Noin 1,5 kilometrin päässä kaakossa sijaitsee Maskun keskusta, jossa toimi- vat mm

54 (163) E24894

55 (163) E24894

4.1.2. Muut toiminnot

Suunnitellusta sikalalaajennuksesta noin 1,1 kilometrin päässä länsiluoteessa sijaitsee Tibunet Oy:n broilerikasvattamo. Noin 800 metrin päässä hankealu- een itäpuolella sijaitsee navetta, jolla on ympäristöluvan mukaan 74 lypsyleh- män, 26 hiehon ja kuuden nuorkarjapaikkaa. Laajaistentiellä, noin 1,6 km etäi- syydellä hankealueen länsipuolella sijaitsee toinen navetta. Nousiaisten kes- kusten ja hankealueen välissä, noin 1,4 km - 2 km etäisyydellä hankealueesta sijaitsee neljä kanalarakennusta. Yhteensä hankealueen ympärillä 2 km etäi- syydellä sijaitsee seitsemän muuta kotieläintuotantorakennusta.

Lähimmillään noin 300 metrin päässä sikaloista on Turku-Uusikaupunki juna- rata, jolla kulkee tavarajunia.

Hieman ylikahden kilometrin päässä koillisessa sijaitsee Nousiaisten keskusta, jossa toimivat mm. Nummen koulu ja päiväkoteja, Henrikin koulu, kunnantalo, vanhainkoti ja palvelutalo.

Noin 1,5 kilometrin päässä kaakossa sijaitsee Maskun keskusta, jossa toimi- vat mm. kirjasto, kunnanvirasto ja Maskutalo (yhdistystoimintatalo). Rauman- tien itäpuolella toimivat Kurittulan koulu ja päiväkoti sekä Maskun Hemmingin koulu ja päiväkoti. Maskun terveyskeskus on noin 1,5 km itään. Kaakossa noin kilometrin päässä sikalalaajennuksesta sijaitsee kuntorata.

Kaikki etäisyydet on mitattu hankealueen ulkorajalta, joko nykyisten sikalara- kennusten ja lietealtaiden tai suunniteltujen uusien sikalarakennusten, lieteal- taiden tai biokaasulaitoksen ulkoreunasta, häiriintyvää kohdetta lähimpänä olevasta pisteestä. Etäisyyksiä mitattaessa ei ole huomioitu karjularakennusta, joka sijaitsee erillään muusta hankekokonaisuudesta, mutta se on merkitty karttakuvaan, jossa on esitetty häiriintyvät kohteet suhteessa hanke- alueeseen.

Kuvassa 13 on esitetty lähimmät muut merkittävät toiminnot. Hankealue on ympyröity vihreällä.

56 (163) E24894

57 (163) E24894 4.1.3. Eläinmäärät ja viljelty ala

Aiemmin mainitun broilerikasvattamon, kahden navetan ja neljän kanalan li- säksi Nousiaisissa harjoitetaan myös muuta kotieläintaloutta. Taulukossa 5 on esitetty Nousiaisten ja lähikuntien sikojen, siipikarjan ja nautojen määrä sekä viljelty peltopinta-ala perustuen Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- keskuksen 1.4.2010 julkaisemiin tietoihin (Tike, 2011). Eläinmäärissä ei ole huomioitu eläinten kasvuvaiheita ja alatyyppejä. Viljelyalat on saatu sähköpos- titse Tikestä 19.10.2011.

Taulukko 5. Nousiaisten ja lähikuntien sikojen, siipikarjan ja nautojen määrä sekä viljelyalat.

4.1.4. Liikenne

Rekoistentie on pieni yksityistie, jolla ei ole nopeusrajoitusmerkkiä. Tieliiken- nelain mukainen nopeusrajoitus on tällöin 80 km/h, mikä ei käytännössä ole mahdollinen.

