2012
SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUULIVOIMAPUISTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
ASUKASKYSELYN JA HAASTATTELUJEN TULOKSET
18.12.2012
Sivu
2 S ISÄLLYSLUETTELO
1. Johdanto ... 3
2. Asukaskysely ... 4
2.1 Vastaajien taustatiedot ... 4
2.2 Alueen käyttötarkoitus... 7
2.3 Vaikutusten arviointi ... 8
2.4 Tiedottaminen ... 13
2.5 Suhtautuminen tuulivoimaenergiaan ... 14
2.6 Mielipide hankevaihtoehdoista ... 15
2.7 Vapaa sana ... 16
3. Haastattelut ... 17
4. Johtopäätökset ... 19
5. Liitteet ... 20
LIITE 1. Lehdistötiedote ... 21
LIITE 2. Hanketiedote ... 21
LIITE 3. Kyselylomake ... 21
LIITE 4. Info-paketti haastateltaville ... 21
Sivu
3 1. J OHDANTO
TerraWinD Oy suunnittelee Vartinojan ja Isonevan alueelle tuulivoimapuistojen perustamista. Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan lakisääteisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Osana hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointia toteutettiin asukaskysely ja sidosryhmien haastatteluja. Kyselyn ja haastattelujen tavoitteena oli muodostaa mahdollisimman kattava näkemys hankkeiden lähialueiden asukkaiden ja muiden toimijoiden näkemyksistä suunnitellusta tuulivoimahankkeesta ja samalla sekä kysely että haastattelut toimivat tiedottamisen välineinä.
YYA-menettelyn aikana tehtyyn asukaskyselyyn pystyi vastaamaan Internetissä kunnan internetsivujen kautta. Paperisiin lomakkeisiin pystyi vastamaan myös Siikajoen pää- ja sivukirjastolla sekä kunnanvirastolla, mikä mahdollisti myös tietokoneettomien tai Internet- liittymättömien vastaamisen kyselyyn. Kyselyyn oli lisäksi mahdollista vastata hankkeen infotilaisuudessa 4.10.2012. Kysely oli käynnissä kesä-elokuun 2012 ajan sekä asukastilaisuuden jälkeen lokakuun 2012. Kyselyyn saatiin Internet-vastauksia 96 kappaletta ja yksi paperilomake.
Kyselyllä selvitettiin suunnittelualueen käyttömuotoja ja merkitystä sekä asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuistojen vaikutuksista omaan elämään sekä yleisesti koko kunnan näkökulmasta. Kyselyllä selvitettiin myös vastanneiden näkemyksiä vaihtoehtoisista energiantuottamistavoista Siikajoen kunnan alueella sekä muuta palautetta tuulivoimahankkeeseen liittyen. Kyselyn ensimmäisessä vaiheessa vastanneiden kesken järjestettiin kauppalahjakortin arvonta. Vastaukset käsiteltiin nimettömästi.
Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiin liittyen tehtiin haastattelut kymmenelle hankkeen kannalta keskeiselle sidosryhmän edustajalle. Haastattelujen tavoitteena oli syventää asukaskyselyn kautta saatuja näkemyksiä sekä tiedottaa hankkeesta. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina loka-marraskuun vaihteessa. Haastateltaville lähetettiin etukäteen hankkeen YVA- menettelystä tiivis info-paketti, johon haastateltavat saivat tutustua ennen haastattelua (liitteenä). Kunnan asukkaita haastateltiin vapaasti myös hankkeen infotilaisuudessa lokakuussa 2012.
Hankkeen etenemisestä tiedotettiin kunnan internetsivuilla ajankohtaista - osiossa sekä keskeisissä vaiheissa kuntatiedotteessa sekä syksyn infotilaisuudessa. Kuntatiedotteet lähetettiin kuntalaisille kesäkuussa sekä lokakuussa 2012. Asukaskyselystä tiedotettiin etukäteen Siikajoen kunnan internetsivuilla sekä Siikasanomat-lehdessä. Hankkeen syksyn 2012 infotilaisuudesta tiedotettiin edellisten lisäksi myös Raahen paikallislehdessä. Lisäksi lähetettiin postitse tiedote hankkeesta alueen vapaa-ajanasukkaille.
Hankkeen vaikutusten arviointiin liittyvän asukaskyselyn ja haastatteluiden toteutuksesta vastasivat Mika Manninen, Susanna Harvio ja Justiina Nieminen AIRIX Ympäristö Oy:stä.
Sivu
4 2. A SUKASKYSELY
2.1 V
ASTAAJIEN TAUSTATIEDOTKyselyyn vastasi kaikkiaan 96 asukasta. Vastaajista suurin osa (76 %) asui Siikajoella.
