3.7.2013 POPELY/18/07.04/2012
POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU
Kutsunumero 0295 038 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa
Veteraanikatu 1-9 90100 OULU
Viestikatu 1 90100 OULU
Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA
TerraWinD Oy
Toimitusjohtaja Markku Tarkiainen Iltatie 11 A 1
02210 ESPOO
Viite Siikajoen Vartinojan laajennuksen ja Isonevan tuulivoimapuistojen arviointiselostus
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO SIIKAJOEN VARTINOJAN LAAJEN- NUKSEN JA ISONEVAN TUULIVOIMAPUISTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA
Hankevastaava on toimittanut 4.3.2013 yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Siikajoen Vartinojan laa- jennuksen ja Isonevan tuulivoimapuistohankkeiden ympäristövaikutusten arviointime- nettelystä annetun lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuk- sen.
Sisältö
HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 3
HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT ... 3
ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN ... 4
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ... 5
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON VALMISTELU ... 5
YLEISTÄ ... 5
HANKEKUVAUS ... 5
ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT ... 6
HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN ... 6
HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET ... 7
VAIKUTUSALUEEN RAJAUS ... 7
YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ ... 7
IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET ... 8
Melu ... 9
Varjon vilkkuminen ja lentoestevalot ... 10
Viihtyvyys ja virkistyskäyttö ... 10
LIIKENNE ... 10
Tieliikenne ... 10
Lentoliikenne ... 12
Tutka- ja viestiyhteydet ... 12
ELINKEINOT ... 12
MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ ... 12
KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET ... 13
LUONNON MONIMUOTOISUUS ... 14
Kasvillisuus ja luontotyypit ... 14
Linnusto ... 14
Liito-orava, lepakot sekä muut luontodirektiivin liitteen IV a tarkoittamat lajit ... 17
NATURA-ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET ... 18
MAA- JA KALLIOPERÄ, VESIYMPÄRISTÖ ... 18
Happamat sulfaattimaat ja vesienhoitosuunnitelma ... 18
Pohjavedet ... 19
TURVALLISUUS JA ONNETTOMUUSRISKIT ... 20
ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT ... 21
HANKKEEN ELINKAARI ... 21
EHDOTUS TOIMIKSI, JOILLA EHKÄISTÄÄN JA RAJOITETAAN HAITALLISIA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA ... 21
SEURANTAOHJELMA ... 21
VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS, VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS ... 22
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN ... 22
YLEISTAJUINEN JA HAVAINNOLLINEN YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA ... 23
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ... 23
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNOSTA TIEDOTTAMINEN ...24
SUORITEMAKSU ...25
MAKSUN MÄÄRÄYTYMISEN PERUSTEET ... 25
LASKUN LÄHETTÄMINEN ... 25
OIKAISUN HAKEMINEN MAKSUUN ... 25
LIITTEET ...25
TIEDOKSI...25
LIITE 1. MAKSUA KOSKEVA OIKAISUVAATIMUSOSOITUS ...27
LIITE 2. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET...28
HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulipuistohankkeista vastaa TerraWind Oy, yhteys- henkilönä toimitusjohtaja Markku Tarkiainen.
YVA-konsulttina arviointiselostuksen laatimisessa on toiminut AIRIX Ympäristö Oy, yhteyshenkilöinä projektipäällikkö Mika Manninen ja arkkitehti Ilkka Ranta.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii ym- päristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 468/1994, muutos 458/2006) mukaisena yhteysviranomaisena, yhteyshenkilönä ympäristöasiantuntija Riikka Arffman.
Hanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin YVA-asetuksen 713/2006 6 §:n hankeluettelon mukaan. Luettelossa menettelyn alaisiksi määritellään tuulivoimalahankkeet, joissa laitosten määrä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawat- tia.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksente- ossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.
Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma niistä selvityksistä, joita ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tarpeen tehdä sekä siitä, miten arviointi- menettely järjestetään. Arviointiohjelman tarkoituksena on mm. esittää tiedot laadi- tuista ja suunnitelluista selvityksistä sekä arvioinnissa käytettävistä menetelmistä.
Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hank- keesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää mahdollisiin lupahakemusasia- kirjoihin.
Hankkeen kuvaus ja vaihtoehdot
TerraWinD Oy suunnittelee kahden erillisen tuulivoimapuiston rakentamista Siikajoel- le Vartinojan ja Isonevan alueille. Vartinojan alue käsittää tuulipuiston laajennuksen, jolloin alueella sijaitsisi kokonaisuudessaan enintään 20 tuulivoimalaa. Isonevan alu- eelle voimaloita sijoitettaisiin korkeintaan 24 kappaletta.
Vartinojan alue sijaitsee noin 5 km Siikajoen kylästä itään Kivivaaran eteläpuoleisella alueella ja Isonevan alue noin 4,5 km Siikajoen kylästä etelään Siikajoen lounaispuo- lella Isonevan luonnonsuojelualueen ja Siikajoen välisellä alueella. Vartinojan ja Iso- nevan tuulivoimapuistojen hankealueiden etäisyys on lähimmillään noin 2 km.
Kaikissa vaihtoehdoissa tuulivoimaloiden yksikkötehot olisivat noin 3 MW, jolloin tuu- lipuiston kokonaisteho olisi noin 27–126 MW. Suunniteltavien tuulivoimaloiden napa- korkeus olisi noin 120 m ja roottorin halkaisija noin 120 m. Vaihtoehdot eroavat tuuli- voimaloiden lukumäärän osalta. Vaihtoehdot ovat:
VE0: Hanketta ei toteuteta
VE0+: Vartinojan alueelle toteutetaan 9 tuulivoimalaa (27 MW)
VE1: Vartinojan alueelle toteutetaan 15 ja Isonevan alueelle 17 tuulivoimalaa (96 MW)
VE2: Vartinojan alueella toteutetaan 20 ja Isonevan alueella 22 tuulivoimalaa (126 MW)
VE3: Vartinojan alueelle toteutetaan 17 ja Isonevan alueelle 24 tuulivoimalaa (123 MW)
ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN
Yhteysviranomainen tiedotti arviointiselostuksesta ympäristövaikutusten arviointime- nettelystä annetun asetuksen mukaisesti hankkeen vaikutusalueella ja pyysi kuntien ja muiden keskeisten viranomaisten ja tahojen lausunnot. Vireilläolosta ilmoitettiin sanomalehdissä Raahelainen ja Rantalakeus. Kuulemiseen varattu aika päättyi 3.5.2013. Arviointiselostus oli nähtävillä 11.3.–3.5.2013 Siikajoen, Lumijoen ja Raa- hen kunnan- ja kaupunginkaupunginvirastoissa ja pääkirjastoissa sekä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa (Veteraanikatu 1, Oulu), ja sähköisenä osoitteessa www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa/yva → Vireillä olevat YVA-hankkeet → Energi- an tuotanto.
Yhteysviranomainen pyysi arviointiselostuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:
- Digita Oyj - Finavia - Fingrid Oyj - Ilmatieteen laitos
- Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous - Lumijoen kunta
- Liikennevirasto
- Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi - Limingan Vesihuolto Oy
- Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Oulu - Suomen Metsäkeskus, Julkiset palvelut
- Museovirasto - MTK Pohjois-Suomi - Olkijoen kyläyhdistys ry - Oulun seudun ympäristötoimi - Oulun yliopisto
- Oulun seudun seutuhallitus - Paavolan Vesi Oy
- Pohjois-Pohjanmaan liitto
- Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry - Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry - Pohjois-Pohjanmaan museo
- Pohjois-Suomen aluehallintovirasto; peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - Puolustusvoimat, Pääesikunta
- Raahen kaupunki
- Raahen kaupunki, ympäristötoimi - Revonlahden kotikyläyhdistys ry
- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos - Siikajoen Eräveljet ry
- Siikajoen Eräkaverit ry - Siikajoen kunta
- Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistys
Näiden lisäksi muilla tahoilla ja kansalaisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteen- sä hankkeesta. Saadut lausunnot ja mielipiteet ovat liitteessä 2.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä järjestettiin yleisötilaisuus 18.3.2013 Siikajoen pappilassa. Paikalla oli noin 40 osallistujaa. YVA-menettelyä var- ten on perustettu seurantaryhmä, joka on kokoontunut kolme kertaa.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Yhteysviranomaisen lausunnon valmistelu
Yhteysviranomaisen lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta etenkin ympäristöasian- tuntija Riikka Arffman, arkkitehti Hilkka Lempiäinen, ylitarkastajat Jorma Pessa, Jermi Tertsunen, Tuukka Pahtamaa ja Heli Törttö, geologi Maria Ekholm-Peltonen, biologi Anne Laine ja sekä Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta esisuunnittelu- ja ym- päristövastaava Samuli Kallio.
Yleistä
Arviointiselostus sisältää pääpiirteissään ne asiat, jotka ympäristövaikutusten arvioin- timenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 10 §:n mukaan kuuluukin esittää. Arvi- ointiselostus on selkeästi jäsennelty ja monet kuvat, kaaviot ja kartat havainnollistavat hyvin tekstiä. Osa kartoista ja kuvista on tulostunut epätarkasti, mikä hankaloittaa paikoin lukemista. Lähteiden käyttöön on kiinnitetty huomiota, joskin joitakin puutteita on jäänyt. Voimalapaikkojen numeroiminen ja numerointiin viittaaminen selkeyttää tu- losten esittelyä, joskin muutamassa kohdin viitataan ilmeisesti väärään numeroon, mikä hankaloittaa lukemista.
Vartinojan ja Isonevan hankealueiden osayleiskaavaluonnokset on asetettu nähtävil- le. Kaavaluonnoksien pohjaksi on valittu hankevaihtoehto VE3, jossa on karsittu joi- takin asutuksen lähelle ja suojelualueille suunniteltuja voimaloita. Yhteysviranomai- nen ottaa kantaa yksittäisiin voimaloihin pääasiassa jatkosuunnitteluun valitun vaih- toehdon VE3 mukaisten voimalapaikkojen, tielinjausten ja muiden rakenteiden sijoit- telun osalta.