Lemuntiellä on Rekoistentien liittymän kohdalla myös yleinen nopeusrajoitus 80 km/h. Raumantiellä (vt 8) nopeusrajoitus on Lemuntien risteyksessä 60 km/h ja risteyksessä on myös liikennevalot. Myös Kustavintiellä (mt 192) no- peusrajoitus on Lemuntien risteyksessä 60 km/h ja risteyksessä on pakollinen pysäyttäminen (STOP-merkki).

Lemuntiellä 10 liikkui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueellisen liikenne- määräkartan mukaan hanke-aluetta lähimmässä mittauspisteessä 1 169 ajo- neuvoa vuorokaudessa. Valtatiellä 8 vastaava luku oli pohjoispuolen mittaus-

Kunta

Siat (kpl)

Siipikarja (kpl)

Naudat (kpl)

Viljelyala (ha)

Levityspinta- alan tarve (ha) Lieto 6 827 73 173 379 8 991 1 387 Masku 768 110 147 308 6 152 934 Mynämäki 17 615 161 405 2 377 12 150 3 914 Naantali ei tietoa 14 448 697 3 894 354 Nousiainen 8 877 96 827 382 6 038 1 773 Raisio ei tietoa ei tietoa ei tieoa 548 - Rusko 7 159 ei tietoa 278 4 457 898 Taivassalo 15 252 ei tietoa 269 3 184 1 794 Turku ei tietoa ei tietoa 303 4 205 112 Vehmaa 54 530 152 630 432 5 987 7 236 Yhteensä 111 028 608 630 5 425 55 606 18 403

58 (163) E24894 pisteessä 9 334 ajoneuvoa vuorokaudessa ja eteläpuolen mittauspisteessä 15 274. Kustavintien (mt 192) pohjoispuolen mittauspisteessä kulki 6 546 ja ete- läpuolen mittauspisteessä 8 050 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuvassa 14 on esitetty ote liikennemääräkartasta. Hankealue on ympyröity vihreällä.

Kuva 14. Liikennemääräkartta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2010a).

Liikenneviraston tuottaman koko maan raskaan liikenteen liikennemääräkartan mukaan hanke-aluetta lähimmässä mittauspisteessä valtatiellä 8 liikkui 940 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Kustavinteillä liikkui 380 raskasta ajoneu- voa vuorokaudessa. Lemuntiellä liikkui 50 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2010 (Pakarinen, 2013). Kuvassa 15 on esitetty ote liikennemääräkar- tasta. Hankealue on ympyröity vihreällä.

59 (163) E24894

Kuva 15. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta (Liikennevirasto, 2010).

4.2. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Alueiden maankäyttöä ohjataan maakunta- (entinen seutukaava), yleis- ja osayleis- sekä asemakaavoituksella. Alemmat kaavatasot eivät saa olla risti- riidassa ylempien oikeusvaikutteisten kaavojen kanssa.

4.2.1. Maakuntakaava

Ympäristöministeriö vahvisti 20.3.2013 Loimaan seudun, Turun seudun ke- hyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, jotka muodosta- vat yhdessä Varsinais-Suomen maakuntakaavan. Nousiainen kuuluu Turun seudun kehyskuntien alueeseen.

Hankealue on maakuntakaavassa aluevarausmerkinnällä M eli maa- ja metsä- talousvaltainen alue. Kiinteistö sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman kan- nalta tärkeän alueella. Kuvassa 16 on ote maakuntakaavasta. Hankealue on ympyröity vihreällä.

60 (163) E24894

Kuva 16. Ote maakuntakaavasta (Varsinais-Suomen liitto, 2013).

4.2.2. Yleiskaava

Hankealueella on voimassa oikeusvaikutukseton Keskustan osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 13.6.1994. Keskustan ja kirkonseudun osayleiskaavan laadinta on alkanut syksyllä 2012. Kaava laaditaan oikeusvai- kutteiseksi. Sen alueeseen kuuluvat kuvassa 17 näkyvät Keskustan osayleis- kaavan alue ja Kirkonseudun osayleiskaavan alue.

61 (163) E24894

Kuva 17. Keskustan ja Kirkonseudun osayleiskaava-alueet (Nousiaisten kunta, 2010).