Oulussa asuvien osuus oli noin kymmenes (10 %) ja Raahessa asui noin 6 % vastaajista (kuva 2. Vastaajista enemmistö muodostui miehistä (52 %) ja vahvimmin edustettuna olivat 50- 65-vuotiaat (40 %) vastaajat (kuva 1). Siikajoen Revonlahdella asuivat noin kolmannes (34
%) vastaajista ja toinen kolmannes (33 %) Siikajoen kylällä (kuva 3). Valtaosa vastaajista asui omakotitalossa (87 %) ja yli puolet (59 %) omisti maata suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä. 71 % vastaajista oli Siikajoen vakituisia asukkaita ja reilu neljännes (26 %) vapaa-ajanasukkaita. Vajaa kolmannes (30 %) arvioi asuvansa alle 2 km päässä tuulivoimaloista ja yli 10 km päässä noin viidennes (20 %) (kuva 4).
KUVA 1.VASTAAJIEN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA (N=96).
Sivu
5
KUVA 2.VASTAAJIEN ASUINKUNNAN JAKAUTUM INEN (N=96)
KUVA 3.VASTAAJIEN JAKAUTUMINEN ASUINALUEITTAIN (N=91)
Sivu
6
KUVA 4.VASTANNEIDEN ARVIO OMAN ASUNNON ETÄISYYDE STÄ SUHTEESSA SUUNNITTELUALUEESEEN (N=92
EOS=2)
Suurin osa vastanneista asuu omakotitalossa. Muina asumismuotoina tulivat vastauksissa luonnollisesti esiin vapaa-ajanasunnot. Vastanneista noin neljännes oli vapaa-ajanasukkaita ja reilu puolet omisti maata suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä.
KUVA 5.VASTANNEIDEN ASUMISMUOTO (N=91).
KUVA 6.VAKITUISET JA VAPAA-AJAN ASUKKAAT VASTANNEISTA (N=91).
Sivu
7
KUVA 7. MAANOMISTUS(N=87).
2.2 A
LUEEN KÄYTTÖTARKOITUSKyselyssä pyydettiin vastaajaa arvioimaan suunnittelualueen nykytilaa mm. tulevan tuulivoimapuiston näkyvyyden ja alueen käytön ja tuttuuden kannalta. Yli puolet (51 %) vastanneista arvioi suunnitellun tuulivoimapuiston sijaitsevan näköetäisyydellä vakituiselta tai vapaa-ajanasunnoltaan. Valtaosa tunsi suunnittelualueen entuudestaan (82 %).
Aluetta käytetään pääsääntöisesti marjastukseen ja sienestykseen (72 %) sekä ulkoiluun (mm. kävelyyn, retkeilyyn, pyöräilyyn, hiihtoon) (68 %). Vastaajat myös tarkkailevat luontoa suunnittelualueella, kuten lintuja (45 %). Vajaa kolmannes (30 %) vastanneista käyttää suunnittelualuetta kuukausittain ja reilu neljännes (26 %) käyttää aluetta harvemmin kuin kuukausittain. Neljännes vastaajista käyttää suunnittelualuetta viikoittain.
KUVA 8.SUUNNITTELUALUEEN SIJ AITSEMINEN NÄKÖETÄISYYDELLÄ (N=86,EOS=1)).
KUVA 9.SUUNNITTELUALUEEN TUN TEMINEN (N=87).
Sivu
8
KUVA 10.VASTANNEIDEN ARVIO SUUNNITTELUALUEEN KÄYTÖSTÄ (N=82)
KUVA 11.SUUNNITTELUALUEEN KÄYTTÖASTE (N=85 EOS=1)
2.3 V
AIKUTUSTEN ARVIOINTIYleinen suhtautuminen tuulivoimahankkeisiin on vastaajien keskuudessa melko neutraalia.
Tuulivoimahankkeella uskotaan vastausten mukaan olevan myönteinen vaikutus kunnan talouteen, imagoon ja selkeästi neutraalin positiivisella puolella. Kielteisimpinä vaikutuksina koettiin vaikutukset eläimistöön sekä melutilanteeseen. Vaikutusten arviointi yleisesti on kokonaisuudessaan esitetty seuraavassa kuvassa. Vastaajat arvioivat hankkeen vaikutuksia myös
Sivu
9
1. Millainen on suhtautumisesi tuulivoimahankkeeseen (n=85) 2. Kuntalaisten virkistys- ja
harrastusmahdollisuuksiin ja vapaa-aikaan (n=82 eos=2)
3. Maisemaan (n=84 eos=2) 4. Kunnan imagoon (n=84)
5. Siikajoen matkailuun (n=84 eos=3) 6. Kunnan talouteen (n=83 eos=1) 7. Ilmastonmuutokseen (n=81 eos=3) 8. Melutilanteeseen (n=83 eos=4) 9. Kulttuuriympäristöön (n=83 eos=1) 10. Kiinteistöjen tai asuntojen arvoon (n=83 eos=3)
11. Energiantuotantoon ja sen hintaan (n=83 eos=3)
12. Työllisyyteen Siikajoella (n=83) 13. Eläimistöön (n=82 eos=3)
14. Luonnonsuojelualueisiin (n=81 eos=2) 15. Luonnonarvoihin (n=81 eos=2)
KUVA 12.VAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISESTI.