Hankekuvaus
Tuulivoimaloiden perustustavaksi mainitaan paaluperustus. Tuulipuiston sisäisestä sähkönsiirrosta tuodaan esille maakaapelin tarvitsema asennussyvyys. Lisäksi kuva- taan 20 kV:n ilmajohdon johtokatua. Sisäinen sähkönsiirto on kuitenkin ilmeisesti tar- koitus hoitaa maakaapelein, eikä 20 kV ilmajohtoja ole tarkoitus toteuttaa.
Arvioidut vaihtoehdot
Arviointiselostuksessa arvioidaan toteuttamatta jättämisen lisäksi kolmea toteuttamis- vaihtoehtoa sekä vaihtoehtoa VE0+, jossa toteutettaisiin vain Vartinojan lainvoimai- sen yleiskaavan 9 voimalaa. Arviointiohjelman jälkeen on muodostettu uusi vaihtoeh- to VE3, jossa uusia voimaloita ei ole sijoitettu pohjavesialueelle, harjujensuojeluoh- jelma-alueelle eikä valtakunnallisesti arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien alueelle.
Vartinojan ja Isonevan hankealueita yhdistävän voimajohdon osalta on tarkasteltu kolmea reittivaihtoehtoa. Yhteysviranomainen katsoo, että vaihtoehtoja on otettu tar- kasteluun riittävästi.
Liittäminen sähköverkkoon
Arviointiselostuksen mukaan Isonevan hankealueelle sijoitetaan sähköasema, josta vedetään ilmajohto Siikajoen yli Vartinojalle suunniteltuun sähköasemalle. Vartinojan sähköasemalta molempien hankealueiden tuottama sähkö siirrettäisiin edelleen Ruu- kin uuden sähköaseman kautta valtakunnan verkkoon. Linjaus on käsitelty jo Var- tinojan ensimmäisen vaiheen suunnittelun yhteydessä. Hankealueiden sisäinen säh- könsiirto järjestetään maakaapelein. Vartinojan ja Isonevan hankealueiden yhdistä- vän n. 6,5 km pitkän ilmajohdon osalta on esitetty erillinen ympäristöselvitys. Selvi- tyksessä on tuotu esille suunniteltujen voimajohdon linjausvaihtoehtojen luonnonolo- suhteet, arvioitu vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä maankäyttöön ja ihmisten olosuhteisiin.
Siikajoen ylityskohdaksi on valittu olemassa oleva pienemmän sähköjohdon ylitys- kohta, mikä osaltaan lieventää maisemallisia vaikutuksia. Yhteysviranomainen on saanut mielipiteen joen eteläpuolisen tyrniviljelmän omistajalta voimajohdon aiheut- tamiin haittoihin liittyen. Korvausasiat eivät kuulu YVA-menettelyyn, joten hankevas- taavan on syytä olla suoraan yhteydessä mielipiteen esittäjään. Elinkeinolle koituvan haitan lisäksi kyseisen tilan rakennukset ovat voimajohtoa lähimpänä olevat raken- nukset, mistä koitunee myös vaikutuksia maisemaan ja viihtyisyyteen.
Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
Taulukossa 2 on lueteltu Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimahankkeita. Yhteysviran- omainen huomauttaa, ettei taulukossa ole läheskään kaikkia Pohjois-Pohjanmaalla vireillä olevia hankkeita vaan lähialueen vireillä olevat hankkeet, kuten sivulla 32 to- detaankin. Eri hankkeiden yhteisvaikutuksia on arvioitu kunkin vaikutusarviointiosion yhteydessä.
Eri tuulivoimahankkeista johtuvia haitallisia yhteisvaikutuksia voi kohdistua mm. vir- kistyskäyttöön ja liikenteeseen. Jos kaikki hankkeet toteutuisivat, rauhallista luontoa tarjoavien virkistyskohteiden määrä alueella vähenisi merkittävästi.
Maisemallisten yhteisvaikutusten osalta todetaan, että mikäli useampi tuulivoimahan- ke toteutuu, koko suurmaisema tulee muuttumaan. Arvioidaan myös, että varsinaisel- le näkymäalueelle yhteisvaikutuksia ei muodostuisi, sillä hankealueet ovat kaukana toisistaan. Arviointiselostuksessa esitetään kuva Raahen eteläisten tuulipuistojen nä- kymäalueanalyysista. Yhteysviranomainen huomauttaa, että usea hankealue (osa- alueita Raahen itäisistä tuulipuistoista, Navettakankaan hanke) on varsin lähellä nyt
puheena olevaa hanketta ja erittäin todennäköisesti muodostuu alueita, joihin use- ampi hanke näkyy.
Linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia arvioidaan hyvin lyhyesti. Yhteysviranomai- nen huomauttaa, että Pohjanmaan rannikon läheisyydessä sijaitsevalle merkittävälle muuttoväylälle on suunnitteilla huomattava määrä tuulivoimahankkeita, joilla voi olla jopa populaatiotason vaikutuksia yhdessä puheena olevan hankkeen kanssa. Yhteis- vaikutuksia arvioidaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamistyössä.
Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset
Arviointiselostuksessa on lueteltu hankkeen edellyttämiä lupia. ELY-keskus muistut- taa, että tiettyihin tiealuetta koskeviin toimenpiteisiin tai rakenteisiin vaaditaan lupa.
Koska hanke edellyttää maanteihin liittyvien yksityistieliittymien rakentamista tai pa- rantamista, ELY-keskuksesta on haettava tätä koskeva liittymälupa. Hankkeen toteut- tamisvaiheessa (mm. voimajohtojen rakentamisen yhteydessä) tarvitaan lisäksi lupia tieltä käsin tehtävää työtä varten. Kaapelin, putken tai muun vastaavan rakenteen si- joittaminen tiealueelle taas edellyttää ELY-keskuksen kanssa tehtävää sopimusta.
Ympäristölupatarkastelua ei esitetä tarvittavan muuten kuin vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Vartinojan voimaloiden 10 ja 11 kohdalla, jotka aiheuttaisivat yli 40 dB:n melu- vaikutuksia lähimmille kiinteistöille. Vaihtoehdossa VE3 35 dB:n melu ylittyy kahdes- sa tarkastellussa kiinteistössä, joista toinen on loma-asunto. Ympäristöministeriön oh- jeistuksen mukaisesti tuulivoimalat tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa niin kauas asutuk- sesta, ettei ympäristölupa ole tarpeen.
Vaikutusalueen rajaus
Kuvassa 19 on esitetty kartalla hankealueen lähi- ja kaukovaikutusalue. Sivulla 65 oleva karttaa selittävä teksti lienee osittain virheellinen ja punainen viiva kuvannee hankealuetta ja vihreät viivat 2 km ja 10 km etäisyysvyöhykkeitä.
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Luvussa 8 on kuvattu suunnittelualueen nykytila ja kaavoitustilanne. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on selostettu lyhyesti. Selostuksessa on kuvattu voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset. Selostuksessa ei ole mainittu, että maakuntakaavan ensimmäisen vaihekaavan luonnoksessa Vartinojan aluetta ei ole osoitettu tuulivoimalarakentamiseen soveltuvana alueena.
Siikajoen kunnan maankäyttöstrategiasta todetaan, että Vartinojan ja Isonevan väli- sellä alueella on tarkoitus lisätä Siikajokivarren asutusta, lisäksi Papinkangasta on tarkoitus kehittää virkistyskohteena. Selostuksen mukaan edellä mainitut asiat tulee huomioida vaikutusten arvioinnissa.
Voimassa ja vireillä olevat yleiskaavat on esitetty kartalla (kuva 109). Selostuksessa ei ole kerrottu vireillä olevan Siikajokivarren osayleiskaavan sisältöä. Kaava-alue si- joittuu Isonevan ja Vartinojan väliselle alueelle ja siinä on osoitettu uusia rakennus- paikkoja, jotka ovat lähempänä tuulivoimaloita kuin nykyiset asuinpaikat. Kaava on ol- lut ehdotuksena nähtävillä 29.4.2013 saakka, minkä jälkeen se on edennyt kunnan
hyväksymiskäsittelyyn. Kaava on laadittu niin, että sitä voidaan käyttää MRL 44 §:n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Luvussa 8 vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen on kuvattu hyvin suppeasti. Maakuntakaavan määräyksen mukaan Vartinojan arvokkaan harjualueen (MY-hs) maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella luonnon merkittäviä kauneusarvoa tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luon- nonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Hank- keen vaikutuksia maankuntakaavan toteuttamiseen ei ole arvioitu MRL 32 §:n näkö- kulmasta. Vaikutuksia Siikajoen kunnan maankäyttöstrategiaan ei myöskään ole ar- vioitu, vaikka luvun 8 maankäyttöstrategian kuvauksessa on niin luvattu tehdä.
Useissa yhteysviranomaisen saamissa mielipiteissä kiinnitetään huomiota Siikajoki- varren kaavoituksen suunniteltuihin uusiin rakennuspaikkoihin ja epäillään mm. että uuden rakennuksen etäisyyden tuulivoimalasta tulee olla Raahen rakennusviraston mukaan 1,5 km. Raahen rakennusjärjestyksessä on määritelty suunnittelutarvealu- eet. Suunnittelutarvealuetta ovat muun muassa alueet, jotka ovat 1,5 km:n etäisyy- dellä tuulivoimaloista. Näillä alueilla ei voida myöntää rakennuslupaa ennen suunnit- telutarvepäätöstä, jossa ratkaistaan rakentamisen erityiset edellytykset. Mikäli hake- muksessa voidaan osoittaa, että melun ohjearvot eivät ylity, rakentamisen erityiset edellytykset siltä osin täyttyvät.
Jatkosuunnittelussa on huolehdittava siitä, että melun ja varjostuksen suunnitteluoh- jearvot eivät ylity Siikajokivarren osayleiskaavassa osoitettujen uusien rakennuspaik- kojen kohdalla. Arviointi on erityisen tärkeää siksi, että Siikajokivarren osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Siikajokivarren osayleis- kaava ja myöhemmin laadittavat Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen osayleis- kaavat eivät saa olla ristiriidassa keskenään.
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
Kuvissa 20–24 on esitetty hankealueita lähimmät asunnot kartoilla. Osa kuvista on hieman epäselviä ja niistä puuttuu mittakaavat, mutta yleiskäsityksen lähimpien asun- tojen sijoittumisesta pystyy silti muodostamaan.