Nousiaisissa alkoi vuonna 2009 koko kunnan kattava rakenneyleiskaavan laa- dinta. Rakenneyleiskaavaehdotus oli nähtävillä 15.2.-1.4.2011 ja kunnanval- tuusto hyväksyi sen 12.12.2011. Kuvassa 18 on ote rakenneyleiskaavasta, jossa hankealue on esitetty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisema- alueeksi. Hankealue on ympyröity vihreällä.

62 (163) E24894

Kuva 18. Ote Nousiaisten rakenneyleiskaavasta (Nousiaisten kunta, 2011).

4.2.3. Asemakaava

Hankealue ei sijaitse asemakaava-alueella. Lähin asemakaavoitettu alue on Maskun kunnan Leskenmäen pientaloasuinalue, joka sijaitsee lähimmillään noin 1,2 km päässä kaakossa sikalan laajennusalueesta. Asemakaavoitettu Maskun Takapaltan asuntoalue sijaitsee 1,6 kilometrin päässä idässä. Tuon alueen lähimmällä rakennuspaikalla on terveyskeskus. Asemakaavoitettu Maskun Akkoistenmäen asuntoalue sijaitsee 1,7 kilometrin päässä etelässä.

Kuvassa 19 on ote Maskun asemakaavayhdistelmästä. Hankealueen ohjeelli- nen sijainti on ympyröity vihreällä.

63 (163) E24894

Kuva 19. Ote Maskun asemakaavayhdistelmästä (AIRIX Ympäristö Oy, 2013).

Lähin Nousiaisten asemakaavoitettu alue on Nummen liikealue, jolla sijaitsee mm. Neste liikenneasema (KLH) ja päivittäistavarakauppa (KL). Alue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä koillisessa. Kuvassa 20 on ote Nousiaisten asema- kaavayhdistelmästä.

64 (163) E24894

Kuva 20. Ote Nousiaisten asemakaavayhdistelmästä (AIRIX Ympäristö Oy, 2013).

4.3. MAISEMA JA KULTTURIYMPÄRISTÖ

Hankekiinteistöillä sijaitsee nykyisin sikalarakennuksia, lietesäiliöitä, rehusiilo- ja, puuvarastoalue, hakevarasto ja hakelämpökeskus. Sikalarakennukset ovat avoimessa peltomaisemassa selkeästi erottuva kokonaisuus. Kuvassa 21 on kuvattu nykyinen sikala Lemuntien suunnasta. Kuvassa 22 sikala on kuvattu Akkoistentien (Lemuntieltä Aliskulmalle johtava tie) suunnasta. Kuvassa 23 si- kala on kuvattu Rekoistentien suunnasta.

65 (163) E24894

Kuva 21. Maisema Lemuntien suunnasta (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).

Kuva 22. Maisema Akkoistentien suunnasta (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).

66 (163) E24894

Kuva 23. Maisema Rekoistentien suunnasta (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).

4.3.1. Maisemallisesti arvokkaat kohteet

Valtakunnallisesti arvokas Mynämäenlahden maisema-alue sijaitsee lähimmil- lään noin kahdeksan kilometrin päässä länsiluoteessa. Kiinteistöltä ei ole avointa näköyhteyttä maisema-alueelle. Kuvassa 24 on esitetty kohdekiinteis- töjen sijainti suhteessa Mynämäenlahden maisema-alueeseen. Hankealue on ympyröity vihreällä.

Sikalakiinteistö sijaitsee maakuntakaavan ja Nousiaisten rakenneyleiskaavan mukaisella maakunnallisesti merkittävällä kulttuurimaisema-alueella.

67 (163) E24894

Kuva 24. Mynämäenlahden maisema-alue

(OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2013).