Sivu
10
Vastaajat, jotka arvioivat asuvansa yli viiden kilometrin päässä tuulivoimapuiston suunnittelualueelta, arvioivat yleisesti hankkeen vaikutukset selkeästi myönteisimmiksi kuin he, jotka arvioivat asuvansa alle viiden kilometrin päässä suunnittelualueelta. Suurimmat erot vastaajaryhmien välillä syntyivät omassa suhtautumisessa tuulivoimahankkeeseen; alle viiden kilometrin päässä asuvat vastasivat suhtautumisensa olevan lähes melko kielteistä, kun taas yli viiden kilometrin päässä asuvat vastasivat suhtautumisensa olevan selkeästi neutraalin positiivisella puolella. Toinen suurempi eroavaisuus syntyi vaikutuksista kiinteistöjen tai asuntojen arvoon. Yli viiden kilometrin päässä asuvat arvioivat vaikutuksien olevan lähes neutraalit, kun alle viiden kilometrin päässä asuvat arvioivat vaikutukset negatiivisemmiksi kuin melko kielteinen.
Kummatkin vastaajaryhmät kokivat hankkeen myönteisimmät vaikutukset kohdistuvan kunnan talouteen; suhtautuminen oli kummallakin vastaajaryhmällä selkeästi myönteisellä puolella. Alle viiden kilometrin etäisyydellä asuvat kokivat kielteisimpinä vaikutuksina vaikutukset luonnonvaroihin, kun yli viiden kilometrin päässä asuvat kokivat vaikutukset eläimistöön kielteisimpinä. Kuvassa 13 on esitetty kokonaisuudessaan kummankin vastaajaryhmän arvioinnit.
Sivu
11
1. Millainen on suhtautumisesi
tuulivoimahankkeeseen (sin. n=42, pun.
n=42)
2. Kuntalaisten virkistys- ja
harrastusmahdollisuuksiin ja vapaa-aikaan (sin. n=40, pun. n=41)
3. Maisemaan (sin. n=41, pun. n=42)
4. Kunnan imagoon (sin. n=41, pun. n=42)
5. Siikajoen matkailuun (sin. n=41, pun. n=42)
6. Kunnan talouteen (sin. n=40, pun. n=42)
7. Ilmastonmuutokseen (sin. n=39, pun.
n=41)
8. Melutilanteeseen (sin. n=41, pun. n=41)
9. Kulttuuriympäristöön (sin. n=41, pun.
n=41)
10. Kiinteistöjen tai asuntojen arvoon (sin.
n=40, pun. n=42)
11. Energiantuotantoon ja sen hintaan (sin.
n=41, pun. n=41)
12. Työllisyyteen Siikajoella (sin. n=41, pun.
n=41)
13. Eläimistöön (sin. n=40, pun. n=41)
14. Luonnonsuojelualueisiin (sin. n=40, pun.
n=40)
15. Luonnonarvoihin (sin. n= 40, pun. n=40)
KUVA 13. VAIKUTUSTEN AR VIOINTI YLEISESTI (PUNAINEN =ASUNNON ETÄISYYS TUULIVOIMAL OIDEN SUUNNITTELUALUEELTA ALLE 5KM, SININEN =ASUNNON ETÄISYYS TUULIVOIMAL OIDEN SUUNNITTELUALUEELTA YLI 5KM, KYSEESSÄ ON VASTANNEEN OMA ARVIO).
Sivu
12
Vastaajat arvioivat vaikutuksia myös heidän O M A S T A N Ä K Ö K U L M A S T A A N. Myönteisimpänä koettiin vaikutukset henkilökohtaiseen työllisyystilanteeseen, joka oli neutraalia hieman kielteisempi. Kielteisimpänä vaikutukset koettiin koskevan maisemakuvaa. Seuraavassa kuvassa on esitetty vaikutustenarviointi omasta näkökulmasta kokonaisuudessaan.
