• Ei tuloksia

Tarvasjoen keskusta sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä pohjoisessa ja Marttilan kes- kusta noin 9,5 kilometrin päässä koillisessa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tarvasjoen keskusta sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä pohjoisessa ja Marttilan kes- kusta noin 9,5 kilometrin päässä koillisessa"

Copied!
28
0
0

Kokoteksti

(1)

49 (153) E24894

4. YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS

Hankealueen keskeisimmät ympäristön nykytilaselvitykset on pyritty mahdolli- suuksien mukaan löytämään ja käymään olennaisilta osiltaan läpi. Nykytilasel- vityksessä on hyödynnetty valtion ympäristöhallinnon OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelun tietoja. Kaavoituksen nykytilaselvityksessä on käytetty Varsinais-Suomen liiton maakuntakaavatietoja ja Tarvasjoen kunnan yleis- ja asemakaavatietoja. Keskeisimmät tietolähteet on mainittu kappaleessa 11.

4.1. HANKEALUEEN YLEISKUVAUS

Hankealue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Tarvasjoen keskusta sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä pohjoisessa ja Marttilan kes- kusta noin 9,5 kilometrin päässä koillisessa.

Vuoden 2010 lopussa Tarvasjoen väkiluku oli 1 945 asukasta ja asuntokuntien määrä 808 kpl. Kesämökkejä oli 131 kpl. Vuoden 2008 lopussa kunnassa oli työpaikkoja 555 kpl, joista alkutuotannon osuus oli 12,1 %, jalostuksen 41,4

%, palvelujen 44,5 % ja muiden 2,0 %. Vuonna 2009 yrityksiä kunnassa oli 202 kpl. (Tilastokeskus, 2011.)

4.1.1. Asutus

Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Lähin asuin- tai va- paa-ajan kiinteistö sijaitsee noin 450 metrin päässä lännessä. Kyseinen kiin- teistö on rekisteröity asuinkiinteistöksi, mutta se on ollut vapaa-ajan käytössä.

Seuraavaksi lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 670 metrin päässä kaakossa.

Noin 540 metrin etäisyydellä kiinteistön itäpuolella, hankealueelle rakennetta- van tien varrella, sijaitsee savusauna ja pieni nukkumatila. (Lehtinen, 2012).

Noin 1,5 kilometrin säteellä hankekiinteistöstä sijaitsee noin 25 asuin- ja va- paa-ajan kiinteistöä. Kuvassa 15 on esitetty punaisella ympyröityinä lähimmät asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt noin 2 km säteellä kiinteistön keskipisteestä mi- tattuna. Hankealue on rajattu vihreällä viivalla. Hankealueelle suunnitellun uu- den tien alustava tielinjaus on merkitty vihreällä katkoviivalla.

(2)

50 (153) E24894

Kuva 15. Lähimmät asuin- ja vapaa-ajankiinteistöt (Maanmittauslaitos, 2011, kopiointilupa 790/KP/11, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

(3)

51 (153) E24894

4.1.2. Muut toiminnot

Kiinteistöstä noin 900 metrin päässä etelässä sijaitsee Koiviston loman leirin- täalue. Alueen pinta-ala on noin 13 hehtaaria, siellä sijaitsee kolme 50 m2:n mökkiä ja päärakennus on myös mökkivuokrauksen piirissä. Alueella on myös 61 asuntovaunutonttia, joiden pinta-alat ovat 300-700 m2. Alueella on neljä te- kolampea, joista kuvassa 16 on niistä yksi. (Koiviston loman infotaulu ja toi- minnanharjoittajan oma ilmoitus.)

Kuva 16. Koiviston loman tekolampi (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).

Noin 900 metrin päässä itäkoillisessa sijaitsee Tyllin teollisuusalue, jolle saa asemakaavamääräysten mukaan sijoittaa liike-, teollisuus- ja varastoraken- nuksia. Kaavoitetun alueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria. Teollisuusalueella harjoittavat toimintaansa mm. seuraavat ympäristölupavelvolliset yritykset: So- lupak Oy (rakennuseristeiden valmistus, ja Stena Metalli Oy (metalli- sekä sähkö ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely). Solupak Oy valmistaa ympäristölupapäätöksen mukaisesti EPS-eristeitä (paisutettu polystyreeni) keskimäärin 2 400 tonnia vuodessa. Stena Metalli Oy saa ympäristölupapää-

(4)

52 (153) E24894 töksen mukaisesti vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä hakemuksen mu- kaisia jätemateriaaleja yhteensä 62 000 tonnia vuodessa.

