• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y09-061: Rajakangas (Kivijärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y09-061: Rajakangas (Kivijärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y09-061

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli 2541000

2541000

2542000

2542000

2543000

2543000

2544000

2544000

7011000 7011000

7012000 7012000

7013000 7013000

7014000 7014000

7015000 7015000

(2)

RAJAKANGAS KIVIJÄRVI

Tietokantatunnus: MOR-Y09-061 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 4 Karttalehti:2334 01 Alueen pinta-ala: 17,8 ha

Korkeus: 192 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 12 m Muodon suhteellinen korkeus: 8 m

Moreenimuodostuman sijainti: Rajakankaan kumpumoreenialue sijaitsee Salamanperän luonnonpuiston itärajalla, 15 km Kivijärveltä luoteeseen.

Geologia

Rajakankaan 1200 x 200 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Kälviän-Kivijärven kumpumoreenikentän kaakkoisosaan. Alue koostuu luode-kaakkosuuntaisesta moreenikumpujonosta, jossa on havaittavissa lievää lounas-koillissuuntaista poikittaista rakennetta. Kumpujen ja selänteiden pituus on noin 20-100 metriä ja korkeus 2-8 metriä. Kummut ovat melko loivapiirteisiä, selännerakenteissa on muutama jyrkkä rinne. Rajauksessa on myös melko tasaista maastoa ja muutamia suon ympäröimiä kumpuja. Rajauksen reunalla taitteet ovat soistumien peitossa. Geologiseen kokonaisuuteen kuuluisi myös Salamanperän luonnonpuiston puolelle jäävä pieni, Kangaspuron rajaama kumpualue. Kumpumoreenityyppi vaihtuu lännempänä luonnonpuiston alueella Rogen-tyyppiseksi. Alueen etelä- ja itäpuolitse kulkee pieni katkonainen harju.

Alueella ei ole leikkauksia, aines on todennäköisesti hiekkamoreenia. Pintakerros on paikoin hiekkainen.

Pintalohkareisuus on melko suuri (5-10 kpl aarilla). Kummuilla on lisäksi muutamia tihentymiä ja alueen pohjoisosassa on lohkarepainanteita ja -kenttiä. Lohkareet ovat melko suuria (1-3 m). Ylin ranta on seudulla noin 190 metrin tasolla, joten alue on vapautunut jäästä matalaan veteen ja on ilmeisesti lähes kokonaan

subakvaattinen.

Biologia

Koko alue on varttunutta kuivahkon kankaan melko kivistä männikköä. Puusto on tavanomaista

luonnontilaisempaa: hiiltyneitä kantoja, keloja ja maapuita on jonkin verran. Notkelmissa on karuja isovarpuisia rämeitä. Alueella on hyvin säilynyt tervahauta. Pohjoisosassa sijaitsee louhikko.

Maisema ja muut arvot

Alue hahmottuu suon ja suojelualueiden rajaamana selkeästi ympäristöstä. Salamanperän luonnonpuisto ja Salamajärven kansallispuisto rajaavat aluetta lounaassa ja lännessä. Aluekokonaisuus näkyy myös idästä avoimen suon takaa melko hyvin, joskaan yksittäiset matalat kummut eivät juurikaan erotu. Alueelta on suon suuntaan useita näkymiä. Sisäinen maisema on melko vaihteleva loivapiirteisine lohkareisine kumpuineen ja suonäkymineen, ja alue on hyvän näkyvyyden ansiosta myös kohtalaisen helppokulkuinen. Paljaat lohkarekentät tuovat maisemaan vaihtelua. Alue kuuluu kokonaisuudessaan laajaan Salamajärven Natura-alueeseen

(FI1001013), johon sisältyvät myös Salamanperän luonnonpuisto ja Salamajärven kansallispuisto. Alue rajoittuu kaakossa Hepoharjun pohjavesialueeseen.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Korkeuseroa laen ja alimpana olevan distaalikärjen välillä on jopa 85 metriä, selkeämmin hahmottuva korkeusero Karttuuvuoren laen ja Vuorijärven pinnan välillä on puolestaan

Muodostuman distaalipuolelta alkavien peltoaukeiden korkeustaso on noin 100 metriä, proksimaalipuolelle patoutuneet suoalueet ovat puolestaan 120-125 metrin tasolla..

Ylin ranta on seudulla noin 185 metrin tasolla, joten alue lienee kokonaan subakvaattinen ja vapautunut jäästä matalaan, 5-15 metrin syvyiseen

komeaa varttunutta mäntyvaltaista metsää, nuorta koivikkoa, koivu- kuusitaimikkoa, varttunutta sekametsää, koivutaimikkoa, hakkuuta ja varttunutta männikköä.. Niininiemestä

Muodostumat ovat ryhmittyneet kolmeksi hajanaiseksi ketjuksi, jotka ovat 200-400 metrin etäisyydellä toisistaan.. Keskimmäinen, rinteiltään epäsymmetrinen 2200 metrin pituinen

Alueella ei ole soistumia, ja yleensä melko loivat taitteet ovat näkyvissä.. Alueen syntytapa on hieman epäselvä, mahdollisesti kyseessä on jopa ablaatiomoreenin

Ylin ranta on seudulla noin 155 metrin tasolla, joten drumliinin lakialue on supra-akvaattinen.. Ahvenpyhän huipulla onkin selkeähkö huuhtoutumaton moreenikalotti, jonka

Itä-länsisuuntaiset selänteet ovat hieman radiaalimoreenityyppisiä (vertaa MOR-Y09-026), mutta yleisrakenne viittaa kuitenkin lähinnä juomumoreeniparveen.. Kohdealue onkin