1. Oman elämän laatuun (n=81 eos=2) 2. Asuinympäristösi viihtyvyyteen (n=80 eos=2)
3. Virkistys- ja
harrastusmahdollisuuksiinne ja vapaa- aikaanne (n=80 eos=2)
4. Toimeentuloonne (n=80 eos=5) 5. Kiinteistöjenne tai asuntonne arvoon (n=80 eos=4)
6. Maisemakuvaan (n=80 eos=1)
7. Työllisyystilanteeseenne (n=80 eos=4)
KUVA 14.VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VASTAAJAN OMASTA NÄK ÖKULMASTA.
Vastaajilla oli mahdollisuus kertoa muista vaikutuksista, joita he kokevat tuulivoimalaitoksilla olevan avoimen kysymyksen muodossa. Esille nousi vahvimpana meluhaitta, joka aiheutti jonkin verran huolta vastaajien keskuudessa. Myös maisemahaitta oli vahvasti mukana sekä voimaloiden asutuksen läheisyyden vaikutukset. Eläimistöstä oltiin huolissaan ja siitä, kuinka linnut suhtautuvat myllyihin; voivatko ne esimerkiksi törmätä lapoihin. Asukkaat toivoivat, että tuulivoimapuistojen vaikutuksia terveyteen tutkittaisiin enemmän ja pidemmällä aikavälillä. Positiivisina asioina koettiin vaikutukset alueen tiestöön. Positiivisena mainittiin myös yleisesti tuulivoima energiantuottamismuotona.
Vastaajat, jotka arvioivat asuntonsa sijaitsevan yli viiden kilometrin päässä tuulivoimapuiston suunnittelualueelta, arvioivat vaikutukset omasta näkökulmasta yleisesti myönteisimmiksi. Yli viiden kilometrin päässä asuvat kokivat myönteisimmät vaikutukset henkilökohtaiseen toimeentuloonsa (neutraalin positiivisella puolella). Alle viiden kilometrin päässä asuvat kokivat myönteisimmät vaikutukset työllisyystilanteeseen (neutraalia kielteisempi näkemys). Kummatkin vastaajaryhmät kokivat kielteisimmät vaikutukset kohdistuvan maisemakuvaan. Seuraavassa kuvassa on esitetty kokonaisuudessaan vastaajaryhmien vastausten sijoittuminen kielteinen-myönteinen- janalle.
Sivu
13
1. Oman elämän laatuun (sin. n=37, pun.
n=42)
2. Asuinympäristösi viihtyvyyteen (sin.
n=37, pun. n=42) 3. Virkistys- ja
harrastusmahdollisuuksiinne ja vapaa- aikaanne (sin. n=37, pun. n=42) 4. Toimeentuloonne (sin. n=37, pun.
n=42)
5. Kiinteistöjenne tai asuntonne arvoon (sin. n=37, pun. n=42)
6. Maisemakuvaan (sin. n=37, pun. n=42)
7. Työllisyystilanteeseenne (sin. n=37, pun. n=42)
KUVA 15.VAIKUTUSTEN ARVIOINT I VASTAAJAN OMASTA NÄKÖKULMASTA (PUNAINEN =ASUNNON ETÄISYYS TUULIVOIMALOIDEN SUU NNITTELUALUEELTA ALLE 5KM, SININEN =ASUNNON ETÄISYYS TUULIVOIMALOIDEN SUUNNITTELUALUEELTA YLI 5KM, KYSEESSÄ ON VASTANNEEN OMA ARVIO).
2.4 T
IEDOTTAMINENKyselyn toteuttamishetkellä vastaajat toivoivat lisää hankkeesta tiedottamista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan väitettä asteikolla 1-5 (eri mieltä ... samaa mieltä) "Olen saanut riittävästi tietoa tuulivoimahankkeesta". Keskiarvosanaksi annettiin 3- eli lisää tiedottamista toivottiin. Samansuuntainen tulos on väitteen "Hankkeesta tiedottaminen on ollut selkeää ja ymmärrettävää" osalta. (kuva 17)
Kyselyn tulosten perusteella päätettiin järjestää ylimääräinen tiedotustilaisuus ja lisäksi lähettää uusi tiedote kaikille siikajokilaisille (Siikajoen sanomat) sekä lähialueen vapaa-ajan asukkaille erikseen oma tiedote postitse.
Sivu
14
2.5 S
UHTAUTUMINEN TUULIENERGIAANAsukaskyselyyn vastanneiden suhtautuminen tuulienergiaan on neutraalia tai myönteistä.
Vastaajat olivat eniten samaa mieltä väitteen 4:n kanssa ”tuulivoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa” (juuri neutraalin positiivisella puolen).