Sosiaalisten vaikutusten arviointia varten on suoritettu asukaskysely sekä eri toimijoi- den haastatteluja. Yhteysviranomainen pitää haastatteluja hyvänä keinona syventää asukaskyselystä saatuja tuloksia ja haastateltuja tahoja järkevästi valittuina. Erillisra- portissa asukaskyselyn tulokset on esitetty johdonmukaisesti ja havainnollisesti. Eri- tyisesti lähellä asuvien asukkaiden erottaminen omaksi ryhmäksi havainnollistaa hy- vin lähellä asuvien selvästi kielteisempää suhtautumista hankkeeseen. Selostukses- sa tuodaan esiin joitakin kyselyn ja haastattelujen tuloksia. Eniten asukkaita huoles- tuttavat meluun, maisemaan, eläimistöön ja myös kiinteistöjen arvoon kohdistuvat vaikutukset, mikä tulee esiin myös yhteysviranomaisen saamissa mielipiteissä. Haas- tattelujen osalta todetaan, että enemmistö haastatelluista toivoo hankkeen toteutu- van. Kyselyyn vastanneista tosin 63 % vastasi, ettei hanketta tulisi toteuttaa. Vastaa- jat toivoivat kyselyssä lisää tiedottamista, mitä onkin lisätty asukaskyselyn suorittami- sen jälkeen. Hankkeen jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota avoimeen ja riittävään tiedottamiseen.
Usea lausunnonantaja on esittänyt tuulivoimaloiden sijoittamista kauemmas asutuk- sesta. Arviointiohjelmavaiheeseen nähden näin onkin tehty vaihtoehdossa VE3 Var- tinojan joen puoleisen asutuksen suhteen. Pohjois-Pohjanmaan liitto huomauttaa lau- sunnossaan, että koska kyse on verrattain laaja-alaisesta laadullisesta muutoksesta ihmisten elinympäristössä, koetut vaikutukset on perusteltua ottaa huomioon hank- keen jatkosuunnittelussa ja että hankkeen jatkosuunnittelussa on tarpeen kiinnittää huomiota haittojen ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteisiin. Yhteysviranomainen kat- soo, että lähimmäksi jokirannan asutusta sijoittuvien voimaloiden osalta on tarpeen tarkastella, miten vaikutuksia voitaisiin pienentää vai onko tarpeen jättää muutama lähin voimala pois jatkosuunnittelusta.
Melu
Arviointiselostuksessa on esitetty mallinnuksessa käytetyt menetelmät, lähtötietojen valinta ja mallinnukseen liittyvät epävarmuustekijät. Arviointiselostuksessa on tuotu esiin rakentamisen ja toiminnan meluvaikutukset ja melun kokemiseen liittyviä vaiku- tuksia.
Arviointiselostuksessa eri hankevaihtoehtojen meluvaikutukset on esitetty ns. tarkas- telukohteissa. Tarkastelukohteet ovat 21 vakituisessa asuinkäytössä ja vapaa- ajankäytössä olevaa kiinteistöä, jotka on valittu sattumanvaraisesti läheltä melualuei- ta. Tuulivoimalle asetetut suunnitteluohjearvot ylittyvät hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 viidessä tarkastelukohteessa ja hankevaihtoehdossa VE3 kahdessa tarkastelu- kohteessa. Yhteysviranomainen toteaa että hankkeen jatkosuunnittelussa on tuotava selkeästi esille melulle altistuvien kiinteistöjen määrät. Suunnittelussa tulee noudattaa ympäristöministeriön oppaan mukaisia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Tuuli- voimamelun vaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauaksi asutuksesta. Meluvaikutuksia on syytä ehkäistä tuulivoimaloiden sijaintia muuttamalla sekä luopumalla meluvaikutusten kannalta kriittisillä paikoilla sijaitsevista tuulivoimaloista. Jatkosuunnittelussa on lisäksi esitettävä myös muut ratkaisut melu- vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi, arviointiselostuksessa niitä on käsitel- ty yleisellä tasolla.
Arviointiselostuksessa on esitetty lähialueella vireillä olevat tuulipuistohankkeet. Lä- himpänä Vartinojan ja Isonevan tuulipuistohanketta sijaitsevat Raahen itäiset tuuli- puistot ja Siikajoen Navettakankaan tuulipuisto. Arviointiselostuksen mukaan suunni- tellut tuulipuistohankkeet sijaitsevat niin etäällä tämän hankkeen tuulivoimaloista, ett- ei yhteisvaikutuksia melun osalta arvioida olevan. Raahen itäisten tuulivoimapuistojen YVA-selostuksen mallinnusten mukaan Isonevan ja Hummastinvaaran hankealueet muodostavat kuitenkin yhteisvaikutuksia. Lisäksi tuulivoimasijoittelu vaihtoehdossa VE3 tuo voimaloita lähemmäs Hummastinjärven rannalla olevia loma-asuntoja, jolloin yhteisvaikutuksia muodostunee. Yhteysviranomainen toteaa, että hankkeen jatko- suunnittelussa on syytä tarkemmin selvittää tuulipuistojen mahdolliset yhteisvaikutuk- set lähimpänä sijaitsevien tuulipuistojen kanssa.
Arviointiselostuksen mukaan amplitudimodulaatiota ei ole mallinnuksessa otettu huomioon, selostuksen mukaan tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoissa on huomioi- tu tuulivoiman aiheuttaman melun erityinen häiritsevyys, minkä vuoksi suunnitteluoh- jearvot ovat tiukemmat, kuin valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot. Yhteysvi-
ranomainen toteaa että mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajal- lisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjear- voon vertaamista. Hankkeesta vastaavan tulee hankkeen jatkosuunnittelussa täyden- tää tietoa siitä, onko voimala ääneltään tai äänispektriltään suunnitteluoppaassa tar- koitetun kaltainen ja tarvittaessa lisätä melumallinnuksen laskenta- tai mittaustulok- seen kyseinen 5 dB.
Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä hyödyntämään uutta kansallista tuulivoi- maloiden melumallinnukseen sekä melun mittaamiseen ja määrittämiseen liittyvää käytännön ohjeistusta. Ympäristöministeriö julkaisee ohjeistuksen syksyn 2013 aika- na.
Varjon vilkkuminen ja lentoestevalot
Vilkkumismallinnuksen tulokset on esitetty kartoilla ja lisäksi laskettu tarkat arviot vali- tuille kiinteistöille. Kaikissa vaihtoehdoissa vaikutuksia aiheutuu lähimmille kiinteistöil- le. Vaihtoehdossa VE3, joka on valittu kaavaluonnosten pohjaksi, yli 8 h/vuosi las- kennallinen vilkkuminen aiheutuu ainoastaan yhdelle kiinteistölle, jonka kanssa on arviointiselostuksen mukaan tehty sopimus. Vaikutuksia ei ole arvioitu Siikajoen joki- varren osayleiskaavassa osoitettujen uusien rakennuspaikkojen osalta.
Lentoestevalojen vaikutuksia on tarkasteltu lyhyesti maisemaosiossa. Lentoestevalo- jen tarkemmat vaatimukset käsitellään lentoestelupamenettelyssä.
Viihtyvyys ja virkistyskäyttö
Hankealueita käytetään ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen, luonnon tarkkai- luun, moottorikelkkailuun ja metsästykseen. Papinkankaan virkistysalue sijoittuu Var- tinojan hankealueen välittömään läheisyyteen. Yleisiä virkistyskäyttöön, maiseman muutokseen ja melun kokemiseen liittyviä vaikutuksia sekä Papinkankaan virkistys- alue on tuotu arviointiselostuksessa esiin. Papinkankaan virkistysalue on tärkeä ottaa huomioon voimalasijoittelua ja voimajohdon linjausta suunniteltaessa.
Liikenne Tieliikenne
Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsee kaksi maantietä, seututie 807 ja yhdystie 8110. Kummankin tien nopeusrajoitus tuulivoimapuiston kohdalla on 80 km/h ja nii- den liikennemääriä on tarkasteltu arviointiselostuksessa. Seututie 807 on päällystä- mätön ja sen leveys on 5-5,9 m, yhdystie 8110 taas on päällystetty ja sen leveys on 7-7,9 m. Lisäksi seututie 807 välillä Revonlahti-Siikajoki on merkitty Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi tieksi.
Hankkeessa on tuulivoimaloiden lisäksi tarkoitus rakentaa kaksi 110 kV voimajohtoa väleille Isoneva-Vartinoja sekä Vartinoja-Ruukki. Isoneva-Vartinoja-voimajohto ylittäi- si seututien 807 ja yhdystien 8110, Vartinoja-Ruukki-voimajohto taas valtatien 8.
Voimajohdon rakentamisessa maanteiden yli on huomioitava Liikenneviraston ohje Sähköjohdot ja maantiet (Liikenneviraston ohjeita 4/2011). Pääsääntöisesti pääteillä (valta- ja kantatiet) sekä muilla vilkasliikenteisillä teillä ilmajohtojen sijoitusperiaattei- siin vaikuttavat näiden teiden parantamistarpeet ja törmäysturvallisuus, vähäliikentei- sillä teillä taas korostuvat enemmän kunnossapitoluonteiset työt. Ohjeen mukaan riit- tävä vapaa alikulkukorkeus tien kohdalla on turvattava maanteitä ylitettäessä. Lisäksi pylväiden riittävistä etäisyyksistä maanteiden kohdalla on huolehdittava. Selostuk- sessa on huomioitava, että valtatie 8 kuuluu valtakunnalliseen suurten erikoiskuljetus- ten verkkoon. Voimajohdon kanssa risteävillä seututiellä 807 tai yhdystiellä 8110 ei ole tällä hetkellä tiedossa sellaisia parantamis- tai leventämistoimenpiteitä, jotka vai- kuttaisivat pylväiden sijoitteluun. Koska voimajohdon tarkka ylityskohta valtatiellä 8 ei ole tiedossa arviointiselostuksen karttojen epätarkkuudesta johtuen, tulee voimajoh- don jatkosuunnittelussa ottaa huomioon valtatielle 8 Revonlahden kohdalle suunnitel- lut parantamistoimenpiteet.
