• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y09-102: Leppäsenmäki (Toivakka). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y09-102: Leppäsenmäki (Toivakka). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y09-102

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli 3456000

3456000

3457000

3457000

3458000

3458000

6891000 6891000

6892000 6892000

6893000 6893000

6894000 6894000

6895000 6895000

(2)

LEPPÄSENMÄKI TOIVAKKA

Tietokantatunnus: MOR-Y09-102 Muodostumatyyppi: Drumliini

Arvoluokka: 4 Karttalehti:3212 10 Alueen pinta-ala: 90,0 ha

Korkeus: 165 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 60 m Muodon suhteellinen korkeus: 60 m

Moreenimuodostuman sijainti: Leppäsenmäen crag-and-tail-drumliini sijaitsee Leppäsenjärven länsipuolella, 7 km Toivakasta koilliseen.

Geologia

Leppäsenmäen hyvin suuntautunut crag-and-tail-drumliini sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän länsiosaan.

Muodostuman pituus on 2600 metriä, leveys 500 metriä ja suurin korkeus 60 metriä. Kalliosta koostuva proksimaaliosa on melko jyrkkärinteinen ja pyöreähkö, kallio on kulunut erillisiksi selänteiksi. Laen lähellä länsikyljellä on pieni, lohkareinen kalliojyrkänne. Keski- ja distaaliosien laet ovat loivasti kumpuilevia.

Molemmat kyljet ovat melko loivat ja matalat, mutta kohtalaisen selkeät. Distaalipää on vaihettuva. Drumliini on rakenteeltaan seudulle tyypillinen, mutta tavallista kookkaampi ja virtaviivaisempi muodostuma.

Kallio muodostanee noin puolet drumliinista. Matalissa tieleikkauksissa aines on hiekkamoreenia.

Pintalohkareisuus on kohtalainen (1-5 kpl aarilla), lohkareet ovat metrin kokoluokkaa. Kiviä on jonkin verran.

Eniten lohkareita on drumliinin proksimaali- ja lakiosissa. Ylin ranta on seudulla noin 145 metrin tasolla, joten proksimaaliosan laki on supra-akvaattinen. Alueella ei kuitenkaan ole selkeitä muinaisrantoja, eikä

kalottivaikutelmaakaan juuri synny.

Biologia

Alueen eteläkärjessä on varttunutta tuoreen kankaan mänty-kuusimetsää. Muodostuman harjalla, alueen etelä- ja keskiosissa kulkevan uuden metsäautotien varrella kasvaa varttunutta mäntytaimikkoa. Alueen keskiosissa taimikon itäpuolella alueen itäreunalla on hakkuuta. Taimikon länsipuolella kasvaa varttunutta varjoisaa ja eri- ikäisrakenteista tuoreen kankaan kuusikkoa. Leppäsenmäen talon etelä–kaakkoispuolella on mm.

siemenpuuhakkuuta, nuorta mänty-kuusimetsää, hakkuuta ja varttunutta mänty-kuusimetsää. Leppäsenmäen sekä Koivulehdon talojen välillä on hakkuuta, jota jatkuu alueen itäreunalla kulkevan tien itäpuolella aina alueen pohjoisrajalle asti. Leppäsenmäen ja Koivulehdon taloista länteen kasvaa varttunutta männikköä, jossa on myös isoja koivuja ja kuusta. Heti Leppäsenmäen laen eteläpuolella on nuorta kuusikkoa. Mäen länsirinteessä on matala ja lyhyt jyrkänne ja sen pohjoispuolella louhikko, jossa kasvaa haurasloikkoa. Louhikon ja Hautajärven välisessä rinteessä kasvaa varttunutta kuusikkoa. Leppäsenmäen laki ja osa luoteis- sekä itärinteistä on hakkuuta.

Alueen pohjoiskärjessä tiestä länteen on nuorta mänty-kuusimetsää sekä hiukan melko varttunutta kuusikkoa.

Maisema ja muut arvot

Alue rajautuu kartalla selkeästi, ja hahmottuu maastossa ja itäkyljen tietä kuljettaessa hyvin. Korkea proksimaalipää näkyy melko kauas. Proksimaalikärjen ja itäkyljen hakkuilta avautuu mäkiseen ympäristöön varsin avaria näkymiä, mm. Hautajärven yli koilliseen, Leppäsenjärven yli itään ja Muuratvuorelle kaakkoon.

Suurimmaksi osaksi alue on kuitenkin peitteinen. Sisäinen maisema on melko yksitoikkoinen, vähäistä vaihtelua tuovat kalliomuodot ja matalat moreenikummut. Proksimaaliosan laella on kaksi mökkiä (vanhoja pientilojen päärakennuksia).

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Korkeuseroa laen ja alimpana olevan distaalikärjen välillä on jopa 85 metriä, selkeämmin hahmottuva korkeusero Karttuuvuoren laen ja Vuorijärven pinnan välillä on puolestaan

Muodostuman distaalipuolelta alkavien peltoaukeiden korkeustaso on noin 100 metriä, proksimaalipuolelle patoutuneet suoalueet ovat puolestaan 120-125 metrin tasolla..

komeaa varttunutta mäntyvaltaista metsää, nuorta koivikkoa, koivu- kuusitaimikkoa, varttunutta sekametsää, koivutaimikkoa, hakkuuta ja varttunutta männikköä.. Niininiemestä

Muodostumat ovat ryhmittyneet kolmeksi hajanaiseksi ketjuksi, jotka ovat 200-400 metrin etäisyydellä toisistaan.. Keskimmäinen, rinteiltään epäsymmetrinen 2200 metrin pituinen

Alueella ei ole soistumia, ja yleensä melko loivat taitteet ovat näkyvissä.. Alueen syntytapa on hieman epäselvä, mahdollisesti kyseessä on jopa ablaatiomoreenin

Ylin ranta on seudulla noin 135 metrin tasolla (Yoldiamerivaihe), joten alue on selkeästi

Ylin ranta on seudulla noin 155 metrin tasolla, joten drumliinin lakialue on supra-akvaattinen.. Ahvenpyhän huipulla onkin selkeähkö huuhtoutumaton moreenikalotti, jonka

Itä-länsisuuntaiset selänteet ovat hieman radiaalimoreenityyppisiä (vertaa MOR-Y09-026), mutta yleisrakenne viittaa kuitenkin lähinnä juomumoreeniparveen.. Kohdealue onkin