Kokonaisuudessaan väittämien arviointi on esitetty seuraavassa kuvassa.
Vastaajia pyydettiin ehdottamaan tuulivoimaa korvaavia energiantuottamistapoja, joita voisi toteuttaa Siikajoen kunnan alueella. Pyhäjoelle tuleva ydinvoimalaitos koettiin riittäväksi energiantuottamistavaksi pitkäksi aikaa. Toisena vahvana vaihtoehtona esille nousi tuulivoima, joka sijoitettaisiin sinne, missä ei ole lainkaan asutusta. Tuulivoiman sijoituskohteiksi mainittiin mm. Tauvon tuulivoimapuiston täydennys sekä voimaloiden sijoittaminen kauas merelle. Tuulivoimasta toivottiin myös riittäviä korvauksia asukkaille, jolloin se saisi enemmän kannatusta. Todettiin myös, että jokaisen tulisi huolehtia omasta energiatarpeen täyttymisestä, eli Siikajoelle ei tarvittaisi lisää energiantuottamistapoja.
Vesivoima, jota kunnassa on jo, ja aurinkokennot saivat myös kannatusta. Myös hake, turve ja bioenergia mainittiin vaihtoehtoisina energian tuottamistapoina.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan väitteitä siten, kuinka he itse kokevat väitteiden todenmukaisuuden. Kokonaisuudessaan paikkansapitävimmäksi väitteeksi arvioitiin väite numero 4 ”tuulivoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa”. Ristiriitaisimmaksi väitteeksi muodosti väite numero 3 ”olen saanut esittää mielipiteeni ja vaikuttaa suunnitteluun”.
1. Olen saanut riittävästi tietoa tuulivoimahankkeesta (n=79) 2. Hankkeesta tiedottaminen on ollut selkeää ja ymmärrettävää (n=78) 3. Olen saanut esittää mielipiteeni ja vaikuttaa suunnitteluun (n=79 eos=2) 4. Tuulivoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa (n=77 eos=2) 5. Toivon Suomeen lisää tuulivoimaloita (n=78 eos=2)
KUVA 16.VÄITTEIDEN ARVIOINTI.
Väite ”toivon Suomeen lisää tuulivoimaloita” koettiin myönteisimmäksi väitteeksi niiden vastaajien kesken, jotka arvioivat asuvansa yli viiden kilometrin päässä tuulivoimapuiston suunnittelualueesta. Väite 4 ”tuulivoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa”
koettiin taas myönteisimmäksi alle viiden kilometrin päässä tuulivoimapuiston suunnittelualueelta asuvien vastaajien kesken. Kokonaisuudessaan väitteiden arviointi vertailuryhmien kesken on esitetty alla.
Sivu
15
1. Olen saanut riittävästi tietoa tuulivoimahankkeesta (sin. n=36, pun.
n=42)
2. Hankkeesta tiedottaminen on ollut selkeää ja ymmärrettävää (sin. n=36, pun.
n=42)
3. Olen saanut esittää mielipiteeni ja vaikuttaa suunnitteluun (sin. n=36, pun.
n=42)
4. Tuulivoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa (sin. n=35, pun. n=42) 5. Toivon Suomeen lisää tuulivoimaloita (sin. n=30, pun. n.=42)
KUVA 17. VÄITTEIDEN ARVIOINTI AKSELILLA 1=ERI MIELTÄ … 2=SAMAA MIELTÄ (PUNAINEN =ASUNNON
ETÄISYYS TUULIVOIMAL OIDEN SUUNNITTELUALUEELTA ALLE 5KM, SININEN =ASUNNON ETÄISYYS TUULIVOIMALOIDEN SUUNNITTELUALUEELTA YLI 5KM, KYSEESSÄ ON VASTANNE EN OMA ARVIO).
2.6 M
IELIPIDE HANKEVAIHTOEHDOISTAKyselyn ensimmäisessä vaiheessa kesällä 2012 kysyttiin sen hetkisten hankevaihtoehtojen kannatusta. Hankevaihtoehdot ovat tästä osin tarkentuneet. Valtaosa (63 %) vastanneista ei halunnut hankeen toteutuvan. Lähes 14 % kannatusta saivat sekä vaihtoehto 0+ (Vartinojan alueelle toteutetaan 9 tuulivoimalaa) sekä vaihtoehto 2 (Vartinojan alueelle toteutetaan 20 ja Isonevan alueelle 23 tuulivoimalaa) (kuva 18). Vastaajilla oli myös mahdollisuus perustella valintansa avoimena vastauksena. Kommenteissa tuotiin esiin, että hankkeen voisi toteuttaa jossain toisessa paikassa (missä ei olisi lainkaan asutusta) ja osin pelättiin maiseman tuhoutumista. Perusteluissa mainittiin mm. että voimalat tulisi sijoittaa vähintään viiden kilometrin päähän lähimmästä asutuksesta.