Arviointiselostuksen mukaan lisääntyvän liikenteen vaikutuksia tiestön kuntoon ja lii- kenneturvallisuuteen sekä tiestön soveltuvuutta hankkeen edellyttämiin kuljetuksiin on arvioitu. Suunnitellut kuljetusreitit sekä hankkeen edellyttämät uudet ja peruspa- rannettavat yksityistieliittymät on kuvattu kartalla. Myös liikenteen melua ja päästöjä on arvioitu. ELY-keskuksen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esitetyt lii- kennevaikutusten arviointia koskevat huomiot on otettu huomioon arviointiselostuk- sessa. Poikkeuksena on lausunnossa edellytetty selvitys voimalan lapojen jäätymisen estämisestä ja lapoihin kerääntyneen jään tunnistamisesta, joka esitetään liikennevi- ranomaiselle YVA-vaiheen sijasta hankesuunnittelun edetessä. Valtatielle 8 kohdistu- vien liikennevaikutusten arviointia hankaloittaa jossakin määrin se, ettei vielä tässä vaiheessa tiedetä toimitetaanko tuulivoimaloiden osat Raahen vai Oulun satamaan.
ELY-keskus katsoo, että liikennevaikutusten arviointi on ollut riittävää liikennemääri- en, kuljetusreittien, liikenteen päästöjen sekä tiestön kunnon ja kunnossapidon osal- ta. Liikenteen melun ja tärinän, tiestön kestävyyden sekä liikenneturvallisuuden arvi- ointi taas on ollut puutteellista. Arviointiselostuksessa on todettu, että rakentamisen aikaista melua aiheutuu lähinnä maanrakennustöistä ja liikenteestä. Tämän ohella on tarkasteltu hankkeen aiheuttamia liikennemääriä, mutta liikennemelun syntymistä tai sen vaikutuksia ei ole arvioitu. Liikenteen aiheuttaman tärinän arviointi taas puuttuu arviointiselostuksesta kokonaan. Arviointiselostuksessa ei ole esitetty hankkeen ai- kaisten erikoiskuljetusten arvioituja massoja, jotka vaikuttavat tiestön kestävyyteen.
Liikenneturvallisuuden osalta on viitattu vain liikennemäärien muutokseen ja siihen, että liikenneturvallisuuteen tulee jokaisessa kuljetuksessa kiinnittää erityistä huomiota kaikkien tienkäyttäjien turvallisuuden varmistamiseksi. Sen sijaan liikennemäärien muutoksen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja onnettomuusriskiin ei ole arvioitu.
Teiden kuormituksen lisäys asettaa lisävaatimuksia maanteiden ylläpidolle sekä vai- kuttaa pitemmällä aikavälillä myös teiden kestävyyteen. Lisäksi hankkeen toteutumi- nen edellyttää kuljetusreittien varren tiestön parantamista. Arviointiselostuksen mu- kaan seututiellä 807 joudutaan leventämään joitakin kaarteita sekä vahvistamaan Mutkalan siltaa. ELY-keskus huomauttaa, etteivät seututie 807 ja yhdystie 8110 keli- rikkoaikana kestä yksittäisiä raskaita erikoiskuljetuksia eivätkä hankkeen aiheuttamaa liikennemäärän lisäystä. Koska ELY-keskuksen resurssit maanteiden parantamiseen
ovat rajalliset ja parantamistarve aiheutuu tässä tapauksessa pelkästään tuulivoima- hankkeen kuljetuksista, hankkeesta vastaavan tulisi osallistua parantamisen aiheut- tamiin kustannuksiin. Samanlaista menettelyä käytetään nykyään mm. kaivoshank- keiden edellyttämissä maanteiden parantamishankkeissa. Tästä syystä hakijan tulee hyvissä ajoin informoida ELY-keskusta hankkeen toteuttamisesta sekä sopia suunnit- telu- ja kustannusvastuiden jakamisesta ELY-keskuksen kanssa.
Lentoliikenne
Yhteysviranomaisen saamissa lausunnoissa ei ole otettu kantaa lentoliikenteen suju- vuuteen tai lentoturvallisuuteen. Lentoliikenteeseen liittyvät näkökannat tulevat rat- kaistavaksi lentoestelupamenettelyssä.
Tutka- ja viestiyhteydet
Selostuksessa todetaan, että Viestintävirastolta saadun lausunnon mukaan hank- keesta on syytä ilmoittaa selostuksessa mainituille radiotaajuuksien käyttäjille. Yh- teysviranomainen pitää tätä tarpeellisena. Ilmatieteen laitos toteaa lausunnossaan, ettei hankkeesta ole haittaa laitoksen säätutkamittauksille.
Pääesikunnan logistiikkaosaston näkemyksen mukaan arviointiselostuksen kohdan 5.6.4 viimeisessä kappaleessa esitetyistä toimenpiteistä ja niiden toteuttamisaikatau- lusta yms. ei ole vielä sovittu. Koska asian valmistelu on vielä kesken, niin Pää- esikunnan logistiikkaosaston näkemyksen mukaan tässä vaiheessa ei ole vielä tie- dossa voidaanko tuulivoimalat ottaa käyttöön 1.1.2014.
Elinkeinot
Hankkeen työllistäviä mahdollisuuksia on tuotu esiin yleisellä tasolla sekä arvioitu vaikutuksia maa- ja metsätalouteen. Tuulivoimaloiden, voimajohdon ja tielinjausten alle jäävä metsämaan määrä on arvioitu. MTK-Ruukki pitää lausunnossaan todennä- köisenä, että maatalouden harjoittamisen kannalta erityisesti voimajohto aiheuttaa työteknistä haittaa. Voimajohdon linjausta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon lin- nustoon, maisemaan ja muuhun luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutuksien li- säksi mahdollisuuksien mukaan myös maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset.
Maisema ja kulttuuriympäristö
Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutukset on kuvattu luvussa 6. Lähtötietoina kartal- la on esitetty sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.
Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY/2009) on osoitettu kartalla, samoin Siikajoen kunnan kulttuuriympäristöohjelmassa inventoidut paikalli- sesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet.
Arviointia varten on tehty näkemäalueanalyysi ja voimaloiden näkymistä avoimille alueille on havainnollistettu valokuvasovittein. Näkyvyysanalyysit on tehty kaikille hankevaihtoehdoille, mutta valokuvasovitteet on tehty ilmeisesti vain vaihtoehdoille VE0+ ja VE3. Sovitteista saa hyvän kuvan voimaloiden aiheuttamasta maiseman- muutoksesta hieman kauempaa katsottuna ja toisaalta hankealueiden sisältä. Myös voimajohdon joen ylityskohdan kuvasovite on havainnollinen. Hankealueiden välistä
Siikajoen varren asutuksen, johon kohdistuu myös muita vaikutuksia, kohdalta ei ole tehty kuvasovitteita, mutta näkyvyysanalyysin perusteella suurin osa asunnoista si- joittuu ”vain muutama voimala näkyy” -alueelle. Valtakunnallisesti arvokkaan Nikolan umpipihan alueelta tehdyn valokuvasovitteen perusteella voimalat jäävät kohteen kaukomaisemaan.
Ympäristövaikutusten yhteenvedossa (luku 10) arvioidaan, että Siikajokilaakson kult- tuurimaisemaan näkyvät voimalat eivät oleellisesti muuta maakunnallisesti merkittä- vän alueen maisemaa. Yhteenvedossa ei ole otettu huomioon sähkönsiirron aiheut- tamia maisemavaikutuksia, joita aiheutuu varsinkin voimajohdon Siikajoen ylityskoh- dassa. Jokivarren viljelysmaisema ja Siikajoen eteläpuolinen seututie ovat pienipiir- teistä ympäristöä. Maisemallisia yhteisvaikutuksia niissä vaihtoehdoissa, joissa tuuli- voimalat sijoittuvat joen molemmin puolin varsin lähelle asutusta, on syytä vielä arvi- oida kaavoitusvaiheessa huomioiden myös paikallisilta asukkailta saatu palaute.
Pohjois-Pohjanmaan museon käsityksen mukaan arviointiselostus on kulttuurihistori- allisesti merkittävien kohteiden osalta laadittu hyvin. Museo toteaa, että sen pohjalta on mahdollista jatkaa tuulivoimapuistojen suunnittelua ja löytää loppuratkaisu, joka heikentää mahdollisimman vähän alueen rakennetun kulttuuriympäristön ja maise- man arvoja.
Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaalle Siikajoen tielle (807) joudutaan selostuksen mukaan tekemään jonkin verran toimenpiteitä. Kahta mutkaa täytyy oi- kaista ja yksi silta vaatii vahvistusta. Todetaan, että levennykset ja oikaisut maise- moidaan entiselleen tuulivoimakomponenttien kuljetuksen jälkeen. Voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tietä koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan, että ”Alueidenkäytön suunnittelussa on pyrittävä edistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osin matkailu- ja virkistysreitteinä, mm. pyöräilyyn siten, et- tä teiden linjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät.” Siikajoen tien käyttäminen kuljetuksiin edellyttää maakuntakaavan suunnittelumääräyksestä poik- keamista, joten asiassa on syytä olla yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan museoon.
Kiinteät muinaisjäännökset
Museovirasto toteaa lausunnossaan, että Isonevan hankealueen osalta vaihtoehto VE3 näyttää olevan eteläosaltaan laajempi, kuin vuoden 2012 arkeologisessa inven- toinnissa ollut selvitysalue, mikä voi Museoviraston käsityksen mukaan olla tarpeen inventoida hankkeen jatkosuunnittelussa. Vartinojan hankealueen osalta kohde Vartti (maavallit, muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000020929) on jäänyt puuttumaan se- lostuksen tuulipuistoalueiden muinaisjäännöksiä kuvaavasta kartasta (kuva 56). Var- tinojan pohjoisosassa on muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjäännök- senä tarkastamaton kohde, Ryönänperä 3 (tunnus 1000020368). Se sijoittuu arviolta VE 3:n voimalan 16 itäreunaan.
Voimajohdon osalta Museovirasto viittaa aiemmin antamiinsa lausuntoihin ja toteaa, että Papinkankaan valtakunnallisesti merkittäväksi arvioidun muinaisjäännöskohteen länsipään poikki kulkee nykyinen metsätie, jonka perusparantamisella huoltotieksi sekä sähkönsiirtolinjan toteutuksella voi olla vaikutuksia joidenkin alueen pyyntikuop- pien säilymiseen ja alueen kokonaisuuteen. Linjaukset edellyttävät huolellista suun-
nittelua. Sähkönsiirron tai uuden huoltotien linjaukselle Sysihoppula 2 pyyntikuoppa- ryhmän (1000019325) poikki tulee löytää vaihtoehtoinen linjaus.