Noin 1,5 kilometrin päässä länsiluoteessa sijaitsee 60 000 broilerin eläinsuoja.

Kuvassa 17 on esitetty lähimmät muut merkittävät toiminnot. Hankealue on ra- jattu punaisella viivalla.

Kuva 17. Lähimmät muut toiminnot (Maanmittauslaitos, 2011, kopiointilupa 790/KP/11, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

Turun kaupungin vedenottamo sijaitsee hankekiinteistöstä noin 2,5 kilometrin päässä länsiluoteessa. Suhteessa hankekiinteistöön vedenottamo sijaitsee Paimionjoen yläjuoksulla. Turun seudun vesihuolto perustuu nykyään pääosin

(5)

53 (153) E24894 vesilaitos, johon tarvittaessa ohjataan vettä myös Paimionjoesta, muutetaan seudulliseksi varavesilaitokseksi (Turun kaupunki, 2010). Rahkasuon turvetuo- tantoalue ja Metsästysyhdistys Tarvas ry:n ampumarata-alue sijaitsevat kaa- kossa noin kahden kilometrin etäisyydellä. Kuvassa 18 on esitetty pumppaa- mon, ampumaradan ja turvetuotantoalueen sijainnit suhteessa sikalakiinteis- töön. Hankealue on ympyröity vihreällä ja muut kohteet punaisella.

(6)

54 (153) E24894

Kuva 18. Turun kaupungin vedenottamon sekä ampumaradan ja turvetuotantoalueen sijainnit (OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

(7)

55 (153) E24894

4.1.3. Eläinmäärät ja viljelty ala

Aiemmin mainitun broilerikasvattamon lisäksi Tarvasjoella harjoitetaan myös muuta kotieläintaloutta. Taulukossa 5 on esitetty Tarvasjoen ja lähikuntien si- kojen, siipikarjan ja nautojen määrä sekä viljelty peltopinta-ala perustuen Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen 1.4.2010 julkaisemiin tietoihin (Tike, 2011). Siipikarjan osalta Auran ja Tarvasjoen tiedot ovat vuodelta 2008.

Eläinmäärissä ei ole huomioitu eläinten kasvuvaiheita ja alatyyppejä. Viljely- alat on saatu Teho-hankkeen julkaisusta 4/2010.

Taulukko 5. Tarvasjoen ja lähikuntien sikojen, siipikarjan ja nautojen määrä sekä viljelyalat.

4.1.4. Liikenne

Valtatien 10 nopeusrajoitus on sikalakiinteistön ja Takamaantien risteyksen kohdalla kesäaikaan 100 km/h ja talviaikaan 80 km/h. Takamaantiellä vallitsee yleinen nopeusrajoitus 80 km/h.

Vuonna 2010 valtatiellä 10 liikkui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelli- sen liikennemääräkartan mukaan hanke-aluetta lähimmässä mittauspisteessä 3 297 ajoneuvoa vuorokaudessa. Takamaantiellä vastaava luku oli 76 ajoneu- voa vuorokaudessa. Kuvassa 19 on esitetty ote liikennemääräkartasta. Han- kealue on ympyröity vihreällä.

Kunta

Siat (kpl)

Siipikarja (kpl)

Naudat (kpl)

Viljelyala (ha)

Aura 5 726 61 381 1 028 4 321

Lieto 6 827 73 173 379 8 789

Loimaa 60 767 985 264 4 138 41 636

Marttila 7 179 104 470 889 7 873

Paimio 9 642 30 098 900 8 533

Pöytyä 32 185 409 355 3 107 15 347

Salo 26 847 241 090 6 640 56 094

Tarvasjoki 2 053 145 571 678 4 272

Yhteensä 151 226 2 050 402 17 759 146 865

(8)

56 (153) E24894

Kuva 19. Liikennemääräkartta (Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2010, hankealueen sijainti AIRIX Ympä- ristö Oy).

Liikenneviraston tuottaman koko maan raskaan liikenteen liikennemääräkartan mukaan hanke-aluetta lähimmissä mittauspisteissä valtatiellä 10 liikkui 470- 620 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2010. Kuvassa 20 on esitetty ote liikennemääräkartasta. Hankealue on ympyröity vihreällä.

(9)

57 (153) E24894

Kuva 20. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta (Liikennevirasto, 2010, hankealueen sijainti AIRIX Ym- päristö Oy).

Kuvassa 21 on esitetty näkymä Takamaantien ja valtatie 10 risteyksestä Tu- run suuntaan ja kuvassa 22 Hämeenlinnan suuntaan.