Sivu
16
KUVA 18. VAIHTOEHTOJEN KANNATU S JAKAUMA (N=52 EOS=1)(HANKEVAIHTOEHTOJEN T ILANNE HEINÄ-
ELOKUUSSA 2012)
Asukaskyselyn toisessa vaiheessa syksyllä 2012 kysymys ei ollut enää mukana tarkentuneiden hankevaihtoehtojen takia.
2.7 V
APAA SANALopuksi vastaajilla oli mahdollisuus antaa avoimen kysymyksen muodossa muuta hankkeeseen liittyvää palautetta. Vastaajat kokivat, että hankkeen tiedottaminen on ollut osin puutteellista. Toisaalta tuotiin esiin vastauksissa, miksi voimalat on tuotu lähelle asutusta ja ehdotettiin mm. että eikä voimaloita voisi viedä sinne missä on entuudestaan suuri melu, kuten maanteiden varteen. Vastauksissa myös toivottiin että hanketta ei toteutettaisi lainkaan. Voimaloiden rakentaminen sai kuitenkin myös puoltavia ääniä ja todettiin, että tiedotuskin on ollut riittävää ja selkeää. Toivottiin, että maanomistajat saisivat asianmukaiset korvaukset voimaloille ja voimalinjoille menetetyistä maista.
Voimalinjan vaihtoehto 2 sai muutamalta vastaajalta kannatusta, voimalinjojen osalta toivottiin myös niiden huolellista suunnittelua.
Sivu
17 3. H AASTATTELUT
Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiin liittyen tehtiin haastattelut kymmenelle hankkeen kannalta keskeiselle asukkaalle tai toimijalle. Haastattelujen tavoitteena oli syventää asukaskyselyn kautta saatuja näkemyksiä sekä tiedottaa hankkeesta. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina loka-marraskuun vaihteessa. Haastateltaville lähetettiin etukäteen hankkeen YVA-menettelystä tiivis info- paketti, johon haastateltavat saivat tutustua ennen haastattelua.
Haastatellut tahot olivat:
1. Pekka Aitto-oja, Siikajoen kunta, tekninen johtaja 2. Seppo Vikiö, Siikajoen eräveljet
3. Kalevi Kiviniitty, Siikajoki seura, kotiseutuyhdistys
4. Riitta-Liisa Salmenkangas, Revonlahden kotikyläyhdistys, asukas ja maanomistaja 5. Reino Nygård, maanomistaja
6. Kaarlo Turpeenoja, MTK Siikajoki 7. Erkki Kivimäki, Siikajoen eräkaverit
8. Ahti Häikiö, Revonlahden kotiseutuyhdistys
9. Merja Ylönen, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri 10. Esa Aalto, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys
VA I K U T U K S E T: Huomattavimmiksi vaikutuksien kohteiksi haastatteluissa nousivat ihmiset.
Voimaloiden ja asutuksen välistä etäisyyttä pidettiin osin liian lyhyenä. Tuotiin esiin, että maata riittäisi kauempanakin missä asutus ei olisi niin lähellä. Toivottiin pohjavesialueiden riittävää huomiointia ja tutkimuksia niihin kohdistuviin vaikutuksiin. Vaikutuksen kohteista nousivat esille myös eläimet ja maisema. Lintutieteellinen yhdistys toi esiin mm. vaikutukset hanhiin ja petolintuihin. Heidän mukaan erityisesti hankealueiden länsireunan voimaloilla voi olla haitallista vaikutusta hanhiin, ja yhteisvaikutus muiden lähialueiden hankkeiden kanssa on suuri. Myös petolintuihin vaikutus voi olla kriittinen. Haastatellun mukaan hankkeilla on varmasti vaikutuksia maisemaan, mutta onko se hyvä vai huono asia, on makusasia.
Positiivisimmaksi vaikutukseksi mainittiin hankkeen työllistävä vaikutus. Kunnalle muodostuvat kiinteistöverotulot sekä alueen tiestön paraneminen nousivat myös esille.
Mm. museotie tulee kunnostaa siten, että sen arvostus ei kärsi. Vaikutukset koettiin hieman eritavalla asian näkökulmasta riippuen, mainittiin mm., että myllyt saattaisivat vähentää alueen yllä tehtäviä Hornet-lentoja, joiden melusaasteet ovat selkeästi suuremmat ja poikkeavammat kuin myllyjen tasainen jatkuva matala melu. Haastatteluissa tuli myös ilmi, että myllyjen näkyminen maisemassa ei välttämättä ole maisemahaitta, vaan sen voi kääntää nähtävyydeksi ja imagoasiaksi.
