Siikajoen Karhukankaan tuulivoimahanke
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
12.1.2015 1510015514
ESIPUHE
Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Siikajoen Karhukankaan alueelle suunnitellun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutus- ten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy hankkeesta vastaavan Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta. Ohjelman laa- timiseen ovat osallistuneet projektipäällikkö FM (maantiede) Kirsi Lehtinen, YTM (yhteiskuntamaantiede) Timo Laitinen, FM (ympäristöekologia) Jussi Mäkinen ja suunnitteluavustaja (taitto) Kirsti Kautto.
YHTEYSTIEDOT
Hankkeesta vastaava: Suomen Hyötytuuli Oy Postisoite: PL 9, 28101 PORI
Yhteyshenkilöt: Hankekehitysinsinööri Teemu Molkkari, p. 044 701 2284 Hankekehityspäällikkö Miia Wallén, p. 050 329 7127 etunimi.sukunimi@hyotytuuli.fi
Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Postisoite: PL 86, 90101 Oulu
Yhteyshenkilö: Tuukka Pahtamaa, p. 0295 038 394 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Lausunnot ja mielipiteet ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta pyydetään toimittamaan nähtävillä oloaikana osoitteeseen:
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus,
PL 86, 90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy
Postiosoite: Niemenkatu 73, 15140 Lahti Yhteyshenkilö: Kirsi Lehtinen, p. 040 722 4104
etunimi.sukunimi@ramboll.fi
YHTEENVETO
Hankkeen ja hankevaihtoehtojen kuvaus
Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee tuulivoima- hankkeen rakentamista Siikajoen kunnassa sijait- sevalle Karhukankaan alueelle. Tavoitteena on to- teuttaa alueelle enintään 16 tuulivoimalaa käsittä- vä tuulivoimapuisto. Hankkeen suunnittelun yhtey- dessä tehdään ympäristövaikutusten arviointia kos- kevan lain (”YVA-laki”) mukainen ympäristövaiku- tusten arviointi (YVA), joka on käynnistynyt tämän arviointiohjelman laatimisen myötä. Karhukankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavoitus on käynnisty- nyt loppuvuodesta 2014 Siikajoen kunnan toimes- ta. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVA:n yh- teydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten arviointeja.
Karhukankaan suunnit- telualue sijaitsee Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa Siikajoen kunnan länsiosas- sa. Siikajoen keskusta sijait- see suunnittelualueesta ka- akossa noin 12 kilometrin etäisyydellä, Siikajoenkylän taajama noin 10 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja Raahen keskusta noin 15 ki- lometrin etäisyydellä lännes- sä. Revonlahden kylätaajama sijaitsee idässä runsaan vii- den kilometrin etäisyydellä.
Suunnittelualueen pinta-ala on noin 780 hehtaaria.
Suunnittelualueen olosuh- teista on laadittu Suomen Tuuliatlas –tietojen perusteel- la maaston muodot huomi- oon ottava tuulisuusmallin- nus, jota on käytetty apuna voimaloiden alustavan sijoi- tussuunnitelman laadinnassa.
Alustavassa sijoitussuunnitte- lussa on otettu huomioon myös etäisyys asutukseen, valtatie- hen ja suunnittelualueen ra- jaan. Tuulivoimahankkeen
muiden rakenteiden (huoltotiet, muuntoasema) si- jainnit suunnitellaan, selvitetään ja arvioidaan arvi- ointimenettelyn aikana.
Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitus- suunnitelma toimii selvitys- ja arviointityön poh- jana ja lähtökohtana. Ympäristövaikutusten arvi- ointimenettelyn aikana selvitetään tuulivoimaloi- den lukumäärä ja niiden tarkemmat sijainnit tuu- lisuuden ja ympäristöolosuhteiden perusteella.
Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodoste- taan ja arvioidaan tarvittaessa hankevaihtoehtoa 1 pienempiä hankekokonaisuuksia.
Siikajoen Karhukangas
Kytkeytyminen sähköverkkoon 12.1.2015/TL
0 2,5 5 km
Tuulivoimala
Jussinkankaan sähköasema Vaihtoehtoinen sähköaseman paikka
Uusi 110 kV voimajohto tai maakaapeli Uusi 110 kV voimajohto
Karhukankaan alue Fingrid voimajohto
Kuva. Suunnittelualueen sijainti ja hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava tuuli‑
voimaloiden sijoitussuunnitelma. Tuulivoimahanke on tarkoitus liittää Jussinkankaan
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa:
• Vaihtoehto 0
Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Karhukankaan maatuuli- voimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvi- oinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava säh- kömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä.
• Vaihtoehto 1
Siikajoen länsiosassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoima- lan nimellisteho on 3 - 5 MW. Arvioitavien tuulivoi- maloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä.
Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten arvioin- timenettelyssä tarkastellaan tuulivoimahankkeen liit- tämistä Ruukin (Jussinkankaan) sähköasemaan uu- della noin 11-13 km pituisella 110 kV voimajohdol- la, joka rakennetaan Fingrid Oyj:n Ala-Temmes – Rautaruukki ja Sipola - Rautaruukki 110 kV voimajoh- tojen rinnalle joko nykyisten voimajohtojen pohjois- tai eteläpuolelle. Ennen liittymistään Ruukin sähkö- asemaan voimajohto sijoittuu noin kilometrin matkal- ta uuteen johtokäytävään.
Uusi muuntoasema sijoittuu joko suunnittelualueen eteläosaan tai nykyisten Fingrid Oyj:n 110 kV voi- majohtojen läheisyyteen. Muuntoaseman sijoittuessa suunnittelualueen eteläosaan uuden 110 kV voima- johdon kokonaispituus on noin 13 km. Muuntoaseman sijoittuessa nykyisten voimajohtojen läheisyyteen, yhdistetään tuulivoimalat muuntoasemaan noin 2 km pituisella maakaapelilla. Uuden 110 kV voimajohdon kokonaispituus on tällöin noin 11 km.
Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennet- tavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuo- neesta. Perustamisalueen ympärille tarvitaan noin puolen hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskente- lyalue. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maise- moidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huolto- toimenpiteisiin varattavaa aluetta.
Ympäristön nykytila
Suunnittelualueella on voimassa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavaa täy- dennetään vaihekaavoituksella ja tuulivoiman si- joittumista maakunnan alueelle käsittelevä Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on parhail- laan vahvistettavana ympäristöministeriössä.
Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maa- ja me- rialueet, jotka soveltuvat parhaiten keskitettyyn teollisen mittakaavan tuulivoimarakentamiseen.
Karhukankaan suunnittelualue sijoittuu merkinnän tv-1 (319) alueelle. Merkinnällä osoitetaan maa-alu- eita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoima-alueiden rakentamiseen.
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia osayleis- tai asemakaavoja. Hankkeen toteuttaminen edellyt- tää lainvoimaisen osayleiskaavan laatimisen sekä tuulivoimaloiden ja sähköaseman rakennusluvat Siikajoen kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta.
Karhukankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavoitus on käynnistynyt Siikajoen kunnassa loppuvuodesta 2014. Muiden lupien tarve selviää suunnittelun ja ar- vioinnin tarkentumisen myötä.
