• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y09-105: Hyyppäänvuori (Laukaa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y09-105: Hyyppäänvuori (Laukaa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y09-105

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli 3454000

3454000

3455000

3455000

3456000

3456000

3457000

3457000

6907000 6907000

6908000 6908000

6909000 6909000

6910000 6910000

6911000 6911000

(2)

HYYPPÄÄNVUORI LAUKAA

Tietokantatunnus: MOR-Y09-105 Muodostumatyyppi: Drumliini

Arvoluokka: 2 Karttalehti:3212 11,12 Alueen pinta-ala: 99,3 ha

Korkeus: 173 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 88 m Muodon suhteellinen korkeus: 88 m Moreenimuodostuman sijainti: Hyyppäänvuoren crag-and-tail-drumliini sijaitsee

Lievestuoreenjärven eteläosan länsirannalla, 17 km Laukaalta kaakkoon.

Geologia

Hyyppäänvuoren hyvin suuntautunut crag-and-tail-drumliini sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän pohjoisosaan.

Muodostuman pituus on 3100 metriä, leveys 600 metriä ja korkeusero Lievestuoreenjärven pinnasta laelle peräti 88 metriä. Kallioinen proksimaaliosa, varsinainen Hyyppäänvuori, on poikkeuksellisen korkea ja

jyrkkäpiirteinen. Vuoren länsi-, pohjois- ja itärinteet 140-145 metrin korkeustasolta ylöspäin muodostuvat 5 metriä korkeasta pystysuorasta kalliojyrkänteestä. Jyrkänne on paikoin voimakkaasti rakoillut, ja siinä on m useita erikokoisia rako- ja lippaluolia. Jyrkänteen alla olevassa hyvin suurista paasista koostuvass

rapautumislouhikossa on lisäksi pieniä lohkareluolia. Drumliinin keskiosan länsikylki on korkea

itäkylki on loivempi ja rajaukseltaan epämääräisempi. Keski- ja distaaliosissa moreeniselänteen laki on jonk verran kumpuileva. Distaalipää muodostaa järveen terävän Hännysniemen. Kohdealue on rakenteeltaan seu tyypillinen, mutta selvästi tavallista jyrkkäpiirteisempi ja maisemallisesti hyvin näyttävä drumliini. Erityisesti vuoren laki on mainio käyntikohde.

Kallio muodostanee noin puolet drumliinista. Tieleikkauksissa aines on hiekkamoreenia. Pintalohkareisuus vaihtelee kohtalaisesta suureen (1-10 kpl aarilla), paikoin on tihentymiä. Lohkareet ovat keskikokoisia (1-2 m), mutta myös suurempia lohkareita (jopa 5-6 m) esiintyy kohtalaisen yleisesti. Proksimaalipään louhikon lisäksi huomattavan suuria lohkareita on my

-15 m.

a

ja jyrkkä, in dulle

ös keski- ja distaaliosissa. Lohkareiden jakauma on moreeniosassa melko sainen. Ylin ranta on seudulla noin 145 metrin tasolla, joten proksimaaliosan laki muodostaa pienen ja ohuen n

loja.

y myös vaateliasta isotuppisammalta, lievään esotrofiaan viittaavat myös vuoririippusammal, kalliohiippasammal ja aiemmin löydetty oravisammal.

illa kasvaa hyvinvoivana kohtalaisen harvinaista pohjankorvajäkälää. Itä- ja länsirinteen kalliot ovat en n

ja

teen ja pohjoiseen. Suuri ievestuoreenjärvi saarineen ja lahtineen muodostaa näyttävän maiseman, ja järven takana näkyy korkeita mäkiä

09-035, erottuu mainiosti). Alue on kuitenkin muuten pääosin peitteinen, vain hyvin nsä

nnalta ta

supra-akvaattisen moreenikalotin. Ylin ranta näkyy huuhtoutuneina kallioseininä ja kivivöinä kalliojyrkäntee juurella. Muinais-Päijänteen ranta on seudulla noin 102 metrin tasolla.