TI E D O T T A M I N E N: Hankkeeseen liittyvään tiedotukseen oltiin tyytyväisiä, tiedotus on ollut riittävää ja selkeää. Oltiin tyytyväisiä yleisötilaisuuksiin ja niiden määrään, sekä postitse kotiin tulleeseen informaatioon. Parannettavan asiana mainittiin mm. hankekarttojen selkeys. Ehdotettiin mm. voisiko karttojen tietosisältöä yhdistää samoille kartoille, jolloin karttojen tuoma viesti olisi selvempi sekä toivottiin, että informaatiokirje on toimitettu
Sivu
18
myös loma-asukkaille (kirje toimitettiin myöhemmin erikseen myös loma-asukkaille).
Asukaskyselyn ja haastattelujen osalta tulokset poikkesivat siis toisistaan. Tätä selittänee se, että haastattelut toteutettiin ylimääräisen infotilaisuuden ja kaikkiin talouksiin toistamiseen lähetetyn ylimääräisen tiedotteen jälkeen.
HA N K E V A I H T O E H D O T: Haastattelujen perusteella eniten kannatusta saivat
hankevaihtoehdot 0 ja 3. Mainittiin useasti, että itse tuulivoimaa vastaan ei ole mitään, mutta suunnittelussa on huomioitava riittävät etäisyydet lähiasutukseen. Tällä hetkellä Vartinojan puolen vaihtoehdoissa on myllyjä hyvin lähellä asutusta. Maisema, luonto ja eläimet on myös huomioitava ja tehtävä riittävät selvitykset vaikutuksista niitä kohtaan.
Lintutieteellisen yhdistyksen mukaanmuuttoreitti on tässä hankkeen kohdassa lännessä ja 0+ sijoittuu itään mikä on tässä tapauksessa parempi, samoin tuulipuiston muoto on parempi. Alueelta vuonna 2012 kerätty muuttoaineisto oli melko suppea, joten sen perusteella on vaikeaa arvioida miten muut vaihtoehdot soveltuvat.
Varovaisuusperiaatteen mukaan 0+ on paras vaihtoehto, ja muiden osalta täytyisi olla enemmän tietoa, jotta niitä voisi harkita.
Voimalinjan linjauksesta kannatettiin vaihtoehtoa 3, joka mainittiin etukäteen esitettäväksi toteutusvaihtoehdoksi. Haastatteluissa ilmeni, että useat luottivat asiantuntijoihin ja uskoivat, että asiantuntijat tekevät kaikin puolin parhaat ratkaisut. Voimalinjojen osalta ehdotettiin mm. linjojen vientiä maan sisään, jolloin vältyttäisiin suurelta maisemarikolta eivätkä linjat haittaisi maankäyttöä. Toivottiin riittävien lintupallojen asentamista sekä tiedusteltiin, että eikö linjoja voi yhdistää jo rakennettavaan Navettakankaan linjastoon.
Lintutieteellisen yhdistyksen mukaan sähkölinjan suunta on muuton kannalta suotuisa eli samaan suuntaan. Kriittinen kohta on joen ylitys, jossa pitää jotenkin huomioida mahdolliset lintujen törmäykset. Ehdotettiin, että paras vaihtoehto olisi kaapelointi joen pohjaa pitkin, mutta vähintään huomiopallot pitää asentaa johtoihin.
LI S Ä S E L V I T Y K S I Ä T O I V O T T I I N vaikutuksista ihmisten terveyteen. Varmisteltiin, että onhan hankkeen vaikutusten arvioinnissa huomioitu luonnonsuojelualueet, kuten harju- ja Natura- alueet, kulttuurihistoriallisten paikkojen säilyminen sekä toivottiin kuvasovitteita lisää.
Huolenaiheita aiheutti mm. naapuritontille tulevan myllyn vaikutukset rakennuslupien saamisessa sekä hankkeen aikana tapahtuneiden vaihtoehtojen muutosten määrä ja tiheys, olisiko tähän voitu jollakin tavalla varautua. Ihmetystä aiheutti myös myllyjen määrän vaihtuvuus. Lintutieteellinen yhdistys toi esiin huolen katkeamaton nauhasta voimalahankkeita Pohjois-Pohjanmaalla. Niiden yhteisvaikutusta pitäisi paremmin arvioida, yhteisvaikutus linnustoon voi olla merkittävä. Myös linnuston muuttoaineistoa vuodelta 2012 toivottiin laajemmaksi. Lajien osalta olisi voinut olla enemmän tietoja muuton kulusta, nimenomaan sijoittumisesta puistojen alueelle. Vaikka aineisto onkin suppea, niin olisi hyvä saada se mukaan Pohjois-Pohjanmaan alueella tehtävään selvitykseen lintujen muuttoreittien sijoittumisesta.