Suunnittelualue rajautuu Navettakankaan tuulivoi- mapuiston osayleiskaava-alueeseen. Kaava on hy- väksytty Siikajoen kunnanvaltuustossa, mutta siitä on valitettu eikä kaava siten ole lainvoimainen. Muilta osin suunnittelualue rajautuu Element Power Oy:n Kangastuulen tuulivoimahankkeen suunnittelualuee- seen. Kangastuulen suunnittelualueen pohjoispuolel- la sijaitsee Siikajoen kunnanvaltuustossa hyväksyt- ty Isonevan tuulivoimapuiston osayleiskaava sekä vi- reillä oleva Intercon Energy Oy:n Isoneva II:n tuuli- voimahanke. Isonevan kaavasta on valitettu, joten se ei ole lainvoimainen. Kangastuulen ja Isoneva II tuu- livoimahankkeiden osayleiskaavoitus on käynnistynyt Siikajoen kunnassa loppuvuodesta 2014.
Suunnittelualue sijaitsee taajamarakenteen ul- kopuolella ja on metsätalouskäytössä. Alueen ete- läosan halki kulkee itä-länsi suuntaisesti valta- tie 8. Lisäksi alueella on muutamia metsäautotei- tä. Asutus on suunnittelualueen ympäristössä ha- jaluonteista. Lähimmät asuinrakennukset sijaitse- vat Siikajokilaaksossa, Relletintien varrella sekä Kallionevantien ja Tuomiojantien varrella. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Hummastinjärvien ja Kivijärven rannoilla. Lähimpiin asuin- ja lomaraken- nuksiin kertyy yli 2 km lähimmistä suunnitelluis- ta tuulivoimalan paikoista. Lähimmät taajamat ovat runsaan viiden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Revonlahti ja noin kymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitseva Pattijoki.
Karhunkangas
Muut lähiseudun tuulivoimahankkeet
12.1.2015/TL
0 5 km
Isoneva I Isoneva II Kangastuuli Karhukangas Navettakangas
Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan tasaista aluetta. Vaihtelua pinnanmuotoihin tuovat rantavoi- mien muovaamat vallit eli kaarrot ja niiden painaumis- sa olevat ojitetut suoalueet. Suunnittelualueen met- sät ovat pääosin nuoria tai varttuneita mäntyvaltaisia rämemuuttumia tai turvekankaita sekä kuivia tai kui- vahkoja kangasmetsiä. Metsät ovat metsätalouskäy- tössä. Suunnittelualueen hirvikanta on melko runsas.
Suunnittelualueen välittömässä läheisyydes- sä ei sijaitse kansainvälisesti tai valtakunnallises- ti arvokkaita linnustoalueita (IBA- ja FINIBA-alueet).
Arvokkaista linnustoalueista Oulun seudun keräänty- misalue, Siikajoen alajuoksun suot ja Pattijoensuun alue sijaitsevat noin kymmenen kilometrin etäisyydel- lä suunnittelualueesta. Kokkolan ja Siikajoen suuntai-
nen rantaviiva muodostaa keväin syksyin muutto- ja vaelluslinnuille selkeän muuttoa kanavoivan johtolin- jan. Sääolosuhteet voivat vaikuttaa päämuuttoreitin sijaintiin jopa kymmenien kilometrien verran, lisäk- si joidenkin lajien osalta voi tapahtua muuttoreitin oikomista sisämaan kautta, mistä johtuen Siikajoen seutu voi sijoittua joinakin vuosina mm. laulujoutse- nen, taigametsähanhen, piekanan, kurjen ja maa- kotkan päämuuttoreitille. Hajanaista lintujen muut- toa tapahtuu laajemmaltikin. Pesimälinnuston osalta Karhukankaan alueella viihtyvät metsäympäristöjen lajit ja esimerkiksi kanalintukanta on verrattain vah- va kanalintukanta. Suunnittelualueella tai sen ympä- ristössä ei sijaitse tiedossa olevia maa- tai merikot- kan tai kalasääsken pesäpaikkoja.
Kuva. Karhukankaan suunnittelualueen ja muiden välittömään lähiympäristöön suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden sijainti.
Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitseva Natura- alue on 1,8 km päässä sijaitseva Siikajoen lintuve- det ja suot (FI1105202). Alue on sisällytetty Natura- verkostoon luontodirektiivin luontotyyppien ja lintu- direktiivin liitteen I lajien perusteella (SCI ja SPA- alue). Natura-alueen lähin osa-alue on perustettu yk- sityiseksi suojelualueeksi (Pappilan luonnonsuojelu- alue, YSA202439). Seuraavaksi lähin Natura-alue si- jaitsee jo yli 8 km päässä idässä, jossa on Revonneva – Ruonnevan alue (FI1105001, SCI, SPA).
Pohjanmaan maisemamaakunnalle on yhteistä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden vä- liset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteelli- sen tasainen maasto. Tässä ympäristössä suunnitte- lualue sijoittuu pinnanmuodoiltaan tasaiselle metsäi- selle selännealueelle, jossa asutus on hajaluonteis- ta, eikä alueella sijaitse merkittyjä virkistysreittejä.
Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alu- eet ja kulttuuriympäristöt Nikolan umpiha, Hailuoto ja Limingan lakeus sijaitsevat useiden kilometrien- kymmenien kilometrien etäisyydellä suunnittelualu- eesta. Lähimmillään noin viiden kilometrin etäisyy- dellä sijaitseva Siikajokilaakso on osoitettu maakun- nallisesti arvokkaaksi alueeksi. Suunnittelualueella sijaitsee joitakin kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Ympäristövaikutusten arviointi
Karhukankaan tuulivoimahankkeen YVA-menettely on käynnistynyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuulutuksella, jossa on ilmoitettu YVA-ohjelmaa kos- kevasta tiedotustilaisuudesta sekä mielipiteiden ja lausuntojen jättämisajankohdista.
YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja –asetuksen, sekä ns. laajan ympäristökä- sitteen mukaisesti. Ympäristövaikutukset ovat YVA- lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaiku- tuksia, jotka voivat kohdistua:
• Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen,
• maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvilli- suuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuoro- vaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen
• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maise- maan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
• luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä
• näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan tämän arviointiohjelman, sekä siitä saatavan yhteysviran- omaisen lausunnon perusteella. Arvioinnissa selvi- tetään tuulivoimahankkeen vaikutukset koko hank- keen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arviointi jaetaan rakentamisen aikaisiin, toiminnan aikaisiin ja käytös- tä poistamisen aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutuksien ar- vioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilli- set vaikutukset.
Kunkin vaikutuksen osalta tarkastelualue kattaa Karhukankaan tuulivoimahankkeen suunnittelualu- een ja voimajohdon ympäristöineen ja sen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta.
Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin ki- lometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin 10–20 kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista.
YVA-menettely jatkuu ohjelmavaiheen jälkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA- selostus) laatimisella. YVA-selostus laaditaan tä- män arviointiohjelman, sekä siitä saatavien lausun- tojen perusteella. YVA-selostuksessa kuvataan laa- ditut selvitykset ja mallinnukset, sekä vaikutusten arviointi. Lisäksi YVA-selostuksessa esitetään hank- keen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointi vaikutusten merkittävyyteen perustuen. Valmis YVA- selostus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lau- sunnot ja mielipiteet. Ympäristövaikutusten arvioin- timenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydes- sä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleis- kaavan laatimisessa.
