• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y09-037: Iso-Kankaisen kumpumoreenialue (Toivakka). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y09-037: Iso-Kankaisen kumpumoreenialue (Toivakka). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y09-037

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli 3459000

3459000

3460000

3460000

3461000

3461000

6892000 6892000

6893000 6893000

6894000 6894000

6895000 6895000

(2)

ISO-KANKAISEN KUMPUMOREENIALUE TOIVAKKA

Tietokantatunnus: MOR-Y09-037 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 4 Karttalehti:3212 10, 3214 01 Alueen pinta-ala: 48,5 ha

Korkeus: 178 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 43 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m

Moreenimuodostuman sijainti: Iso-Kankaisen kumpumoreenialue sijaitsee Iso-Kankaisen itärannalla, 10 km Toivakasta koilliseen.

Geologia

Iso-Kankaisen kumpumoreenialue sijoittuu Toivakan kumpumoreenikentän pohjoisosaan. Alue koostuu

kalliomäen suojapuolelle kerrostuneista kummuista ja selänteistä. Muodostumien halkaisija on 20-150 metriä, ja niiden korkeus vaihtelee 2-10 metrin välillä. Rinnesijainnin takia alueen kokonaiskorkeusero on jopa 43 metriä.

Pienipiirteisen, loivahkon kummukon ohella alueella on myös muutamia korkeita ja jyrkkärinteisiä kumpareita.

Alueen pohjoispuolella oleva Kankaistenmäki on ilmeisesti vaikuttanut kumpumoreenialueen syntyyn aiheuttamalla jäätikön reunassa paikallista stagnaatiota. Kummut ja selänteet kerrostuivat ilmeisesti runsaasti moreeniainesta sisältäneen jäämassan sulaessa paikalleen. Kohteen morfologiassa näkyvä heikko poikittainen rakenne kuvastaa mahdollisesti jäätikön railoutumista.

Kalliosta ei ole paljastumahavaintoa, mutta se voi muodostaa osan joistain kummuista. Pintalohkareisuus on kohtalainen tai suuri (5-10 kpl aarilla). Lohkareet ovat keskikokoisia tai suuria (1-3 m). Valuneiden

tieleikkausten perusteella materiaali näyttää olevan ainakin pintaosaltaan kivistä tai soraista hiekkamoreenia, syvemmällä lienee myös kohtalaisesti hienoainesta. Ylin ranta on seudulla noin 140 metrin tasolla, joten muodostuma on supra-akvaattinen lukuun ottamatta rajauksen eteläreunaa, joka on aivan ylimmän rannan tuntumassa.

Biologia

Alue on luonnonarvoiltaan tavanomainen. Varttuneempia metsiä ei ole juuri lainkaan, vaan kohde koostuu lähinnä laajoista hakkuista sekä nuorista-nuorehkoista metsistä.

Maisema ja muut arvot

Pienipiirteinen kumpareikko poikkeaa ympäristöstä, mutta alueen rajaus on kuitenkin kokonaisuutena jokseenkin vaihettuva. Hakkuuaukoilta avautuu ympäristöön useita metsä- ja järvinäkymiä. Muotojen pienipiirteisyys luo sisäiseen maisemaan vaihtelevuutta.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Isosaaren alueen soiden rajaamien kumpareiden metsät ovat mitä luonnontilaisinta sekapuustoista metsää.. Puusto on upeaa, paikoin järeää; paksuja vanhoja liekopuita ja keloja

Sisäinen maisema on melko vaihteleva loivapiirteisine lohkareisine kumpuineen ja suonäkymineen, ja alue on hyvän näkyvyyden ansiosta myös kohtalaisen helppokulkuinen.

Leppäsenmäen sekä Koivulehdon talojen välillä on hakkuuta, jota jatkuu alueen itäreunalla kulkevan tien itäpuolella aina alueen pohjoisrajalle asti.. Leppäsenmäen ja

Alueen itäreuna poikkeaa myös varsin jyrkästi muusta maisemasta. Näkyvyys alueella on yleensä hyvä, ja maasto

ös keski- ja distaaliosissa. Lohkareiden jakauma on moreeniosassa melko sainen. Ylin ranta on seudulla noin 145 metrin tasolla, joten proksimaaliosan laki muodostaa pienen ja ohuen

Korkeuseroa laen ja alimpana olevan distaalikärjen välillä on jopa 85 metriä, selkeämmin hahmottuva korkeusero Karttuuvuoren laen ja Vuorijärven pinnan välillä on puolestaan

Ylin ranta on seudulla noin 185 metrin tasolla, joten alue lienee kokonaan subakvaattinen ja vapautunut jäästä matalaan, 5-15 metrin syvyiseen

Kumpujen taitteet ovat alueen reunoilla ohuelti soistuneet, pääosin kuitenkin näkyvissä.. Alue on varsin edustava ja helposti saavutettava esimerkki Saarijärven pohjoisosan