Biologia

Hyyppäänvuoren laella on vanhaa männikköä ja varsinkin kalliojyrkänteiden äärellä runsaasti mäntyke Vuorta ympäröivät jyrkänteet, joiden alla on paikoin louhikoita. Pohjoisjyrkänteen sammalkasvillisuus on enimmäkseen oligotrofista, mutta kalliopinnoilta löyty

m

Valurahko

jäkälävaltaisia ja lajistoltaan tavanomaisia. Länsijyrkänteen alla on jyrkkä poronjäkäläinen ja niukkapuustoin kalliorinne, jonka puusto on luonnontilaista. Hyyppäänvuoren lounaisrinne on rehevää. Puusto on varttunutta kuusikkoa ja sekapuuna kasvaa mm. useita suuria lehmuksia. Ne kuuluvat osittain hyvin pienialaisee

yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. Kenttäkerroksessa tavataan esim. kevätlinnunhernettä, metsävirnaa mustakonnanmarjaa. Kevätlinnunhernettä ja metsävirnaa kasvaa runsaasti kohteen muissakin osissa.

Hännysniemellä on mm. kasvatusmännikköä, tiheää nuorta kuusikkoa ja mäntyvaltaista melko varttunutta metsää. Hännysniemen tyvellä länsirinteessä kasvaa yövilkkaa. Niemellä on myös valkolehdokkia.

Hännysniemen ja Hyyppäänvuoren välillä on lähinnä nuoria–nuorehkoja metsiä.

Maisema ja muut arvot

Hyyppäänvuori on hyvin selkeä maisemallinen maamerkki, sillä se näkyy järvisijaintinsa vuoksi kauas.

Drumliinin muoto rajautuu niin ikään niemenä varsin hyvin, ja lännessä sitä rajaavat myös pellot.

Proksimaaliosan laelta kalliojyrkänteen päältä on useita avaria näköaloja itään, län L

(mm. Lankavuori, MOR-Y

distaalipään rannoilta avautuu lisää rantamaisemia. Sisäinen maisema on kallioisessa proksimaaliosassa vaihteleva, mutta moreenivaltaiset keski- ja distaaliosat ovat yksitoikkoisempia. Näkyvyys on ylee

kohtalainen. Proksimaaliosa sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkkaiden kallioalueiden inventointiin, ja se muodostaa lisäksi Hyyppään alueen Natura-alueen (FI0900021). Kilometrin päässä lännessä on pieni Alasuon Natura-alue (FI0900007). Kohdealueen distaalipää on puolestaan merkitty seutukaavaan vesimaiseman ka arvokkaaksi niemeksi (MV 410767), ja Lievestuoreenjärven saaret kohdealueen itäpuolella on merkitty kaavaan lintujensuojelu- ja veneretkeilyalueiksi.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Korkeuseroa laen ja alimpana olevan distaalikärjen välillä on jopa 85 metriä, selkeämmin hahmottuva korkeusero Karttuuvuoren laen ja Vuorijärven pinnan välillä on puolestaan

Muodostuman distaalipuolelta alkavien peltoaukeiden korkeustaso on noin 100 metriä, proksimaalipuolelle patoutuneet suoalueet ovat puolestaan 120-125 metrin tasolla..

komeaa varttunutta mäntyvaltaista metsää, nuorta koivikkoa, koivu- kuusitaimikkoa, varttunutta sekametsää, koivutaimikkoa, hakkuuta ja varttunutta männikköä.. Niininiemestä

Muodostumat ovat ryhmittyneet kolmeksi hajanaiseksi ketjuksi, jotka ovat 200-400 metrin etäisyydellä toisistaan.. Keskimmäinen, rinteiltään epäsymmetrinen 2200 metrin pituinen

Alueella ei ole soistumia, ja yleensä melko loivat taitteet ovat näkyvissä.. Alueen syntytapa on hieman epäselvä, mahdollisesti kyseessä on jopa ablaatiomoreenin

Ylin ranta on seudulla noin 135 metrin tasolla (Yoldiamerivaihe), joten alue on selkeästi

Ylin ranta on seudulla noin 155 metrin tasolla, joten drumliinin lakialue on supra-akvaattinen.. Ahvenpyhän huipulla onkin selkeähkö huuhtoutumaton moreenikalotti, jonka

Kaakkolammesta koilliseen länsirinteellä kasvaa myös varttunutta kuivahkon kankaan männikköä, jossa on hieman alikasvoskuusia.. Kaakkolammen etelä- kaakkoispuolella on