Sisältö
ESIPUHE 1 YHTEYSTIEDOT 2 YHTEENVETO 3
Ympäristön nykytila 4
1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TARKOITUS 8
2. HANKKEESTA VASTAAVA 9
3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI-
MENETTELY JA OSALLISTUMINEN 10
3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet 10
3.2 Arvioinnin tarpeellisuus 10
3.3 YVA-mene ttelyn osapuolet 10
3.3.1 Hankkeesta vastaava 10
3.3.2 Yhteysviranomainen 10
3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset 10 3.4 Arviointimenettelyn vaiheet 11 3.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus
YVA-menettelyn aikana 11
3.5.1 Yleisötilaisuudet 11
3.5.2 Erilliset yhteydenotot 11
3.5.3 Asukaskysely 11
3.5.4 Seurantaryhmä 12
3.6 YVA-menettelyn aikataulu 12
3.7 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa
ja päätöksenteossa 12
4. HANKKEEN KUVAUS 14
4.1 Hankkeen sijainti 14
4.2 Tuulivoimalan rakenne 15
4.3 Perustamistekniikat 15
4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet 17
4.5 Kuljetukset ja liikenne 18
4.6 Sähkönsiirto
4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen 20 4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja ylläpito 20
4.9 Käytöstä poistaminen 20
5. ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 21
5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen 21
5.2 Vaihtoehto 0 21
5.3 Vaihtoehto 1 21
5.4 Sähkönsiirto 22
6. HANKETTA KOSKEVA SUUNNITTELU JA
PÄÄTÖKSENTEKO 23
6.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 23 6.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin
hankkeisiin 23
6.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat
tuulivoimahankkeet 23
6.2.2 Kaavoitus- ja muut hankkeet 25 6.2.3 Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja
ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin
ja ohjelmiin 26
6.2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 28 6.2.5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava 29 6.3 Karhukankaan tuulivoimahankkeen edellyttämät
suunnitelmat, luvat ja päätökset 29
6.3.1 Yleistä 29
6.3.2 YVA-menettely 29
6.3.3 Hankkeen yleissuunnittelu 29 6.3.4 Kaavoitus ja tuulivoimarakentaminen
Siikajoen kunnassa 29
6.3.5 Rakennusluvat 29
6.3.6 Lentoestelupa 29
6.3.7 Puolustusvoimien lausunto 29 6.3.8 Laki tuulivoiman kompensaatioalueista 29
6.3.9 Ympäristölupa 30
6.3.10 Liittyminen sähkönsiirtolinjaan 30
7. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 31
7.1 Sijainti ja maankäyttö 31
7.2 Asutus 31
7.2.1 Asuminen ja elinolot 31
7.2.2 Elinkeinot 31
7.3 Maa-alueiden omistus 33
7.4 Kaavoitustilanne 33
7.4.1 Maakuntakaava 33
7.4.2 Yleiskaava 35
7.4.3 Asemakaava 35
7.5 Liikenne 36
7.5.1 Maaliikenne 36
7.5.2 Lentoliikenne 37
7.5.3 Säätutka 38
7.6 Luonnonympäristö 38
7.6.1 Tuulisuus 38
7.6.2 Maa- ja kallioperä 39
7.6.3 Pinta- ja pohjavedet 40
7.6.4 Kasvillisuus ja eläimistö 41
7.6.5 Linnusto 41
7.6.6 Luonnonsuojelu 43
7.7 Maisema ja kulttuuriympäristö 44
7.7.1 Maiseman yleiskuvaus 44
7.7.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristö-
kohteet 45
7.8 Muut ympäristöön kohdistuvat toiminnat 46
7.8.1 Melu 46
7.8.2 Ilmanlaatu 46
8. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA
ARVIOINTIMENETELMÄT 47
8.1 Arvioinnin kohdentaminen 47
8.2 Vaikutusalueen rajaus 47
8.3 Vaikutusten arvioinnin päävaiheet 48 8.3.1 Vaikutuksen tunnistaminen ja vaikutuksen
ajoittuminen 48
8.3.2 Vaikutuskohteen herkkyys 49
8.3.3 Vaikutuksen suuruus 49
8.3.4 Vaikutuksen merkittävyys 49 8.4 Vaikutukset ilmastoon, ilmaan ja Suomen
energiaomavaraisuuteen 49
8.5 Vaikutukset maankäyttöön ja
yhdyskuntarakenteeseen 50
8.6 Vaikutukset maa- ja kallioperään 50 8.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 50 8.8 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin 50
8.9 Vaikutukset linnustoon 51
8.10 Muu eläimistö 52
8.11 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin 53 8.12 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön 53 8.13 Vaikutukset liikenteeseen, puolustusvoimien
toimintaan ja viestintäyhteyksiin 53 8.14 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun
kulttuuriympäristöön 54
8.15 Melu- ja välkevaikutukset, riskit 54 8.16 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 55 8.17 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot ja
vaikutusten seuranta 55
8.18 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoima-
hankkeiden kanssa 56
9. LÄHTEET 57
1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TARKOITUS
Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden il- masto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteen- omaisesti aina vuoteen 2050 asti. Hallituksen maalis- kuussa 2013 hyväksymässä ilmasto- ja energiastrategia- päivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan. Rakentamistavoite on mahdollista saavuttaa rakentamalla sekä merituulivoimapuistoja että maalle sijoitettavia tuulivoimahankkeita.
Pohjois-Pohjanmaa on potentiaaliltaan tuuliatlak- sen tietojen mukaan yksi parhaista sisämaan tuulivoi- matuotannon alueista. Siikajoen Karhukankaan alue on tunnistettu myös tuulivoimaa käsittelevässä Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimatuo- tannolle soveltuvaksi alueeksi. Vaihemaakuntakaava on tällä hetkellä vahvistettavan ympäristöministeriössä.
Suomen Hyötytuuli Oy:n tavoitteena on edistää tuu- livoimatuotantoa ja siten kansallisia, sekä alueellisia ta- voitteita suunnittelemalla ja toteuttamalla Siikajoen kunnassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle enintään 16 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimahanke. Alue si- jaitsee Siikajoen länsiosassa noin 12 kilometrin etäisyy- dellä Siikajoen keskustasta. Suunnitteilla olevat tuulivoi- malat ovat teholtaan 3 - 5 MW ja koko tuulivoimahanke teholtaan siten noin 48 – 80 MW.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenette- lystä (YVA) vastaa Suomen Hyötytuuli Oy. Samaan ai- kaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa on käynnistynyt hankkeen rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatiminen Siikajoen kunnan toimesta.
Karhukankaan alue
0 5 10 20km
Kuva 1‑1. Karhukankaan tuulivoimahankkeen sijainti.
2. HANKKEESTA VASTAAVA
Karhukankaan tuulivoimahankkeen suunnittelusta ja ym- päristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) vastaa Suomen Hyötytuuli Oy. Suomen Hyötytuuli Oy on vuon- na 1998 perustettu tuulivoiman tuotantoyhtiö ja sen toi- miala on sähköntuotanto. Suomen Hyötytuulen osakkaita ovat suuret suomalaiset kaupunkienergiayhtiöt Helsingin Energia, Jyväskylän Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Pori Energia Oy, Tampereen Sähkölaitos, Turku Energia Oy ja Vantaan Energia Oy.
Suomen Hyötytuulen tehtävänä on tuottaa osak- kailleen sähköä tuulivoimalla sekä tehdä tuulivoi- maan liittyvää markkinointi-, tutkimus- ja kehitystyötä.
Loppuasiakkaille Suomen Hyötytuulen tuottaman säh- kön myyvät yhtiön osakkaat.