Hankkeen vaikutuksia muinaismuistoihin ei ole arvioitu. Parasta olisi löytää sellainen toteuttamisvaihtoehto voimaloille, tielinjauksille, maakaapelille ja voimajohdolle, jossa muinaismuistot voidaan säilyttää.
Luonnon monimuotoisuus
Selostuksen liitteenä on luontoselvitysraportti. Usea lausunnonantaja pitää raporttia asiantuntevasti laadittuna. Raportissa on käsitelty kasvillisuus ja luontotyypit, linnus- to, liito-orava, viitasammakko, lepakot sekä ekologisia yhteyksiä.
Kasvillisuus ja luontotyypit
Selostuksen liitteenä olevassa raportissa on rajattu kartoille säästettäväksi suositellut alueet. Säästettäviksi alueiksi on rajattu metsälain 10 §:n mukaisia kohteita ja arvok- kaita elinympäristöjä, jotka ovat lähinnä luonnontilaisia suoalueita. Vartinojan hanke- alueen osalta luonnontilaisia suojuotteja on rajattu Vartinvaaran harjun liepeille. Iso- nevalta on löytynyt laajempia luonnontilaisia suoalueita, joista erityisesti Pahaneva ja siitä kaakkoon sijaitseva pienempi suoalue on todettu arvokkaiksi. Pahanevalla on myös linnustollista arvoa. Isonevan hankealueella sijaitsee myös suoalue, jossa esiin- tyy alueellisesti uhanalaista vaaleasaraa ja rimpivihvilää. Lisäksi raportissa on kuvattu kunkin voimalapaikan ja tielinjauksen kasvillisuus yleisellä tasolla.
Arvokkaista soista esitetään vain lyhyesti luontotyypit ja ainoastaan voimajohdon osalta muutaman luontotyypin uhanalaisuusluokitus on mainittu. Suotyyppien uhan- alaisuudesta ei muutoin esitetä arviota, kuten Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupii- rikin huomauttaa lausunnossaan, mutta monet raportissa mainituista suoluontotyy- peistä on määritelty uhanalaiseksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuustarkastelussa vuodelta 2008.
Vaihtoehdon VE3 voimalapaikoista Vartinojan voimala 16 ja Isonevalla erityisesti voimalat 12, 13 ja 25 sijoittuvat sellaisille alueille tai välittömästi sellaisten alueiden viereen, jotka suositellaan raportissa säästettäväksi. Yhteysviranomainen katsoo, että näiden voimalapaikkojen rakentamatta jättämisellä tai siirtämällä kauemmas arvok- kaiksi todetuista alueista voidaan lieventää hankkeen haitallisia vaikutuksia ja siten suositukset on syytä toteuttaa. Isonevan voimalapaikan 4 tarkemmassa suunnittelus- sa on vältettävä läheisen arvokkaan kohteen vesitalouteen vaikuttavia toimenpiteitä.
Isonevan voimalapaikoille 13 ja 22 tielinjaus on syytä sijoittaa siten, ettei Pahanevan vesitalous tai valuma-alue muutu.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri toteaa lausunnossaan, että vaikutusten arvi- ointia ja kaavoitusta varten kartalle sijoitettu tieto luontotyypeistä ja niiden tilasta ja vesien virtaussuunnista olisi tarpeellista haittojen välttämiseksi. Mikäli Isonevan han- kealueen luonnontilaisten suoalueiden välittömään läheisyyteen suunniteltuja voima- lapaikkoja ei poisteta tai siirretä jatkosuunnittelussa, arviointia on tarpeen täydentää tiedoilla vesien virtaussuunnista ja soiden valuma-alueista.
Linnusto
Linnustoselvitykset on tehty tavanomaista paremmin ja linnustoa koskeva luontoselvi- tysraportin osa on huolellisesti laadittu. Yhteysviranomaisen saamissa lausunnoissa kiitetään erityisesti menetelmien ja tulosten selkeää esittämistä. Käytetyt menetelmät, toteutuneet inventointiajat ja kohteet sekä selvityksiin jääneet puutteet tuodaan ha- vainnollisesti esiin. Metsähallituksen luontopalvelut huomauttaa, että linnustoselvitys- raportissa käytetty EVA-käsite ei ole virallinen eikä vastaa täysin käsitettä ”Suomen vastuulajit”. Esimerkiksi taulukon 6-8 lajeista myös leppälintu ja tavi ovat Suomen vastuulajeja.
Pesimälinnuston osalta inventointimenetelmänä on käytetty ns. kesäatlasmenetel- mää. Henkilötyöpäiviä on mainittu käytetyn 18 ja suurin voimalapaikoista on laskettu kaksi kertaa, mutta osan voimalapaikoista todetaan tulleen tietoon niin myöhään, että ne on laskettu vain kerran. Yhteysviranomainen toteaa, että suunnitelmien muuttumi- nen inventointien aikana on hieman heikentänyt selvitysten luotettavuutta, mutta pe- simälinnustoinventoinneista saatuja tuloksia voidaan pitää riittävinä hankkeen vaiku- tusten arvioinnin ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinojen pohjaksi. Hankealueil- la esiintyvät uhanalaiset, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset sekä lintudirektii- vin liitteen 1 lajit on esitetty kartoilla. Pöllöjen inventointiin käytetty aika on jäänyt vä- häiseksi, mikä todetaan raportissa. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (PPLY) huomauttaa, ettei raportissa ole mainittu lainkaan useita näkyviä lajeja, kuten hiirihaukkaa ja kahta sinisuohaukkaparia, jotka esiintyivät PPLY:n jäsenten omien havaintojen mukaan hankealueen ydinosissa koko kevään ja kesän ajan.
Vartinojan hankealueella pesii arosuohaukka, joka on Suomessa erittäin harvinainen laji. Yhteysviranomaisen saamien tietojen mukaan laji pesii tänäkin kesänä alueella.
Arosuohaukka lentää paljolti törmäyskorkeuden alapuolella, mutta mikäli voimaloita sijoittuu lajin reviirille, törmäysriski on mahdollinen. PPLY ehdottaa lausunnossaan, että lajin osalta pyydetään lausuntoa Suomen lintujen uhanalaisarvioita tekevältä työ- ryhmältä, mikäli arosuohaukka tavataan pesivänä alueella. PPLY ehdottaa myös, että vakiintuneen pesäpaikan ollessa kyseessä tulisi pesimäpaikkojen läheisistä voimalai- toksista luopumista harkita vakavasti. Lähin voimala 15 sijaitsee noin 300 m etäisyy- dellä pesästä ja voimala 13 noin 500 m etäisyydellä. Arvioidaan, että soidinlento ulot- tuu riskikorkeudelle noin 500 m säteellä pesästä, muttei laji ole kovin riippuvainen tie- tystä pesäpaikasta. Havaintojen mukaan laji on lentänyt osittain riskikorkeudella ja osittain sen alapuolella pesäpaikan läheisyydessä. Aiempiin tutkimuksiin viitaten to- detaan myös, että nuoret suohaukat ovat alttiita törmäyksille opittuaan lentämään.
Yhteysviranomainen katsoo, että arosuohaukan osalta pesimäpaikan pysyvyyttä tulisi seurata ja poistaa lähin sijoituspaikka tai selvittää siirtämismahdollisuutta kauemmak- si nykyisestä pesimäpaikasta.
Metson ja teeren soidinpaikkoja on pyritty selvittämään ja tulokset on esitetty kartalla.
Todetaan, että suuri osa hankealueista on jäänyt tarkastamatta mm. hankalien kulku- yhteyksien vuoksi. Tietoja on kuitenkin täydennetty metsästysseuralta saaduilla tie- doilla. Muutama voimala sijoittuu osittain arvioiduille soidinalueille, mutta keskeisiltä osiltaan soidinalueet näyttäisivät säilyvän. Vartinojan hankealueen osalta todetaan, että voimalat 20 ja 21 (tarkoitetaanko voimalaa 16?) saattavat aiheuttaa häiriötä met- son soitimelle. Arvioidaan, että metso laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosivana lajina on muutoinkin hankkeesta eniten häiriintyviä lajeja.
Isonevan hankealueella erityisesti Pahanevalla näyttäisi olevan linnustollista arvoa sekä pesivien että Pahanevalla ruokailevien lajien osalta. Erityisesti kurki käyttää ke- rätyn aineiston perusteella Pahanevaa ainakin kevätmuuton aikana yöpymiseen.
Kevätmuuttoa on tarkkailtu yhteensä 11 päivänä yhteensä 60 tuntia 28.3.–19.5.2012.
Havaintopisteitä on ollut kummallakin hankealueella. Syysmuuttoa on tarkkailtu hie- man enemmän; 20.8.–25.10.2012 yhteensä 17 päivänä 101,5 tuntia. Yhteensä muu- tontarkkailussa havaittiin 14773 lintua, joista 2/3 havaittiin syksyllä, mitä selittää osal- taan havainnoinnin painottuminen syksylle. Alueen kevätmuutto on kuitenkin voima- kasta erityisesti joutsenen, hanhien ja petolintujen osalta, kuten PPLY:n lausunnos- sakin huomautetaan. Kevätmuutonseurannassa on vakavia puutteita ajallisen katta- vuuden osalta. Etenkin huhtikuun päämuuttovaiheen niukka havainnointi aiheuttaa merkittää epävarmuutta tulosten tarkasteluun: monien törmäysherkkien lajien, kuten päiväpetolintujen, kurjen ja hanhien osalta havaintoaineisto ei ole kattava eikä edus- tava. Kurjen syysmuuton todetaan osuneen havainnointivuonna vain muutamalle päi- välle, eivätkä nämä päivät olleet mukana aineistossa, joten kurjen syysmuutto on jäänyt lähes kokonaan havainnoimatta. Yömuuttoa ei ole arvioitu.
