeilla että nuorissa lehtipuumetsissä runsaasti. Pajuja kasvaa erityisesti soistumissa. Lajisto on melko yksipuolinen, parhaimmilla kohdilla on hyvin kehittynyttä tuoreen kankaan kasvillisuutta, jossa sammalpeite on säilynyt ja tyypilliset ruohot kuten vanamo, kultapiisku, oravanmarja, kevätpiippo ja metsälauha kasvavat rehevän mustikkavarvuston joukossa. Virkkumaan moreenialue ei ole mitenkään erityisen rehevää eikä varsinkaan kovin luonnontilaista.
Maisema ja muut arvot
Virkkumaa hahmottuu kohtalaisen hyvin ympäröivästä lähimaastosta. Samoin siltä avautuu kohtalainen maisema koilliseen, itään ja kaakkoon. Muodostumaa peittävä ja sen luoteiskulmassa oleva viiksimäinen rantakerrostuma luovat vaihtelua sisäiseen maisemaan. Virkkumaa on säilynyt toistaiseksi lähes luonnontilaisena.