Suomen Hyötytuulella on kaksi toiminnassa olevaa tuulivoimapuistoa ja ne sijaitsevat Porissa ja Raahessa.
Puistojen yhteenlaskettu sähköntuotanto vuonna 2014 on noin 85 GWh vuodessa. Tämä vastaa noin 42 500 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. Lisäksi Hyötytuulella on useita suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita eri puolella Suomea.
Suomen Hyötytuulen tavoitteena on rakentaa lähivuo- sien aikana 400 MW uutta tuulivoimaa Suomeen.
Suomen Hyötytuuli on toiminnallaan edistänyt merkit- tävästi suomalaista tuulivoiman tuotantoa. Yhtiö on en- simmäisenä maassamme ottanut käyttöön megawatti- luokan tuulivoimalat jo vuonna 1999.
Suomen Hyötytuuli on panostanut merkittävästi myös merituulivoiman kehittämiseen ja rakennuttanut Suomen ensimmäisen pilotti-merituulivoimalan Poriin Tahkoluodon edustalle vuonna 2010. Marraskuussa 2014 työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Suomen Hyötytuulelle merituulivoiman demonstraatiotuen Suomen ensim- mäisen merituulivoimapuiston rakentamiseksi. Puistoa suunnitellaan Tahkoluotoon, pilottivoimalan ympärille.
3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN
ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN
3.3.2 Yhteysviranomainen
Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ym- päristövaikutusten arviointimenettely järjestetään.
Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA -lais- sa ja -asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuu- luu muun muassa YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtä- ville laittaminen, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mie- lipiteiden vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset
Suunnittelualue sijaitsee Siikajoen kunnan ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnan alueella. Paikallis- ja aluetason julkisyksiköistä Siikajoen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaavat alueiden suunnittelusta. Siikajoen kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja voi toimia lupaviran- omaisena. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hoitaa vas- tuualueidensa täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä.
Pohjois-Pohjanmaan museo ottaa kantaa toiminta-alu- eensa maankäyttöön ja sen suunnitteluun lausuntojen, neuvotteluiden ja asiantuntijatyön kautta Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Metsähallitus hoitaa ja ennal- listaa Natura-verkostoon kuuluvia luonnonsuojelualueita osana luonnonsuojelualueverkostoa ja ottaa kantaa niitä koskevaan maankäytön suunnitteluun.
Muita viranomaisia, joiden alaan suunnittelulla ja hank- keella voi olla vaikutusta, ovat Liikenteen turvallisuusvi- rasto Trafi ja Finavia, jotka vastaavat ilmaliikenteen tur- vallisuudesta ja sujuvuudesta, sekä Puolustusvoimien Pääesikunta, joka vastaa maanpuolustuksen tarpeiden huomioon ottamisesta. Jokilaaksojen pelastuslaitos toi- mii valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä tekee yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa.
Näiltä viranomaisilta pyydetään lausunnot YVA- menettelyn yhteydessä ja näiden viranomaistaho- jen edustajat kutsutaan myös hankkeen ympäristö- vaikutusten arvioinnin seurantaryhmän (luku 3.5.4) työskentelyyn.
3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet
Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (”YVA- laki”468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövai- kutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoittee- na on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumis- mahdollisuuksia. Laki edellyttää, että hankkeen ympä- ristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arvi- ointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövai- kutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioin- nin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamises- ta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hankkeen to- teutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan (MRL 10 a luku (11.2.2011/134)) laatimisessa.
3.2 Arvioinnin tarpeellisuus
Tuulivoimapuiston toteuttaminen on 1.6.2011 lähtien edellyttänyt YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten ar- viointimenettelyn soveltamista aina kun hanke käsittää vähintään 10 tuulivoimalaa tai tuulivoimaloiden koko- naisteho on vähintään 30 MW. Karhukankaan tuulivoima- hankkeen koko ylittää YVA-asetuksen (713/2006, muu- tos 359/2011) hankeluettelossa esitetyt kynnysarvot ja siten hankkeesta tulee laatia YVA-lain mukainen ympä- ristövaikutusten arviointimenettely.
3.3 YVA-mene ttelyn osapuolet
3.3.1 Hankkeesta vastaavaHankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta.
Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ym- päristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset. Karhukankaan tuulivoimapuiston hankkeesta vastaavana on Suomen Hyötytuuli Oy. YVA:n laadinnassa hankevastaava käyttää konsulttia, Ramboll Finland Oy:tä.
Tuulivoimahanke voi vaikuttaa myös yksittäisiin ihmi- siin, järjestöihin, yrityksiin sekä yhteisöihin ja säätiöi- hin vaikutusalueellaan. Myös nämä vaikutusalueella toi- mivat tahot on kutsuttu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin seurantaryhmään. Hankkeen arviointimenet- telystä tiedottaminen, sekä lausuntojen ja mielipiteiden antaminen YVA-menettelyn aikana on kuvattu tarkem- min luvussa 3.5.
3.4 Arviointimenettelyn vaiheet
Hankkeen YVA-menettelyn valmistelu on käynnisty- nyt arviointiohjelman laatimisella loppuvuonna 2014.
Vaiheen aikana laadittiin suunnitelma arvioinnin tekemi- seksi. YVA-menettely käynnistyi hankkeesta vastaavan toimittaessa arviointiohjelman Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskukselle YVA-lain mukaista kuulutusta ja lausunto- jen ja mielipiteiden pyytämistä varten. Arviointiohjelman nähtävilläoloaika ja siitä annettavien lausuntojen ja mie- lipiteiden määräaika on esitetty yhteysviranomaisen kuu- lutuksessa. Yhteysviranomainen antaa oman lausunton- sa kuukauden kuluessa muille lausunnoille ja mielipiteille annetun määräajan umpeutumisen jälkeen.
Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Vaiheen aikana tarkennetaan ympä- ristöä koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia ja laa- ditaan ympäristövaikutuksia koskevat arvioinnit, jotka kootaan arviointiselostukseen.
Arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaisel- le, joka kuuluttaa siitä, asettaa sen nähtäville ja pyy- tää siitä lausunnot arviointiohjelmavaiheen tapaan.
Yhteysviranomainen antaa oman lausunnon arvioin- tiselostuksesta ja sen riittävyydestä kahden kuukau- den kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipitei- den esittämiseen annetun määräajan päättymisestä.
Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toi- mittaa lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle.
Arviointiohjelma ja –selostus ovat nähtävilläoloaika- na julkisesti nähtävillä kuulutuksessa ilmoitetuissa pai- koissa. YVA-ohjelma ja –selostus tulevat nähtäville myös internetiin ymparisto.fi –ympäristöhallinnon yhteiseen verkkopalveluun.
3.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus YVA- menettelyn aikana
YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten ar- viointia ja samalla lisätä kansalaisten tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluvai- heen aikana. Ympäristövaikutusten arviointimenette- lyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, sekä yhtei- söt, yritykset, seurat ja muut tahot, joiden oloihin ja etui- hin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa- ajanviettoon tai muihin elinoloihin ja toimialaan toteu- tettava hanke saattaa vaikuttaa. Osallisilla on mahdollis- ta jättää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmas- ta ja –selostuksesta arviointimenettelyn kuulemisvaihei- den aikana yhteysviranomaisen kuulutuksessa esitetyn mukaisesti.