(10)

58 (153) E24894

Kuva 21. Takamaantien liittymänäkymä Turun suuntaan (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).

Kuva 22. Takamaantien liittymänäkymä Hämeenlinnan suuntaan (AIRIX Ym- päristö Oy, 2011).

(11)

59 (153) E24894

4.2. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Alueiden maankäyttöä ohjataan maakunta- (entinen seutukaava), yleis- ja osayleis- sekä asemakaavoituksella. Alemmat kaavatasot eivät saa olla risti- riidassa ylempien oikeusvaikutteisten kaavojen kanssa.

4.2.1. Maakuntakaava

Hankealueella on voimassa seutukaava, joka on oikeusvaikutuksiltaan maan- käyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava, koska kaavaa ei ole korvat- tu maakuntakaavalla 1.1.2010 mennessä. Seutukaavassa kohdealueella ei ole kaavamerkintää. Kuvassa 23 on esitetty ote seutukaavasta. Hankealue on ympyröity vihreällä.

Kuva 23. Ote seutukaavasta (Tarvasjoen kunta, 2011a, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy).

Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksen jou- lukuussa 2010. Maakuntakaava on saapunut 31.1.2011 ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vahvistamiseen kuluu aikaa tyypillisesti noin vuosi. Hanke-

(12)

60 (153) E24894

alue kuuluu Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavan osakokonaisuuteen.

Hankealue on maakuntakaavaehdotuksessa varustettu kaavamerkinnällä M eli maa- ja metsätalousvaltainen alue. Kiinteistö sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeän alueen raja-alueella. Kuvassa 24 on ote maa- kuntakaavaehdotuksesta. Hankealue on ympyröity vihreällä.

Kuva 24. Ote maakuntakaavaehdotuksesta (Varsinais-Suomen liitto, 2010, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy).

4.2.2. Yleiskaava

Hanke-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Tarvasjoen keskustan osayleiskaava on vuodelta 1994.

Tarvasjoelle on laadittu strateginen yleiskaava, jonka kunnanhallitus on hy- väksynyt 20.12.2011. Strateginen yleiskaava on oikeusvaikutteinen.

(13)

61 (153) E24894 Hankealue on strategisessa yleiskaavassa varustettu kaavamerkinnällä ME eli kotieläintalouden suuryksikön alue. Kuvassa 25 on ote strategisesta yleiskaa- vasta. Hankealue on ympyröity vihreällä.

Kuva 25. Ote strategisesta yleiskaavasta (Tarvasjoen kunta, 2012, hankealu- een sijainti AIRIX Ympäristö Oy).

4.2.3. Asemakaava

Hankealue ei sijaitse asemakaava-alueella. Lähin asemakaavoitettu alue on Tyllin teollisuusalue, joka sijaitsee noin 900 metrin päässä koillisessa. Kuvas- sa 26 on ote Tyllin asemakaavasta.

(14)

62 (153) E24894

Kuva 26. Ote Tyllin asemakaavasta (Tarvasjoen kunta, 2011).

4.3. MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ

Hankekiinteistön luoteispääty rajoittuu valtatiehen 10. Kiinteistöllä kasvaa ny- kyisin nuorta noin 10-15 vuotta vanhaa, melko tiheää koivu- ja mäntyvaltaista metsää. Kuvassa 27 on esitetty lähimaisema valtatien 10 suunnasta katsottu- na.

(15)

63 (153) E24894

Kuva 27. Maisema valtatien 10 suunnasta (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).

Kuvassa 28 on esitetty näkymä sikalakiinteistön kohdalta Turun suuntaan ja kuvassa 29 Hämeenlinnan suuntaan.

(16)

64 (153) E24894

Kuva 28. Näkymä Turun suuntaan (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).

Kuva 29. Näkymä Hämeenlinnan suuntaan (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).

(17)

65 (153) E24894

4.3.1. Maisemallisesti arvokkaat kohteet

Valtakunnallisesti arvokas Paimionjokilaakson maisema-alue sijaitsee lähim- millään noin 500 metrin päässä idässä. Kiinteistöltä ei ole avointa näköyhteyt- tä maisema-alueelle, vaan välissä sijaitsee metsää noin 500 metrin leveydellä.

Kuvassa 30 on esitetty kohdekiinteistön sijainti suhteessa Paimionjokilaakson maisema-alueeseen. Hankealue on ympyröity vihreällä.