68 (163) E24894

4.3.2. Kulttuuriympäristöllisesti arvokkaat kohteet

Hankekiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kulttuuriympäristön tai –historian kannalta arvokkaita kohteita. Lähin muinaisjäännös sijaitsee noin 1,3 kilometrin päässä pohjoisessa. Kuvassa 25 on esitetty lähimmät muinais- jäännökset ympyröityinä punaisella. Hankealue on ympyröity vihreällä.

Kuva 25. Ote Nousiaisten rakenneyleiskaavan muinaisjäännöskartasta (Nousiaisten kunta, 2011).

Museoviraston ylläpitämän paikkatietoaineiston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse RKY-kohteita (Museovirasto, 2011). Maskun Nyynäisten kartanomai- sema noin 1,5 kilometrin päässä lännessä on lähin RKY-kohde. Maskun kirkko ja pappila sekä Kankaisten kartanolinna sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä kaakossa. Nousiaisten ainut RKY-kohde on Nousiaisten kirkko ja kirk- komaisema, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä koillisessa.

69 (163) E24894

4.4. LUONNONYMPÄRISTÖ

Kiinteistöllä sijaitsee rakennuksia ja se on osin peltoa. Kiinteistöllä tai sen välit- tömässä läheisyydessä ei ole erityisiä luonto-arvoja (Suomen Luontotieto Oy, 2003).

4.4.1. Luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueet

Kiinteistöjä lähin Natura 2000 –alue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä lounaassa. Hallusvuoren Natura-alueen (tunnus FI0200181) pinta-ala on noin 19 hehtaaria. Ympäristöhallinnon Internet-sivujen mukaan alue on edustava vanhan metsän alue, jossa on metsätyyppejä kuivahkon kankaan männiköistä korpiin. Suurin osa alueesta kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alu- een suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla. Alueen metsät kuuluvat 100 % luontodirektiivin luontotyypin priorisoituihin luonnonmetsiin.

Mäksmäen luonnonsuojelualue (tunnus YSA202512) on lähin luonnonsuojelu- lain perusteella suojeltu alue. Se sijaitsee hankealueesta noin 2,5 kilometrin päässä etelässä. Kaitaraisen Linnamäen luonnonsuojelualue (tunnus YSA021077) sijaitsee noin neljän kilometrin päässä pohjoisessa. Toroisten lehdon luonnonsuojelualue (tunnus YSA021076) sijaitsee noin viiden kilomet- rin päässä luoteessa. Lehtolan rinnelehdon luonnonsuojelualue (tunnus YSA023137) sijaitsee noin 5,5 kilometrin päässä luoteessa. Karevansuo, Ka- reva II luonnonsuojelualue (tunnus YSA205228) sijaitsee noin kuuden kilomet- rin päässä kaakossa. Lounaassa noin kuuden kilometrin päässä sijaitsevat Oukkulanlahden (tunnus FI0200150) ja Lemun lehdot (tunnus FI0200128) Na- tura-alueet. Karevansuo, Nikula luonnonsuojelualue (tunnus YSA204057) si- jaitsee noin 6,5 kilometrin päässä kaakossa. Suonperän luonnonsuojelualue (tunnus YSA206083) sijaitsee noin 8,5 kilometrin päässä koillisessa.

Lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueet on esitetty kuvassa 26.

Hankealue on ympyröity vihreällä.

70 (163) E24894

Kuva 26. Lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura 2000 –alueet (OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2011).

4.4.2. Pinta- ja pohjavedet

Hankekiinteistöä lähimmät merkittävät pintavedet ovat seuraavat:

Hirvijoki, joka laskee Saaristomereen, etäisyys noin 140 m itä Fatijoki, joka laskee Hirvijokeen, etäisyys noin 1 km koillinen Maskunjoki, joka laskee Hirvijokeen, etäisyys noin 3 km etelä Kuuvajoki, joka laskee Hirvijokeen, etäisyys noin 3,3 m länsi Maskun hiekkakuopat, etäisyys noin 4 km kaakko

Itämeri (Saaristomeri), etäisyys noin 7 km lounas

Hirvijoen ekologinen tila oli vuonna 2008 tehdyn EU:n yhteisten luokittelupe-

71 (163) E24894 tökelpoisuusluokituksen mukaan ollut välttävä ja latvaosista jopa huono (Lou- nais-Suomen ympäristökeskus, 2007).