3.5.1 Yleisötilaisuudet
YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi julkista yleisö- tilaisuutta, joihin kaikki hankkeesta ja menettelystä kiin- nostuneet ovat tervetulleita osallistumaan. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään YVA-ohjelmavaiheessa ja toi- nen YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksissa esitellään yleisesti hankkeen suunnittelutilanne, kuvataan osallis- tumismenettelyn kulku arvioinnin aikana, sekä suunni- telma arvioinnin toteuttamisesta (YVA-ohjelmavaihe) ja arvioinnin tulokset (YVA-selostusvaihe). Yleisötilaisuuden ajankohta esitetään yhteysviranomaisen kuulutuksessa.
3.5.2 Erilliset yhteydenotot
Hankkeesta vastaava ja konsultti vastaavat yksittäisiin yhteydenottoihin sekä järjestävät tarpeen mukaan ta- paamisia maanomistajien, asukkaiden, järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa.
3.5.3 Asukaskysely
Osana tuulivoimahankkeen osallistumismenettelyä ja sosiaalisten vaikutusten arviointia toteutetaan asukas- kysely Karhukankaan suunnittelualueen ympäristössä asuville keväällä 2015. Asukaskysely toteutetaan vain Karhukankaan tuulivoimahanketta koskien tai vaihtoeh- toisesti yhteistyössä muiden alueelle suunnitteille olevien tuulivoimahankkeiden kanssa.
Asukaskyselyn tavoitteena on paitsi kerätä nykytila- tietoa suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä arvi- oinnin tueksi myös lisätä kansalaisten ja muiden tahojen mahdollisuuksia osallistua ympäristövaikutusten arvioin- timenettelyyn. Asukaskyselyn kautta saadun palautteen käy läpi sosiaalisten vaikutusten asiantuntija ja tietoa hyödynnetään vaikutusten arvioinnissa. Saatu palaute toimitetaan tiedoksi myös muille suunnittelijoille, vaiku- tusten arvioijille sekä hankkeesta vastaavalle.
3.5.4 Seurantaryhmä
YVA-menettelyn laatimisen tueksi muodostetaan seuran- taryhmä, minkä perustamisella pyritään varmistamaan arvioinnin asianmukaisuus ja laadukkuus, sekä osaltaan ohjataan ympäristövaikutusten arviointiprosessia. Laaja seurantaryhmä edistää myös menettelyn tiedonvälitystä ja tukee vuorovaikutusta välittämällä tietoa eri sidosryh- mille. Ensimmäinen seurantaryhmän kokous järjestettiin joulukuussa 2014 ja seurantaryhmä kokoontuu seuraa- van kerran YVA-selostusvaiheessa. Kutsu seurantaryh- mään lähetettiin seuraaville tahoille:
• Siikajoen kunta
• Raahen kaupunki
• Raahen seudun kuntayhtymä
• Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
• Pohjois-Pohjanmaan liitto
• Pohjois-Pohjanmaan museo
• Museovirasto
• Metsähallitus
• Suomen metsäkeskus (Pohjois-Pohjanmaa)
• Ilmavoimien esikunta
• Maavoimien esikunta
• Raahen ev.lut. seurakunta
• Jokilaaksojen pelastuslaitos
• Paavolan Vesi Oy
• Fingrid Oyj
• Siikajoen Yrittäjät
• MTK Siikajoki
• Revonlahden kotikyläyhdistys
• Relletin kyläyhdistys
• Olkijoen kyläyhdistys ry
• Matkailualue Multaranta
• Northern Lights Revon Ranch
• Ruukki Rangers ry
• Siikajokilaakson Riistanhoitoyhdistys
• UPM
• Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus
• Siikajoen Eräkaverit
• Revonlahden metsästysseura
• Pattijoen metsästysseura ry
• Olkijoen Erämiehet ry
• Relletin-Tuomiojan metsästysseura
• Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
• Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
• Raahen seudun lintuharrastajat Surnia ry
• Raahen Ilmailijat ry
• Raahen ilmailukerho
• Suomen moottorilentäjien liitto ry
3.6 YVA-menettelyn aikataulu
Ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelu ja YVA- ohjelman laadinta on käynnistynyt loppuvuonna 2014.
Arviointiohjelma asetetaan nähtäville alkuvuodesta 2015.
Aikataulun mukaan arviointiselostus valmistuu nähtävil- le syksyllä 2015 ja yhteysviranomainen antaa siitä lau- sunnon alkuvuodesta 2016, jolloin YVA-menettely myös päättyy (Kuva 3-1).
3.7 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa
Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetyt asiat an- tavat tietoa hankkeen yksityiskohtaisempaan suunnit- teluun sekä hanketta koskevan osayleiskaavan laatimi- seen ja päätöksentekoon. Kaikissa hankkeen toteutta- misen kannalta tarpeellisissa lupa- tai muissa päätöksis- sä on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 13
§:n mukaan esitettävä, miten ympäristövaikutusten arvi- ointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausun- to on otettu huomioon. Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat on esitetty luvussa 6.3.
Kuva 3‑1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn alustava aikatau‑
lu.
Arviointiohjelman laadinta
Hankkeen jatkosuunnittelu yhteysviranomaisen lausunnon perusteella.
Kaavoitus, lupahakemukset, luvat Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatiminen
Yleisötilaisuus
Yleisötilaisuus Seurantaryhmä
Seurantaryhmä Yleissuunnittelu, selvitysten laadinta, vaikutusten arviointi, vaihtoehtojen vertailu, arviointi- ohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti
YVA päättyy
Arviointiohjelman kuulutus ja tiedottaminen
Arviointiohjelma nähtävillä
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta
Arviointiselostuksen kuuluttaminen ja tiedottaminen Arviointiselostus nähtävillä
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Kansalaisten ja viranomaisten mielipiteet ja lausunnot arviointiohjelmasta
Kansalaisten ja viranomaisten mielipiteet ja lausunnot arviointiselostuksesta Hankkeesta vastaavan tehtävät Yhteysviranomaisen tehtävät
YVA-menettelyn kulku
tammikuu 2015
marraskuu joulukuu lokakuu
2014
elokuu maaliskuu
helmikuu
huhtikuu
tammikuu 2016 lokakuu
4. HANKKEEN KUVAUS
Kuva 4‑1. Tuulivoimahankkeen sijainti.
4.1 Hankkeen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoen kunnan länsiosassa. Siikajoen keskusta sijaitsee suun- nittelualueesta kaakossa noin 12 kilometrin etäisyydel- lä, Siikajoenkylän taajama noin 10 kilometrin etäisyy- dellä pohjoisessa ja Raahen keskusta noin 15 kilomet- rin etäisyydellä lännessä. Lumijoen kunnan kuntakes- kus sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä koillises- sa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 780 hehtaaria.
Suunnittelualueen halki kulkee valtatie 8.
Raahe
Siikajoki
Lumijoki
0 2,5 5 10km Kunnanraja
Karhukankaan alue
4.2 Tuulivoimalan rakenne
Tuulivoimala koostuu perustusten pääl- le asennettavasta tornista, roottorista la- poineen ja konehuoneesta. Hankkeessa tarkasteltavat lieriötornirakenteiset tuu- livoimalat voidaan toteuttaa mm. koko- naan teräsrakenteisina, betonirakentei- sina ja betonin ja teräksen yhdistelmi- nä. Tuulivoimala-alueiksi, johon sisälty- vät tuulivoimala sekä rakentamista ja huoltotoimia varten tarvittava kenttä- alue, edellyttävät nykyisellä tekniikal- la noin puolen hehtaarin laajuisen alu- een. Perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta.