(18)

66 (153) E24894

Kuva 30. Paimionjokilaakson maisema-alue (OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

(19)

67 (153) E24894

Valtakunnallisesti arvokas Aurajokilaakson maisema-alue sijaitsee noin 11 ki- lometrin päässä lännessä.

4.3.2. Kulttuuriympäristöllisesti arvokkaat kohteet

Hankekiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kulttuuriympäristön tai –historian kannalta arvokkaita kohteita. Mustasuon hautaröykkiö ja kivikauti- nen asuinpaikka sijaitsevat noin 600-700 metrin päässä luoteessa. Juvan kar- tano sijaitsee noin kahden kilometrin päässä koillisessa. (Uotila ja Lavikainen, 2002.)

Museoviraston ylläpitämän paikkatietoaineiston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse RKY-kohteita (Museovirasto, 2011). RKY-kohde Hämeen Härkätie kul- kee lähimmillään vähän yli kolmen kilometrin päässä hankekiinteistöstä.

4.4. LUONNONYMPÄRISTÖ

Kiinteistöllä kasvaa nykyisin nuorta noin 10-15 vuotta vanhaa, melko tiheää koivu- ja mäntyvaltaista metsää. Kiinteistöllä tai sen välittömässä läheisyydes- sä ei ole erityisiä luonto-arvoja (Uotila ja Lavikainen, 2002).

4.4.1. Luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueet

Kiinteistöä lähin Natura 2000 –alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä lounaassa. Paimionjokilaakson Natura-alueen (tunnus FI0200103, SCI) pinta- ala on noin 156 hehtaaria. Ympäristöhallinnon Internet-sivujen mukaan alueel- la on pieni yksityinen suojelualue (Juntolan alue), mutta muun luonnonsuojelu- lailla toteutettavan osan suojelu on toteuttamatta. Luontodirektiivin liitteen ll la- jeista Natura-alueella on havaittu vuollejokisimpukka. Natura-alueen luontodi- rektiivin luontotyyppijakauma on seuraavanlainen:

(20)

68 (153) E24894 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 22 %

Pikkujoet ja purot 1 % Alavat niitetyt niityt 40 % Vuoristojen niitetyt niityt 25 % Lehdot 7 %

Huhtaniittun luonnonsuojelualue (tunnus YSA205302) sijaitsee kiinteistöstä pohjoiseen noin 7,5 kilometrin etäisyydellä. Lyömäsin luonnonsuojelualue (tunnus YSA205727) sijaitsee kiinteistöstä koilliseen noin 8,5 kilometrin etäi- syydellä. Kuvassa 31 on esitetty kohdekiinteistön sijainti suhteessa lähimpiin luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueisiin. Hankealue on ympyröity vihreällä.

(21)

69 (153) E24894

Kuva 31. Lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura 2000 –alueet (OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

(22)

70 (153) E24894

4.4.2. Pinta- ja pohjavedet

Hankekiinteistöä lähimmät merkittävät pintavedet ovat seuraavat:

Ohjonoja, joka laskee Vähäjokeen, etäisyys noin 500 m etelälounas Mustassuonoja, joka laskee Paimionjokeen, etäisyys noin 700 m länsi Karjanoja, joka laskee Paimionjokeen, etäisyys noin 700 m länsi Paimionjoki, joka laskee Paimionlahden kautta Saaristomereen, etäi-

syys noin 2 km länsi

Tarvasjoki, joka laskee Paimionjokeen, etäisyys noin 2,7 km pohjoinen Savijoki, joka laskee Aurajokeen, etäisyys noin 5 km länsi

Paimionjoen ekologinen tila oli vuonna 2008 tehdyn EU:n yhteisten luokittelu- perusteiden mukaan välttävä. Kemiallinen tila oli hyvä. (Suomen ympäristö- keskus, 2008.) Hankekiinteistöä lähimmässä aktiivinäytteenottokäytössä ole- vassa mittauspaikassa (Pajo 36, noin 3 km länteen) Paimionjoen vedenlaatu on aiemmin käytössä olleen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan fos- foripitoisuuksien osalta ollut asteikolla välttävä-huono ja hygienian indikaatto- ribakteerien (fekaaliset enterokokit) asteikolla hyvä-välttävä vuosina 2009- 2011.

Hankealueella sijaitsee myös pienempiä metsäojia, joista on yhteys mm. Oh- jonojaan. Lähimpien pintavesien sijainti on esitetty kuvassa 32. Hankealue on ympyröity vihreällä.