Vuoden 2012 alussa alkoi ”Vesiensuojelun organisointi Hirvijoen valuma- alueella” -hanke, jossa etsitään keinoja joen ekologisen tilan kohentamiseen ja aktivoidaan eri toimijoita yhteistyöhön. Hankkeen toteuttaja on Nousiaisten kunta yhteistyössä Nousiaisten ja Maskun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Hirvijoen vesistön toimenpideohjelman mukaan Hirvijoen tila luokitellaan (Var- sinais-Suomen ELY-keskus, 2010b) tyydyttäväksi, koska

- valuma-alueelta vesistöön kohdistuva ravinnekuormitus on liian suuri (ko- konaisfosfori 98 µg/l)

- vesistössä on vesieliöiden liikkumista estäviä rakenteita - vesieliöiden lisääntymismahdollisuudet ovat heikentyneet

- vesistön virtaamaolosuhteet ovat äärevöityneet (vähäinen alivirtaama, tul- vaherkkyys).

Kalastollisesti Hirvijoki luokitellaan luokkaan hyvä (Varsinais-Suomen ELY- keskus, 2010b).

Hirvijoen fosforikuormituksesta (10 t/v) arvioidaan 76 % johtuvan maatalou- desta ja typpikuormituksesta (134 t/v) 64 % (Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2010b).

Lähimpien pintavesien sijainti on esitetty kuvassa 27. Hankealue on ympyröity vihreällä.

72 (163) E24894

Kuva 27. Lähimmät pintavedet

(OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2011).

Hankealueen läheisyydessä vajaan kilometrin päässä sijaitsee Linnavuoren luokan I pohjavesialue. Muut lähimmät pohjavesialueet ovat taulukon 6 mukai- set. Pohjavesialueiden luokittelu on seuraavanlainen:

Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: muu pohjavesialue

73 (163) E24894 Taulukko 6. Lähimmät pohjavesialueet sekä niiden pohjavesiluokka, antoi- suus, pinta-ala ja etäisyys hankekiinteistöistä.

Alueen nimi Pohjavesi- luokka

Antoisuus (m³/d)

Pinta-ala (km²)

Etäisyys (km)

Linnavuori I 450 0,84 0,8

Humikkala-Alho I 1 600 2,11 2

Karevansuo I 400 2,08 5

Lietsala I 700 2,22 8

Lähimpien pohjavesialueiden sijainti on esitetty kuvassa 28. Hankealue on ympyröity vihreällä.

Kuva 28. Lähimmät pohjavesialueet

(OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2011).

Lähin pohjaveden seuranta-asema sijaitsee nykysikalasta noin 1,5 kilometrin päässä kaakossa Linnavuoren pohjavesialueella (havaintopaikan nimi Kairi- nen 2). Linnavuoren pohjavesialueen vesi on kemialliselta laadultaan hyvää.

74 (163) E24894

4.4.3. Maa- ja kallioperä

Geologian tutkimuskeskuksen maaperäaineiston mukaan maaperä alueella on liejuista savea. Tehtyjen pohjatutkimusten mukaan kiinteistöllä on aluksi noin metrin kuivakuorikerros, jonka jälkeen on noin 8-10 metriä pehmeää savea.

Kantava moreeni/kallio on noin 10-13 metrin syvyydessä.

Kiinteistön läheisyydessä ei sijaitse maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita kohteita. Lähin mahdolli- sesti pilaantunut kohde (Nousiaisten ratapihan alue) sijaitsee pohjoisessa noin kilometrin päässä. Kuvassa 29 on esitetty sinisin pistein lähimmät mahdolli- sesti pilaantuneet kohteet. Hankealue on ympyröity vihreällä.

Kuva 29. Lähimmät mahdollisesti pilaantuneet kohteet

(OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2011).