Kuva 4‑2. Periaatekuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta.
Kuva 4‑3. Kuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta.
4.3 Perustamistekniikat
Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalan paikan pohjaolosuhteista. Myöhemmin tehtävi- en pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoi- malalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustan- nustehokkain perustamistapavaihtoehto.
Maavarainen teräsbetoniperustus
Tuulivoimala voidaan perustaa maanvaraisesti sil- loin, kun tuulivoimalan alueen alkuperäinen maape- rä on riittävän kantavaa. Kantavuuden on oltava riittä- vä tuulivoimalan turbiinille sekä tornirakenteelle tuu- li- ym. kuormineen ilman että aiheutuu lyhyt- tai pit- käaikaisia painumia. Tällaisia kantavia maarakentei-
ta ovat yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja eri rakeiset hiekkalajit. Tulevan perustuksen alta pois- tetaan eloperäiset maat sekä pintamaakerrokset noin 1–1,5 m syvyyteen saakka ja käytetään myöhemmäs- sä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alu- een maisemointiin. Teräsbetoniperustus tehdään valu- na ohuen rakenteellisen täytön (yleensä murske) päälle.
Teräsbetoniperustuksen vaadittava koko vaihtelee tuuli- turbiinitoimittajasta riippuen, mutta kokoluokka on noin 20 x 20 m tai 25 m x 25 m perustuksen korkeuden vaih- dellessa noin 1–2 metrin välillä.
Teräsbetoniperustus ja massanvaihto
Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä ta- pauksissa, joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maa- perä ei ole riittävän kantavaa. Teräsbetoniperustuksessa massanvaihdolla perustusten alta kaivetaan ensin löy- hät pintamaakerrokset pois. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdolli- suuksien mukaan alueen maisemointiin. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat maakerrokset, on yleen- sä luokkaa 1,5–5 m. Kaivanto täytetään rakenteellisella painumattomalla materiaalilla (yleensä murskeella) kai- vun jälkeen, ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys täry- tai iskutiivistyksellä. Täytön päälle tehdään teräsbetoni- perustukset paikalla valaen.
Teräsbetoniperustus paalujen varassa
Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään ta- pauksissa, joissa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannuste- hokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaani- set pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle aje- taan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä teh- dään paalutus. Paalutuksen jälkeen paalujen päät val- mistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen va- raan. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmäs- sä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin.
Kallioankkuroitu teräsbetoniperustus
Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyt- tää tapauksissa, joissa kalliopinta on näkyvissä ja lä- hellä maanpinnan tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbe- toniperustuksessa louhitaan kallioon varaus perustus- ta varten ja porataan kallioon reiät teräsankkureita var- ten. Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaan te- räsbetoniperustukset kallioon tehdyn varauksen sisään.
Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuk- sen koko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapo- ja pienempi.
Kuva 4‑4. Tuulivoimaloiden perustamistekniikoita.
Kuva 4‑5. Maanvarainen teräsbetoniperustus raudoitettuna ennen betonivalua, Tervola.
4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet
Tuulivoimaloiden rakentamis-, ylläpito- ja huoltotehtä- viä varten tarvitaan uusia teitä ja parannetaan vanho- ja. Tiestön suunnittelussa pyritään hyödyntämään pitkäl- ti alueen olemassa olevia teitä, joita suoristetaan ja vah- vistetaan. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin kuusi metriä. Tarpeen mukaan metsäisessä maastossa tielinjauksista kaade- taan puustoa noin 12-15 metrin leveydeltä reunaluiski- en ja työkoneiden tarvitseman tilan vuoksi. Kaarteissa raivattavan tielinjauksen leveys saattaa olla jopa kak- sinkertainen erikoispitkän kuljetuksen (siivet, tornin osa) vaatiman tilan johdosta. Puuston ja muun kasvillisuu- den poiston jälkeen pintamaat poistetaan ja pohja ta- soitetaan. Kallioisilla alueilla pohjaa tasataan louhimal- la ja louhetäytöillä riittävän tasauksen saavuttamisek-
si. Pehmeiköillä maa-aines korvataan kantavalla materi- aalilla. Irrotettu maa-aines käytetään mahdollisuuksien mukaan rakentamiseen ja maisemointiin toisaalla tuuli- voimapuiston alueella. Hankkeen toteuttamisessa pyri- tään maanrakennustöiden osalta massatasapainoon, jol- loin alueelle ei tarvitse tuoda maa-aineksia, eikä ylimää- räisille maa-aineksille tarvita erillistä sijoituspaikkaa han- ke-alueen ulkopuolelta.
Tarvittavien kulkuyhteyksien lisäksi jokaisen tuulivoi- malan yhteyteen rakennetaan noin puolen hehtaarin laa- juinen kokoamis- ja työskentelyalue, joka raivataan kas- villisuudesta ja tasoitetaan. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta.
Kuva 4‑6. Periaatekuva huoltotien rakenteesta. Kuva 4‑7. Tuulivoimalan huoltotie – Ojen, Vaasa.
4.5 Kuljetukset ja liikenne
Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuu kuljetuksia ja työmatkaliikennettä. Teiden ja nostoalueiden rakenta- misen aikana tapahtuu kiviainesten kuljetuksia, joiden määrä riippuu rakentamisoloista, kiviaineshankinnan op- timoinnista ja ainesten hankintapaikoista. Perustusten rakentamisvaiheessa suurimmat liikennemäärät aiheutu- vat betonin kuljetuksesta. Perustamistavasta ja voima- lan rakenteesta riippuen kukin voimala edellyttää enin- tään noin 80-100 betoniauton käynnin rakentamispaikal- la. Kunkin tuulivoimalan osien kuljetus edellyttää noin 10–12 erikoiskuljetusta (erikoispitkä tai raskas). Lisäksi erikoisnostureiden kuljetus voi tapahtua erikoiskuljetuk- sina. Voimaloiden komponentit kuljetetaan rakennuspai- kalle useita kymmeniä metrejä pitkinä lavettikuljetuksina.
Torni kuljetetaan tyypillisesti neljässä tai viidessä osassa ja konehuone yhtenä kappaleena. Roottorin napa ja lavat tuodaan erillisinä kappaleina ja yhdistetään rakentamis- paikalla nostureiden avulla. Työmatkaliikenne tapahtuu pääasiassa henkilö- ja pakettiautoilla. Tuulivoimaloiden toimiessa alueella käydään satunnaisesti huolto- ja tar- kistustöiden yhteydessä.
Kuva 4‑8. Periaatekuva 60 m pitkän siipikuljetuksen vaa‑
timasta kääntösäteestä.
Kuva 4‑9. Periaatekuva uuden 110 kV voimajohdon sijoittumisesta Fingrid Oyj:n Ala‑
Temmes – Rautaruukki ja Sipola ‑ Rautaruukki 110 kV voimajohtojen rinnalle.
4.6 Sähkönsiirto
Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kV - 36 kV maa- kaapelilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Kaapelit johdetaan ja kytketään joko tuulivoima-alueen eteläosaan raken- nettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan) tai tuuli- voima-alueen ulkopuolelle noin 2 km etäisyydelle ete- lään rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan).
Muuntoasemalla tuulivoimaloiden tuottama teho muun- netaan tarvittavaan 110 kV siirtojännitteeseen.