Muuttolinnuston osalta on laskettu törmäysriskejä eri lajeille. Törmäysriskin arvioin- nissa käytetyt lähtöoletukset jäävät osittain epäselviksi. Perusoletuksena on käytetty 0,001 linnun törmäysriskiä (joka tuhannes voimalaa kohti lentänyt lintu vahingoittuu) perustelematta sen taustalla olevaa ajattelua tai muiden kehittämiä malleja. Useissa muissa vastaavissa arvioinneissa on käytetty yleisesti 95 %:n väistöolettamaa, mikä tarkoittaa, että 50 lintua tuhannesta ei väistäisi voimalaa. Arvioin mukaan keväällä suurimmat riskit muodostuvat kurjelle (3–5 törmäystä) ja harmaahanhille (5–7 törmä- ystä). Syksyllä törmäyksiä arvioidaan tulevan huomattavasti vähemmän, ja suurim- mat riskit kohdistuisivat rastaisiin ja pikkulintuihin. Yhteensä törmäyksiä arvioidaan tapahtuvan kevätmuuton aikaan 22 ja syysmuutolla 5 kappaletta.
Havainnoinnin aukkoisuudesta ja tärkeiden ajankohtien havainnoimattomuudesta joh- tuen alueen kautta muuttavien lintupopulaatioiden määrien arviointi on epävarmalla pohjalla, mikä heijastuu siten laajasti koko törmäysriskitarkasteluun. Aukkoista ja epäkattavaa muuttolintuaineistoa on korjattu laskennallisesti, mikä ei välttämättä kor- jaa alun perin niukasta aineistosta johtuvia mahdollisia virheitä, jotka voivat realisoi- tua esimerkiksi virheellisinä vallitsevina lentokorkeuksina. Toisaalta laajennetun ha- vaintoaineistomallin käyttö on johtanut ainakin joidenkin lajien kohdalla todellista merkittävästi suurempiin populaation yksilömääriin. Törmäysriskimallinnuksessa nou- sevat esiin laajennetuista havaintomääristä huolimatta muihin hankkeisiin verrattuna poikkeuksellisen pienet törmäysmäärät. Arviointiselostuksesta ei käy ilmi, mistä tämä ristiriita johtuu. Useissa tutkimuksissa on arvioitu, että mikäli tuulivoimala ei sijaitse linnustollisesti tärkeällä alueella tai tärkeällä muuttoreitillä, törmäyksien määrä on luokkaa yksi törmäys/vuosi/voimala. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan arvi- ointiselostuksessa esitetyt törmäysmäärät ovat monien lajien suhteen todennäköises- ti aliarvioita ja todelliset vaikutukset ovat samaa tasoa kuin muissakin Oulun etelä- puolen rannikon läheisyyteen suunnitelluissa maatuulivoimapuistoissa.
Kalajoen ja Raahen välisellä alueella sijaitsevien 14 tuulipuistohankkeen osalta on tehty muuttolinnustoon kohdistuva yhteisvaikutusten arviointi, johon on viitattu selos- tuksessa vain lyhyesti, vaikka arvioinnista olisi saatu runsaasti tietoa nyt puheena
olevan hankkeen ja muiden hankkeiden yhteisvaikutusten arviointiin. Suunniteltu tuu- lipuistohanke sijoittuu tärkeälle lintujen muuttoreitille, johon kohdistuu merkittävästi muita tuulipuistohankkeita ja lisäksi muita samoihin lintupopulaatioihin kielteisesti vai- kuttavia hankkeita. Tästä syystä hankkeiden yhteisvaikutuksia olisi tullut arvioida sy- vällisemmin.
Voimajohdon haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoina on syytä ottaa käyttöön huomiopallojen asentaminen ainakin Siikajoen ylityksen osalta. Vartinoja-Isoneva - voimajohdon ympäristöselvityksessä tehtiin arosuohaukkahavaintoja Vartinhaan pel- toaukealla. Arosuohaukan osalta yhdelläkin törmäyksellä voimalaan tai sähkölinjaan on vaikutusta lajin alueelliseen populaatioon. Peltoaukealla on myös muuta linnustol- lista arvoa. Voimajohdon suunnittelussa tulee pohtia, olisiko syytä asentaa huo- miopalloja myös Vartinhaan peltoaukean kohdalle varotoimenpiteenä. Myös muut voimajohdon ympäristöselvityksessä mainitut haitallisten vaikutusten lieventämistoi- menpiteet on hyvä toteuttaa.
Linnustovaikutusten suhteen keskeiseksi muodostuu riittävä seuranta ja tarvittaessa lieventäviin toimenpiteisiin ryhtyminen. Seuranta on tarpeen erityisesti kevät- ja syysmuuton aikana sekä pesimälinnustosta erityisesti arosuohaukan suhteen. Mikäli joidenkin voimaloiden huomataan aiheuttavan suuren määrän törmäyksiä, haittaa ai- heuttavat voimalat on voitava pysäyttää.
Liito-orava, lepakot sekä muut luontodirektiivin liitteen IV a tarkoittamat lajit
Liito-oravalle soveltuvia metsiköitä ei selostuksen mukaan hankealueelta löydy, eikä tarkempaa liito-oravaselvitystä ole siten tehty. Alueen lepakoita on tarkasteltu ultra- äänidetektorin avulla kiertelemällä hankealueen metsäautoteitä. Havaintokertoja on ollut yksi kesäkuussa ja yksi heinäkuussa. Lisäksi hankealueille on asennettu kah- deksan automaattista ultraäänitallenninta. Tulosten perusteella alueella voi esiintyä yksittäisiä lepakoita, mutta selostuksessa esitetty päätelmä, ettei hankealueella sijait- se lepakoille erityisen tärkeitä alueita, näyttää paikkansa pitävältä. Arviointi on riittä- vää.
Selostuksen mukaan viitasammakolle soveltuvia paikkoja on tarkasteltu kartoilta ja käyty tarkistamassa joitakin kohteita. Lajia havaittiin Pahanevan alueella. Todetaan, että lajia saattaa esiintyä muuallakin hankealueen ojissa ja suopainanteissa, mutta mikään suunniteltu voimalapaikka ei tuhoa viitasammakolle mahdollisesti soveltuvaa elinympäristöä. Mainitaan, että alueella on tarjolla runsaasti korvaavia elinympäristö- jä. Pahanevalla yhden voimalan todetaan sijoittuvan hyvin lähelle viitasammakon esiintymispaikkaa. Arvioidaan, että mikäli voimaloiden nostoalueet raivataan kan- gasmetsän puolelle, elinympäristöön ei kohdistuisi vaikutuksia. Arviointiselostuksessa todetaan, että Isonevan voimalapaikat 12 ja 13 sekä näitä yhdistävä tie sijoittuisi hy- vin lähelle Pahanevaa, mutta tämä ei aiheuttaisi merkittävää haittaa suon vesitalou- delle. Viitasammakko on tiukasti suojeltava laji, jonka lisääntymis- tai levähdyspaikko- ja ei saa hävittää tai heikentää. ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa kiellosta luontodirektiivin artiklassa 16 mainituilla perusteilla. Mikäli kyseiset voimalat, erityisesti voimala 13, tai niitä yhdistävä tie vaatii esimerkiksi rakentamisen aikana pohjaveden pinnan laskemista tai muuttaa Pahanevan vesitaloutta suon reu- nalla, tulee arviointia täydentää viitasammakon elinympäristön osalta. Korvaavan
elinympäristön olemassaolo hankealueella ei anna mahdollisuutta poiketa heikentä- miskiellosta ilman ELY-keskuksen lupaa.
Natura-alueet ja muut suojelualueet
Natura-arviointi on kohdistettu Siikajoen lintuvedet ja suot Natura-alueeseen (FI1105202) ja siinä erityisesti Isonevan osa-alueeseen. Natura-alue kuuluu luonto- ja lintudirektiivin mukaisiin SCI- ja SPA-alueisiin. Myös muut läheiset Natura-alueet on tuotu esiin. Harjujensuojeluohjemaan kuuluva Vartinvaaran – Kivivaaran alue on mai- nittu, mutta vaikutuksia ei juurikaan arvioida. Yhteysviranomainen pitää hyvänä, että jatkosuunnitteluun valitussa vaihtoehdossa VE3 ei ole sijoitettu voimaloita harjujen- suojeluohjelma-alueelle, joskin Vartinojan voimalat 16 ja 20 ovat aivan alueen rajalla.
ELY-keskus antaa Natura-arvioinnista luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittaman lau- sunnon erikseen.
Maa- ja kallioperä, vesiympäristö
Vaikutuksia maa- ja kallioperään on käsitelty lyhyesti. Perustuksesta todetaan hanke- kuvauksen yhteydessä, että tuulivoimalat perustetaan paaluperustuksin, koska maa- perä on pehmeää. Toisaalta sivulla 220 maa- ja kallioperävaikutusten yhteydessä to- detaan, että pohjamaa on pääosin kantavaa hiekkamaata, jolloin paaluperustuksia ei tarvita. Paalutuksen todetaan aiheuttavan tärinää ja maaperän tiivistymistä ympäris- tössä. Lisäksi todetaan, että puuston poisto voi aiheuttaa eroosiota paljastetulla alu- eella. Pohjois-Pohjanmaan liitto huomauttaa lausunnossaan, että arviointiselostuk- sessa on käsitelty varsin yleispiirteisesti alueiden suhdetta arvokkaisiin geologiin muodostumiin ja arvokkaiden geologisten muodostumien osalta arviointia on pidettä- vä puutteellisena vaihtoehdon VE2 osalta.
Vartinojan voimalan 16 osalta yhteysviranomainen toteaa, ettei pienipiirteisen valta- kunnallisesti arvokkaan tuuli- ja rantakerrostumakaartojen välissä sijaitseva voimala- paikka näyttäisi soveltuvan massiiviselle tuulivoimarakentamiselle paaluperustuksi- neen. Puuston poiston mahdollisesti aiheuttama eroosiovaikutus voi vaikuttaa kieltei- sesti arvokkaan muodostuman säilymiseen. Lisäksi massiiviset maansiirtotyöt ja tie- linjaus osittain arvokohteella tai välittömästi sen vieressä vaikuttaa todennäköisesti haitallisesti kohteen reuna-alueeseen.