(23)

71 (153) E24894

Kuva 32. Lähimmät pintavedet (OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

(24)

72 (153) E24894

Turun vesilaitos on ottanut raakavettä Paimionjoesta Savijoen kautta Aurajo- keen ajankohtina, jolloin Aurajoen virtaama ei ole ollut riittävä vesilaitoksen raakaveden tarpeisiin. Vedenottamo Paimionjoessa on noin 3,2 km Tarvasjo- en jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella (kuva 18). Nykyisin Turun vesilaitos käyttää pääosin Virttaankankaan tekopohjavettä.

Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesi- alueet ovat taulukon 6 mukaiset. Pohjavesialueiden luokittelu on seuraavan- lainen:

Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: muu pohjavesialue

Taulukko 6. Lähimmät pohjavesialueet sekä niiden pohjavesiluokka, antoi- suus, pinta-ala ja etäisyys hankekiinteistöstä.

Alueen nimi Pohjavesi- luokka

Antoisuus (m3/d)

Pinta-ala (km2)

Etäisyys (km)

Myllymaa I 80 0,38 4,0

Tammenoja I 500 0,53 6,5

Alhojoki-Rauvola I 1 300 5,26 6,7

Suurila I 80 0,27 6,8

Pehtarinlähde II 100 0,43 7,2

Uusitalo-Koli II 500 1,13 7,5

Lähimpien pohjavesialueiden sijainti on esitetty kuvassa 33. Hankealue on ympyröity vihreällä.

(25)

73 (153) E24894

Kuva 33. Lähimmät pohjavesialueet (OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisä- ykset AIRIX Ympäristö Oy).

(26)

74 (153) E24894

Lähin pohjaveden havaintoputki sijaitsee OIVA-palvelun mukaan noin kahdek- san kilometrin päässä lounaassa Pehtarinlähteen pohjavesialueella (havainto- paikan nimi P2).

4.4.3. Maa- ja kallioperä

Kiinteistön maaperä on pääosin moreenia. Kiinteistöllä ei ole vielä hankkeen tässä vaiheessa tehty pohjatutkimuksia. Kuvassa 34 on esitetty alueen maa- peräkartta. Hankealue on ympyröity vihreällä.

Kuva 34. Maaperäkartta (Tarvasjoen kunta, 2011a, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy).

Kiinteistön läheisyydessä ei sijaitse maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita kohteita. Lähimmät mah- dollisesti pilaantuneet kohteet sijaitsevat Tyllin teollisuusalueella noin 900 met-

(27)

75 (153) E24894 rin päässä koillisessa. Kuvassa 35 on esitetty sinisin pistein lähimmät mahdol- lisesti pilaantuneet kohteet. Hankealue on ympyröity vihreällä.

(28)

76 (153) E24894

Kuva 35. Lähimmät mahdollisesti pilaantuneet kohteet (OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asian- tuntijoille, 2012, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy).

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Noin 6,7 kilometrin päässä Vartinojan hankealueesta lounaaseen ja Isonevan hankealueella sijaitsee Siikajoen lintuvedet ja suot -niminen Natura-kohde (FI1105202), joka kuuluu

Muurinsuon selvitysalueelta noin 12 kilometrin päässä pohjoisluoteessa sijaitsee Jorhonkorven Natura 2000 –kohde.. Jorhonkorven alueeseen kuuluu suon ojittamaton itäosa ja

Turun Satama on vuonna 1995 teettänyt Pansion sataman alueella maaperäselvityksen, jossa on havaittu alemman ja/tai ylemmän ohje-arvon ylittäviä elohopea-, kadmium-, kromi-,

Hankealue sijaitsee Kalajoen Vasankarin alueella noin kymmenen kilometrin päässä Kalajoen keskustasta, Vasannevantien varrella.. Juurakon tuulivoimapuistohank- keessa

Lähimmillään 1,7 kilometrin päässä lounaaseen hankealueesta sijaitsee ranto- jensuojeluohjelmaan kuuluva Kalajoen suisto -alue (RSO110098), joka sisältyy myös Natura 2000

Niistä Jokelan tuulipuistohanke on sekin wpd Finland Oy:n hanke, joka sijaitsee Kalajoen Pohjan kylässä Jokela-nimisellä alueella, noin 5 kilometrin päässä

Muut hankealueen lähialueilla voimassa olevat yleiskaavat ovat hankealueen itäpuolella noin 5,5 kilometrin päässä sijaitsevat Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava,

Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ovat Manamansalo, joka si- jaitsee lähimmillään noin 5 kilometrin päässä suunnitellusta tuulivoima-alueesta sekä