Tuulivoimahanke liitetään Ruukin (Jussinkankaan) sähköasemaan uudella noin 11 - 13 km pituisella 110 kV voimajohdolla, joka rakennetaan Fingrid Oyj:n Ala- Temmes – Rautaruukki ja Sipola - Rautaruukki 110 kV voimajohtojen rinnalle joko niiden pohjois- tai eteläpuo- lelle (Kuva 4-9). Uuden voimajohdon rakentaminen ny- kyisten voimajohtojen rinnalle laajentaa johtokäytävää noin 20 metriä. Ennen liittymistään Ruukin sähköase- maan voimajohto sijoittuu noin kilometrin matkalta uu- teen johtokäytävään. Omaan johtokäytävään sijoittuvan uuden 110 kV voimajohdon johtoaukean tilantarve on
Kuva 4‑10. Tuulivoimahankkeen kytkeytyminen kantaverkkoon. Myös Raahen Hummastin‑
noin 26 metriä, jonka lisäksi tarvitaan noin 10 metriä le- veät puustoltaan matalana pidettävät reunavyöhykkeet.
Uusi muuntoasema sijoittuu joko suunnittelualueen eteläosaan tai nykyisten Fingrid Oyj:n 110 kV voimajoh- tojen läheisyyteen. Muuntoaseman sijoittuessa suunnit- telualueen eteläosaan uuden 110 kV voimajohdon koko- naispituus on noin 13 km. Muuntoaseman sijoittuessa nykyisten voimajohtojen läheisyyteen, yhdistetään tuu- livoimalat muuntoasemaan noin 2 km pituisella maakaa- pelilla. Uuden 110 kV voimajohdon kokonaispituus on tällöin noin 11 km.
Suomen Hyötytuuli Oy:n Raahen Hummastinvaaran ja Yhteisenkankaan sekä Element Power Oy:n Kangastuulen tuulivoimapuistot on tarkoitus liittää myös Raahen Jussinkankaan sähköasemaan uudella 110 kV voima- johdolla. Hankkeiden toteutuessa myös Karhukankaan tuulivoimahanke liitetään samaan uuteen voimajohtoon.
Mikäli Karhukankaan sähköasema sijoitetaan suunnit- telualueen eteläosaan, on Karhukankaan tuulivoima- hankkeen uuden 110 kV voimajohdon tarve tällöin 2 kilometriä.
Siikajoen Karhukangas
Kytkeytyminen sähköverkkoon 29.12.2014/TL
0 2,5 5 km
Jussinkankaan sähköasema Vaihtoehtoinen sähköaseman paikka Uusi 110 kV voimajohto tai maakaapeli Uusi 110 kV voimajohto
Fingrid voimajohto
Hummastinvaara Yhteinenkangas Kangastuuli Karhukankaan alue
4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen
Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden se- kä huolto- että kenttäalueiden maanrakennustöillä.
Tuulivoima-alueen maasto vaikuttaa kunkin tuulivoima- lan maanrakennustöiden määrään, minkä johdosta töi- den kestoaika vaihtelee yhdestä useaan viikkoon. Kunkin tuulivoimalan perustuksen teko kestää noin viikon, min- kä jälkeen lopulliseen kuivumiseen ja kovettumiseen tarvitaan 2-3 kuukautta. Kunkin tuulivoimalan pystytys kestää noin viikon. Siikajoen Karhukankaan hankkees- sa koko tuulivoimapuiston rakentaminen kestää noin 12 kuukautta.
4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja ylläpito
Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikaisissa tuulivoimaloissa suhteellisen pitkä. Tuulivoimaloiden pe- rustusten ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioi- tu keskimäärin 50 vuotta ja turbiinin (konehuone ja sii- vet) vastaavasti noin 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttö- ikää pystytään merkittävästi pidentämään riittävän huol- lon sekä osien vaihdon avulla. Kunkin tuulivoimalatyy- pin huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään yleensä noin 1-2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan laskea 1-2 ennakoimatonta vuosit- taista huoltokäyntiä. Huoltokäynnit tehdään yleensä pa- kettiautolla, joten huoltotiet pidetään aurattuina myös talviaikaan.
4.9 Käytöstä poistaminen
Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käy- töstä poisto sekä tuulivoimapuistosta syntyvien laitteiden kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalus- to ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaihees- sa. Maassa olevien perustusten ja kaapeleiden osalta ratkaistaan jätetäänkö rakenteet paikoilleen, vai pois- tetaanko ne. Rakentamisalueiden maanpäälliset osat maisemoidaan.
Kuva 4‑11. Tuulivoimapuiston sähköaseman esimerkkikuva. Kuva Tuulimuukon asemasta Lappeenrannassa (ABB Oy).
5. ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT
5.2 Vaihtoehto 0
Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Karhukankaan maatuulivoimapuis- toa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailu- vaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jos- sain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä.
5.3 Vaihtoehto 1
Siikajoen länsiosassa sijaitsevalle Karhukankaan alueel- le rakennetaan enintään 16 tuulivoimalan laajuinen maa- tuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3 - 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä.
5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen
Suomen Tuuliatlas –tietojen perusteella on suunnittelu- alueen olosuhteista laadittu maaston muodot huomioon ottava tuulisuusmallinnus, jota on käytetty apuna voi- maloiden alustavan sijoitussuunnitelman laadinnassa.
Alustavassa sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon myös etäisyys asutukseen, valtatiehen ja suunnittelu- alueen rajaan. Tuulivoimahankkeen muiden rakenteiden (huoltotiet, muuntoasema) sijainnit suunnitellaan, selvi- tetään ja arvioidaan arviointimenettelyn aikana.
Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitussuun- nitelma toimii selvitys- ja arviointityön pohjana ja läh- tökohtana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ai- kana selvitetään tuulivoimaloiden lukumäärä ja niiden tarkemmat sijainnit tuulisuuden ja ympäristöolosuhtei- den perusteella. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodostetaan ja arvioidaan tarvittaessa hankevaihtoeh-
toa 1 pienempiä hankekokonaisuuksia. Kuva 5‑1. Vaihtoehdon 1 mukainen tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma.
T9 T8 T7
T6 T5
T4
T3 T2 T1
T16 T15
T14
T13 T11 T12
T10 Siikajoen Karhukangas
VE1 25.11.2014/TL
0 1 2 km
Suunniteltu tuulivoimala
5.4 Sähkönsiirto
Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten arviointime- nettelyssä tarkastellaan tuulivoimahankkeen liittämis- tä Ruukin (Jussinkankaan) sähköasemaan uudella noin 11-13 km pituisella 110 kV voimajohdolla, joka rakenne- taan Fingrid Oyj:n Ala-Temmes – Rautaruukki ja Sipola - Rautaruukki 110 kV voimajohtojen rinnalle joko nykyis- ten voimajohtojen pohjois- tai eteläpuolelle. Ennen liitty- mistään Ruukin sähköasemaan voimajohto sijoittuu noin kilometrin matkalta uuteen johtokäytävään.