Todetaan, että maarakennustöiden aikana pintamaata poistetaan, mikä voi aiheuttaa valunnan myötä kiintoaineskuorimusta pintavesille. Majavaojan läheisyyteen on suunniteltu useita toimenpiteitä ja Majavaoja sekä Majavaojan tulvauoma täytyy ylit- tää uusilla tielinjauksilla joitakin kertoja. Majavaojassa on aiemmin ollut happamoitu- misongelmia ja oja laskee Merikylänlahteen, joka on osa Siikajoen lintuvedet ja suot - Natura-aluetta ja jossa on suojelullisesti arvokasta lajistoa. Rakennusaikana on kiinni- tettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmiin Majavaojan läheisyydessä tehtä- vissä toimenpiteissä.
Happamat sulfaattimaat ja vesienhoitosuunnitelma
GTK:n laatiman esiselvityksen perusteella hankealueilla on joitakin kohteita, joissa happamien sulfaattimaiden esiintyminen on mahdollista. Todetaan, että on tarpeen
tehdä lisäselvityksiä maastossa, jotta happamien sulfaattimaiden esiintymistä ja mahdollista happamoitumisriskiä rakentamiskohteilla voitaisiin arvioida tarkemmin.
Yhteysviranomainen katsoo, että kaavaehdotusvaiheessa tai viimeistään rakennuslu- pia haettaessa riskialttiilta rakennuspaikoilta ja tiestön osalta alavilta paikoilta on teh- tävä tarkempi happamien sulfaattimaiden selvitys ja tarvittaessa happaman kuormi- tuksen ehkäisysuunnitelma, joka tulee esittää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen rakennuslupien myöntämistä.
Pohjavedet
Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistohanke sijoittuu osittain Vartinvaaran vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on pohjavesialuemerkinnän lisäksi tärkeä pohjavesivyöhyke - merkintä, jolla osoitetaan laajoja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten.
Vartinvaaran ja Alhonmäki-Isokangas pohjavesialueet muodostavan alueen ainoan tiedossa olevan yhtenäisen pohjavesimuodostuman, jota todennäköisesti tullaan tar- vitsemaan lähitulevaisuudessa ainakin Oulun seudun eteläpuolisten kuntien ja mah- dollisesti Raahen seudun vedenhankintaan. Vartinvaaran pohjavesialueella sijaitsee Vartin vedenottamo, joka sijoittuu noin 2 kilometrin päähän suunnitelluista tuulivoima- puistosta. Viime vuosina Vartinvaaran pohjavesialueella on tehty pohjavesiselvityksiä, ja Paavolan Vesi Oy sekä Limingan Vesihuolto Oy ovat saaneet luvan neljän uuden pohjavedenottamon rakentamiseen. Alueen vedenhankinta tulee vahvasti keskittä- mään Vartinvaaran pohjavesialueelle. Laajemmasta muodostumasta, johon Vartin- vaaran pohjavesialuekin kuuluu, voidaan varmentaa tulevaisuuden vedenhankintaa ja näin varautua vedenkulutuksen lisääntymiseen. ELY-keskus pitää erittäin tärkeänä, ettei pohjavesialueella tapahtuvilla toiminnoilla heikennetä vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaista kemiallista tai määrällistä tilaa Vartinvaaran pohjavesialueella, ja että alueen vedenhankinnallinen käyttökelpoisuus on turvattu myös tulevaisuudes- sa.
Yhteysviranomainen on YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa katsonut, että on perusteltua ottaa arviointiselostukseen sellainen hankevaihtoehto, jossa tuulivoima- rakentamista ei kohdistu pohjavesialueelle, harjujensuojeluohjelma-alueelle eikä val- takunnallisesti arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien alueelle. Kaikissa YVA- selostuksen vaihtoehdoissa vähintäänkin yksi voimala sijoittuu Vartinvaaran pohja- vesialueelle. Osa vaihtoehdoista sijoittuu myös osittain valtakunnalliselle harjujensuo- jeluohjelma-alueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa valtakunnalliseen har- jujen suojeluohjelmaan kuuluvien alueiden kaavamääräys sanoo seuraavaa; ”Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erityisiä luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia”. Selostuksen tau- lukossa 3 sanotaan, että hankevaihtoehdossa VE3 yhteysviranomaisen ohjelmalau- sunto on otettu huomioon, ja että voimalarakentamista ei ko. vaihtoehdossa ole esi- tetty pohjavesialueelle, harjujensuojeluohjelma-alueelle eikä valtakunnallisesti arvok- kaille tuuli- ja rantakerrostumien alueille. Kuitenkin myös vaihtoehdossa VE3 Var- tinojan 1. vaiheen osayleiskaavan mukainen voimala 8 sijoittuu pohjavesialueelle.
Tämän lisäksi voimalat 16 ja 20 on sijoitettu aivan pohjavesialueen rajan tuntumaan, josta haitalliset vaikutukset pohjavesialueeseen ovat ilmeiset mahdollisissa onnetto-
muus- tai häiriötilanteissa. Voimala 20:ltä voi häiriötilanteen vuoksi päästä öljyä maa- perään, ja öljy pääsee kulkeutumaan ojia pitkin Vartinvaaran pohjavesialueen halki kohti uusia vedenottamoita. Tästä syystä kyseisen voimalan rakentamista ei voida pi- tää pohjavesien suojelun kannalta hyvänä ratkaisuna. Myös usea lausunnonantaja katsoo, ettei tuulivoimalaa tule rakentaa sellaiseen paikkaan, josta ojat laskevat poh- javesialueen suuntaan. VE2:ssa pohjavesialueelle sijoittuisi 4 voimalaa (8, 16, 17 ja 19). Tämä vaihtoehto on pohjavesien suojelun kannalta heikoin.
Arviointiselostuksessa on tuotu esille pohjavedelle aiheutuvat riskit sekä rakentami- sen että käytön aikana. Selostuksessa ei ole kuitenkaan otettu kantaa eri vaihtoeh- toisten perustamismuotojen käyttökelpoisuuteen tärkeällä pohjavesialueella. Arvioin- tiselostuksessa todetaan, että riski haitallisten vaikutusten syntymiselle pohjaveteen on suurempi rakentamisen aikana kuin käytön aikana. ELY-keskus katsoo, että tämä pitää paikkaansa, mutta toteaa, että tuulivoimaloiden käyttöön liittyy kuitenkin aina riski pohjaveden pilaantumisesta. Mahdolliset käytönaikaiset riskit johtuvat voimalas- sa käytettävistä öljyistä ja voiteluaineisiin. Häiriötilanteessa voi voimalasta päästä luontoon voiteluaineita, jotka voivat pilata pohjavesialueen laaja-alaisesti ja pitkäksi aikaa. Tuulivoimaloiden kuljetukset ja teiden rakentamiset, voimaloiden perustusten teko ja voimaloiden pystyttäminen voidaan käyttää vääriä ratkaisujen ja työmenetel- mien, jotka saattavat vaikuttaa pohjaveden määrään tai laatuun haitallisesti. Työko- neiden polttoaineiden huolimaton käsittely voi johtaa pohjaveden laadun huononemi- seen tai jopa pohjaveden pilaantumiseen. Ympäristönsuojelulain 8§:n mukainen poh- javeden pilaamiskielto on ehdoton, eikä siihen voi saada lupaa.
Yhteysviranomainen pitää hyvänä asiana sitä, että voimalat on kaikissa vaihtoeh- doissa ohjattu pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle, tällä on voitu pienentää pohjavesialueelle kohdistuvan riskin mahdollisuutta. Pohjavedelle ai- heutuvan riskin ja pohjavesialueen tämän hetkisen sekä myös tulevaisuuden veden- hankinnallisen tärkeyden vuoksi yhteysviranomainen katsoo, että tuulivoimaloille tu- lee löytää sijoituspaikat pohjavesialueen ulkopuolelta pohjaveden pilaamiskiellon vas- taisten seurausten välttämiseksi. Myös pohjavesialueen läheisyyteen sijoitettavat voimalat, eritoteen nro 20, tulee osoittaa riittävän kauas pohjavesialueesta haitallisten vaikutusten minimoimiseksi onnettomuus- ja häiriötilanteissa.
Turvallisuus ja onnettomuusriskit
Luvussa 5.5 käsitellään turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Todetaan, että onnetto- muusriskejä on sekä rakentamisen että käytön aikana. Riskeinä mainitaan mm. tuli- palo, liikenneonnettomuudet ja jääkappaleiden irtoaminen. Turvallisuutta voidaan se- lostuksen mukaan parantaa mm. tiedottamalla erikoiskuljetuksista, tarkastamalla voimalat huolto-ohjelman mukaisesti ja tarvittaessa varustaa voimalat jääntunnis- tusautomatiikalla. Selostuksessa ei tuoda kuitenkaan esiin, onko voimalat tarkoitus varustaa jääntunnistusta varten. ELY-keskukselle liikenneviranomaisena tulee esittää selvitys voimalan lapojen jäätymisen estämisestä ja lapoihin kerääntyneen jään tun- nistamisesta hankesuunnittelun edetessä, joten jääntunnistusautomatiikan tarpeelli- suus tulee tarkasteltavaksi viimeistään siinä vaiheessa.
Arvioinnin epävarmuustekijät
Epävarmuustekijöitä on tuotu jonkin verran esiin kunkin vaikutusarviointiosion yhtey- dessä. Voimalapaikkojen osittainen muuttuminen kesken maastokauden ja jois- sain tapauksissa puutteellinen aineisto tuo arviointiin epävarmuutta. Samoin tie- linjausten ja muun tarvittavan rakentamisen paikat lienevät osittain vielä alustavia.
Yhteysviranomainen katsoo, että arviointia varten on kuitenkin saatu kerättyä riit- tävät tiedot. Epävarmuutta arviointiin jää erityisesti perustusten, teiden ja muun rakentamisen vaikutuksista maaperään ja pintavesiin, koska tarkkaa tietoa hap- pamien sulfaattimaiden esiintymisestä ei vielä ole. Selostuksessa ei ole myös- kään esitetty tarkempaa arviota rakentamisen aikaan mahdollisesti tarvittavista pohjaveden pinnan väliaikaisista alentamisista ja niiden vaikutuksista ympäristön arvokkaisiin kohteisiin.