Sivu
19 4. J OHTOPÄÄTÖKSET
Asukaskyselyyn vastasi kaikkiaan 96 asukasta. Suurin osa (75 %) vastaajista oli Siikajoen kunnan asukkaita ja lähes puolet (40 %) 50–65-vuotiaita. Suurin osa vastanneista arvioi, että tuulivoimapuistot sijaitsevat näköetäisyydeltä heidän asuinpaikastaan. Osa vastaajista oli vapaa-ajan asukkaita.
Kyselyn perusteella hankevaihtoehdot saivat sekä kieltäviä että myöntäviä mielipiteitä.
Hankkeen tiedottamisesta toivottiin selkeämpää ja ehdotettiin suoraan tiedottamista esimerkiksi postitse lähiasukkaille. Ehdotuksen myötä syksyllä lähetettiin kotitalouksiin toinen hankkeesta kertova tiedote, loma-asukkaille omansa sekä järjestettiin kunnassa infotilaisuus. Vastaajaryhmä, joka asui yli viiden kilometrin päässä linnuntietä laskettuna lähimmästä tuulivoimalasta, piti hanketta yleisesti myönteisempänä.
Tuulivoimapuistojen ja asutuksen läheisyys huolestutti vastaajia. Erityisesti Vartinojan tuulivoimapuiston laajennus tuli vastaajien mielestä liian lähelle asutusta. Voimalinjoista vaihtoehto 2 sai kannatusta avoimissa vastauksissa. Yleisesti vastaajat olivat huolissaan hankkeen vaikutuksista alueen melutilanteeseen ja eläimistöön. Myös voimalinjojen takia menetettävistä maista tulisi saada korvausta ja yleisesti kiinteistöjen ja maiden arvonlasku huolestutti vastaajia.
Hankkeen tiedottamista ja avoimuutta tulee lisätä ja erillisselvitysten tuloksista tulisi tiedottaa myös kuntalaisia. Erityisesti vaikutuksista maisemaan ja luonnonympäristöön sekä vaikutuksista melutilanteeseen ja terveysriskeistä tulee jakaa tietoa selvitysten valmistuttua. Myös vaihtoehtoisia tuulivoimapuistojen toteuttamistapoja olisi kuitenkin syytä harkita, niin että ne sijaitsisivat etäämmällä asutuksesta.
Tehtyjen haastattelujen perusteella hankkeella on hyvin myönteinen kuva. Enemmistö toivoi hankkeen toteutuvan. Hankevaihtoehdoista eniten kannatusta saivat vaihtoehto 3 ja 0. Haastatteluissa tuli ilmi, että itse tuulivoimaa ja sen rakentamista ei vastusteta, mutta kyseisen hankkeen voimaloiden sijoittelua osin kyseenalaistettiin asutuksen läheisen sijainnin vuoksi. Epävarmuutta herättivät maiseman, pohjavesialueiden ja eläimistön riittävä huomiointi. Positiivisimmiksi vaikutuksiksi mainittiin kunnan kiinteistöverotulot sekä hankkeen työllistävä vaikutus. Myös alueen tiestön paraneminen koettiin kaikkia palvelevana positiivisena vaikutuksena.
Haastateltavien mielestä hankkeesta tiedottaminen on ollut pääsääntöisesti riittävää ja avointa. Erityisesti kotiin postitettuun tiedotteeseen oltiin tyytyväisiä, ja samanlaista toivottiin myös vapaa-ajanasukkaille1. Karttoja toivottiin selkeämmiksi; toivottiin mm.
asioiden yhdistämistä samoille kartoille luettavuuden parantamiseksi. Toivottiin myös, että Siikajoen kunnan sivuilla tiedotettaisiin hankkeesta2.
Yleisesti ottaen selvitykset ja suunnittelu oli tehty hyvin, mutta mm. hankevaihtoehtojen vaihtelevuus aiheutti hieman hämmennystä. Lisäselvityksiä toivottiin ihmisten terveyteen liittyen sekä riittävää huomiointia luontoselvityksiin.
1Hankkeesta lähettiin postitse tiedote myös alueen vapaa-ajanasukkaille.
2Hankkeesta lisättiin kunnan internetsivuille tiedote sekä linkki hankkeen internetsivuille, josta löytyy lisätietoa ja yhteystiedot
Sivu