Muuttolinnuston arviointiin on jäänyt puutteita havainnoinnin aukkoisuudesta ja tär- keiden ajankohtien havainnoimattomuudesta johtuen. Epävarmuus heijastuu arvioi- tuihin populaatiokokoihin ja erityisesti törmäysmallinnuksiin, jotka näyttäisivät osoitta- van poikkeuksellisen alhaisia törmäysmääriä, vaikka hankealueet sijaitsevat merkittä- vällä muuttoväylällä.
Hankkeen elinkaari
Todetaan, että voimalat, niiden perustukset ja kaapelit voidaan jättää paikoilleen tai poistaa toiminnan loppuessa. Edelleen todetaan, että metalleista suurin osa voidaan kierrättää, betoni käyttää maanrakennuksessa sekä muovi hyödyntää energiajättee- nä.
Ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia
Haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja on tuotu esiin kunkin vaikutustyypin arvi- oinnin yhteydessä. Yhteysviranomainen näkee esitetyt haitallisten vaikutusten lieven- tämiskeinot tarpeellisina. Arviointimenettelyn perusteella vaikutuksia kohdistuu erityi- sesti maisemaan, jokivarren asutukseen, linnustoon ja joihinkin ympäristön arvokoh- teisiin. Erityisesti muuton aikaisia vaikutuksia voitaisiin lieventää esimerkiksi voimalat pysäyttämällä tai lapakulmaa säätämällä, jos seurannassa havaitaan, että törmäyksiä tapahtuu runsaasti tiettyinä ajanjaksoina. Osa lintujen päämuuttoajankohdista pysty- tään mahdollisesti ennustamaan sääennusteiden ja ajankohdan perusteella, mutta seurannasta saatu tieto on tässä hankkeessa, kuten muissakin tuulipuisto- hankkeissa, tärkeä osa haitallisten vaikutusten hallintaa.
Seurantaohjelma
Ehdotus seurantaohjelmasta on esitetty varsin yleisellä tasolla. Lähinnä esitetään seurannan kohteet, eikä käytettäviä menetelmiä juurikaan kuvata. Kaavaehdotusvai- heessa on esitettävä tarkempi ehdotus seurannan menetelmistä ja mitoituksessa. Yh- teysviranomainen pitää hyvänä tavoitteena eri tuulivoima-alueiden yhteistyössä jär- jestettävää tarkkailua linnuston suhteen.
Yhteysviranomainen katsoo, että erityisesti muutonaikainen lintujen törmäysriskin seuranta ja siihen panostaminen on keskeistä hankkeen seurannassa ja haitallisten vaikutusten lieventämisessä. Kevät- ja syysmuuton tarkkailun tulee olla tarpeeksi kat- tavaa, jotta saadaan tietoa, aiheutuuko haitallisia vaikutuksia erityisesti tiettyinä aikoi- na tai tietyistä voimaloista. Jos seurannassa havaitaan suuri määrä törmäyksiä, on voitava esim. pysäyttää haittaa aiheuttavat voimalat pysäyttää vilkkaimman muuton ajaksi. Myös arviointiselostuksessa mainittu pesimälinnuston tarkkailu on syytä toteut- taa.
Meluvaikutuksia on todennäköisesti tarpeen seurata, kuten arviointiselostuksessa esi- tetäänkin. Sosiaalisia vaikutuksia voisi seurata esim. toteuttamalla asukaskysely uu- destaan tuulivoimaloiden ollessa toiminnassa.
Vaikutusten merkittävyys, vaihtoehtojen vertailu ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus
Vaikutusten vertailu ja merkittävyyden arviointi on tehty verrattain selkeästi ja analyyt- tisesti selostuksen lopusta löytyvässä taulukossa. Taulukkoon on kerätty yhteenveto kunkin vaihtoehdon vaikutuksista teemoittain ja merkittävyyteen vaikututtavia tekijöi- tä. Taulukossa on tarkasteltu kolmea eri toteutusvaihtoehtoa sekä 0+ vaihtoehtoa.
Voimajohdon vaikutuksia tuodaan esiin selostuksen liitteenä olevassa erillisessä ra- portissa, mutta vaikutusten vertailua ja merkittävyyttä ei ole juurikaan tuotu esiin. Yh- teysviranomainen katsoo, että voimajohto on toteuttamiskelpoinen, kunhan haitallis- ten vaikutusten lieventämiskeinot otetaan käyttöön ja Museoviraston edellyttämät toimet toteutetaan. Tarkemmassa linjauksen suunnittelussa ja pylvässijoittelussa on hyvä pyrkiä minimoimaan ympäristövaikutukset ja ottaa huomioon maa- ja metsäta- louden toimintaedellytykset.
Vaihtoehtovertailun johtopäätösten mukaan vaihtoehto VE3 on toteuttamiskelpoisin, koska siinä voimaloita sijoittuu vähiten ympäristön arvokohteille tai niiden lähiympä- ristöön. Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa lausunnossaan, että maakuntakaavan nä- kökulmasta toteuttamiskelpoisia ovat VE1 ja VE3. Yhteysviranomainen katsoo, että jatkosuunnitteluun valittu vaihtoehto VE3 on toteuttamiskelpoinen, kunhan yhteysvi- ranomaisen lausunnossa esiin tuodut seikat otetaan huomioon kaavoituksessa ja se- lostuksessa esiin tuodut haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot otetaan käyttöön.
Ympäristöministeriön tulevat melumallinnuksen ohjeet on otettava jatko-työssä huo- mioon niin, että vakituisilla asunnoilla ja loma-asunnoilla melun suunnitteluohjearvot eivät ylity. Luonnonympäristön ja mm. pohjavesien kannalta muutama VE3:n mukai- nen voimalapaikka näyttää erottuvan selvästi muita haitallisempana. Haitallisimmat voimalat tulee poistaa tai siirtää kauemmas arvokohteista. Haitallisia linnustovaiku- tuksia on syytä seurata ja mikäli merkittäviä vaikutuksia ilmenee, on haittoja lieven- nettävä.
Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen
Arviointiselostuksessa on eritelty taulukkoon arviointiohjelmalausunnossa esitetyt selvitystarpeet ja kerrottu, mistä kohtaa selostuksesta kyseinen arvio löytyy. Yhteysvi- ranomaisen arviointiohjelmasta antama lausunto on otettu huomioon pääosin hyvin.
Yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto arviointiselostuksesta
Arviointiselostuksen alussa on esitetty yhteenveto hankkeesta ja sen keskeisimmistä vaikutuksista. Yhteenveto vastaa valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 10 §:n vaa- timusta yleistajuisesta yhteenvedosta.
Yhteysviranomaisen lausunnon yhteenveto ja johtopäätökset
Arviointiselostus täyttää YVA-asetuksen 10 §:n vaatimukset. Selvitykset ovat pääosin riittävät arviointia ja päätöksentekoa varten. Uusi hankevaihtoehto VE3 on muodos- tettu haitallisia vaikutuksia lieventämällä, mitä yhteysviranomainen pitää hyvänä.
Hankkeen jatkosuunnittelu on edennyt vaihtoehdon VE3 pohjalta, mutta ympäristö- vaikutusten arvioinnin perusteella joitakin voimalapaikkoja on tarpeen vielä poistaa tai siirtää. Haitallisia vaikutuksia aiheuttavat tai arvokkaille alueille sijoittuvat voimalat on voitava jättää pois jatkosuunnittelusta. Yhteysviranomainen katsoo, että jatkosuunnit- teluun valittu vaihtoehto VE3 on toteuttamiskelpoinen, kunhan yhteysviranomaisen lausunnossa esiin tuodut seikat huomioidaan kaavoituksessa ja selostuksessa esiin tuodut haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot otetaan käyttöön.
Jatkosuunnittelussa on huolehdittava siitä, että melun ja varjostuksen suunnitteluoh- jearvot eivät ylity Siikajokivarren osayleiskaavassa osoitettujen uusien rakennuspaik- kojen kohdalla. Yhteysviranomainen toteaa, että hankkeen jatkosuunnittelussa on tuotava selkeästi esille melulle altistuvien kiinteistöjen määrät. Suunnittelussa tulee noudattaa ympäristöministeriön oppaan mukaisia ulkomelutason suunnitteluohjearvo- ja. Tuulivoimamelun vaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauaksi asutuksesta. Meluvaikutuksia on syytä ehkäistä tuulivoimaloiden si- jaintia muuttamalla sekä luopumalla meluvaikutusten kannalta kriittisillä paikoilla si- jaitsevista tuulivoimaloista.
Voimalat, voimajohtojen pylväät, huoltotiet ja maakaapeli tulee sijoittaa niin, että huomionarvoisten kohteiden luonnontilaisuus säilyy eikä suoalueiden vesitasapaino muutu. Mikäli Isonevan hankealueen luonnontilaisten suoalueiden välittömään lähei- syyteen suunniteltuja voimalapaikkoja ei poisteta tai siirretä jatkosuunnittelussa, arvi- ointia on tarpeen täydentää tiedoilla vesien virtaussuunnista ja soiden valuma- alueista. Purojen varsilla ja vesien lähialueella tulee toimia niin, että vesistövaikutuk- set jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tämä on tärkeää erityisesti Isonevan hanke- alueella jo esiintyneiden happamoitumis- ja kiintoaineskuormitusten vuoksi. Yhteysvi- ranomainen katsoo, että kaavaehdotusvaiheessa tai viimeistään rakennuslupia haet- taessa riskialttiilta rakennuspaikoilta ja tiestön osalta alavilta paikoilta on tehtävä tar- kempi happamien sulfaattimaiden selvitys ja tarvittaessa tehtävä happaman kuormi- tuksen ehkäisysuunnitelma, joka tulee esittää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen rakennuslupien myöntämistä.
Vartinojan voimalan 16 osalta yhteysviranomainen toteaa, ettei pienipiirteisen valta- kunnallisesti arvokkaan tuuli- ja rantakerrostumakaartojen välissä sijaitseva voimala- paikka näyttäisi soveltuvan massiiviselle tuulivoimarakentamiselle paaluperustuksi- neen. Tämän lisäksi voimalat 16 ja 20 on sijoitettu aivan pohjavesialueen rajan tun- tumaan, josta haitalliset vaikutukset pohjavesialueeseen ovat ilmeiset mahdollisissa onnettomuus- tai häiriötilanteissa. Voimala 20:ltä voi häiriötilanteen vuoksi päästä öl-