Siikajoen Karhukangas
Kytkeytyminen sähköverkkoon 3.12.2014/TL
0 2,5 5 km
Jussinkankaan sähköasema Vaihtoehtoinen sähköaseman paikka
Uusi 110 kV voimajohto tai maakaapeli Uusi 110 kV voimajohto
Fingrid voimajohto Karhukankaan alue
Uusi muuntoasema sijoittuu joko suunnittelualueen eteläosaan tai nykyisten Fingrid Oyj:n 110 kV voimajoh- tojen läheisyyteen. Muuntoaseman sijoittuessa suunnit- telualueen eteläosaan uuden 110 kV voimajohdon koko- naispituus on noin 13 km. Muuntoaseman sijoittuessa nykyisten voimajohtojen läheisyyteen, yhdistetään tuu- livoimalat muuntoasemaan noin 2 km pituisella maakaa- pelilla. Uuden 110 kV voimajohdon kokonaispituus on tällöin noin 11 km.
Kuva 5‑2. Periaatekuva tuulivoimahankkeen kytkeytymisestä kantaverkkoon.
6. HANKETTA KOSKEVA SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO
Vartinoja ja Isoneva
Karhukankaan suunnittelualueen pohjois- ja koillispuo- lella sijaitseville Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuis- toille on laadittu yhteinen YVA-menettely. YVA-selostus on ollut nähtävillä 11.3.–3.5.2013. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 3.7.2013.
Siikajoen valtuusto on hyväksynyt 14.5.2014 Isonevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan ja Vartinojan osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen. Kaavasta on valitettu.
Kangastuulen ja Isoneva II:n tuulivoimahankkeet
Karhukankaan suunnittelualueen läheisyydessä on käynnissä kahden muun tuulivoimapuiston osayleis- kaavoitus ja YVA-menettely. Kangastuulen tuulivoima- hanke on Navettakankaan tuulivoimahankkeen laajen- nus ja hankkeesta vastaavana toimii Element Power Oy.
Valtatie 8 molemmin puolin sijaitsevalle laajennusalueel- le on suunnitteilla enintään 60 tuulivoimalan sijoittami- nen. Hankkeen YVA- ja kaavoitusmenettely on käynnis- tynyt loppuvuodesta 2014.
Isoneva II tuulivoimahanke on Isonevan tuulivoi- mahankkeen laajennus ja hankkeesta vastaavana toi- mii Intercon Energy Oy. Isonevan laajennusalueella on suunnitteilla enintään seitsemän tuulivoimalan sijoitta- minen. Hankkeen YVA- ja kaavoitusmenettely on käyn- nistynyt loppuvuodesta 2014.
Raahen itäiset tuulivoimapuistot
Suomen Hyötytuuli Oy:llä, Innopower Oy:llä ja Metsähallitus Laatumaalla on yhteinen tuulivoiman ke- hittämishanke Raahen kaupungin itäisillä ja pohjoisilla alueilla. Alueille suunnitellaan yhteensä enintään 88 tuu- livoimalan rakentamista. Tuulivoima-alueet sijoittuvat Hummastinvaaran, Someronkankaan, Yhteisenkankaan, Annankankaan ja Nikkarinkaarron alueille.
Hankkeen on YVA-menettely on saatu päätökseen ja yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 30.10.2013.
Hankkeen päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitel- ma on jätetty 22.1.2014.
Annankangas
Annankaan tuulivoimahanke sijaitsee Raahen etelä- osassa, noin 26 km etäisyydellä Raahen keskustasta.
Alueelle suunnitellaan 10 tuulivoimalaa. Annankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaselostus on jä- tetty 22.9.2014. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 27.10.2014.
6.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu
Hankkeen suunnittelu- ja selvitystyö on aloitettu 2013.
Hankkeen alustava sijoitussuunnitelma laadittiin loppu- vuonna 2014. Alustava sijoitussuunnitelma toimii selvi- tys- ja arviointityön sekä hankkeen teknis-taloudellisen kehitystyön pohjana.
Hankkeesta vastaava on tehnyt tuulivoimaloiden ra- kentamisen mahdollistavat vuokrasopimukset suunnit- telualueen maanomistajien kanssa. Tuulivoimahankkeen osayleiskaavoituksen kaavoitusaloite on hyväksytty ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma päätetty laittaa näh- täville Siikajoen kunnan kunnanhallituksessa 24.11.2014.
Osayleiskaavoitusta laaditaan samanaikaisesti hankkeen YVA-menettelyn kanssa. Ympäristövaikutusten arvioin- ti päättyy tavoiteaikataulun mukaisesti tammikuussa 2016. YVA-menettelyn aikana laaditut selvitykset, ar- viointityö ja palaute otetaan huomioon osayleiskaavaeh- dotuksen laadinnassa. Kaavaehdotus valmistuu tavoite- aikataulun mukaan YVA-menettelyn päättymisen jälkeen keväällä 2016.
Rakentamistoimien edellyttämien rakennuslupien ha- keminen tapahtuu osayleiskaavan hyväksymisen jäl- keen. Yleiskaava laaditaan siten, että se mahdollistaa rakennuslupien hakemisen suoraan yleiskaavan perus- teella. Hankkeesta vastaavan tavoitteena on hakea tuu- livoimahankkeen rakennusluvat ja käynnistää laitoshan- kinnat sekä aloittaa rakentamisen valmistelutyöt 2016.
Tuulivoimahankkeen rakentaminen on tarkoitus käynnis- tää 2017.
6.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin
6.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeet
Navettakangas
Karhukankaan suunnittelualue rajautuu lounaisosas- taan Navettakankaan tuulivoimahankkeen alueeseen.
Navettakankaan tuulivoimayleiskaava on hyväksyt- ty Siikajoen kunnanvaltuustossa 5.2.2014. Kaava mah- dollistaa 8 tuulivoimalan rakentamisen. Kaavasta on valitettu.
Nikkarinkaarto
Nikkarinkaarron tuulivoima-alue sijaitsee Raahen kaakkoisosassa, rajautuen lännessä Pyhäjoen kuntaan.
Alueelle suunnitellaan 10 tuulivoimalaa. Nikkarinkaarron tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaselostus on jä- tetty 22.9.2014. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 27.10.2014.
Raahen eteläiset tuulivoimapuistot
Puhuri Oy ja Tuuliwatti Oy suunnittelevat viiden tuuli- voimapuiston rakentamista Raahen kaupungin eteläosiin erillisille alueille. Viiden tuulivoimapuiston yhteinen YVA- prosessi on päättynyt ja yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 29.5.2013.
Kaavoitusvaiheeseen on jatkettu Ketunperän ja Sarvankankaan alueiden osalta. Muiden alueiden kehit- tämisestä on luovuttu.
Ketunperä
Alue sijaitsee Raahen Ketunperän alueella, noin 10 ki- lometriä Raahen keskustasta ete- lään. Puhuri Oy suunnittelee alu- eelle enintään 9 tuulivoimalaa.
Osayleiskaavaluonnos on päivät- ty 12.8.2013.
Sarvankangas
Alue sijaitsee Raahen Sarvankankaalla, noin 17 ki- lometriä Raahesta etelään.
TuuliWatti Oy suunnittelee alu- eelle enintään 14 tuulivoimalaa.
Sarvankankaan kaava on hyväk- sytty Raahen kaupunginvaltuus- tossa 10.11.2014.
Mastokangas
Tuulikolmio Oy suunnittelee enintään 70 tuulivoimalan ra- kentamista Mastokankaan alu- eelle. Alue sijaitsee Raahen ja Siikajoen alueella Raahen itä- osassa. Hankkeen YVA-menettely on parhaillaan käynnissä ja YVA- ohjelma on ollut nähtävillä 30.1.
- 14.3.2014.
Kopsa
Puhuri Oy suunnittelee tuuli- voimapuistoa Raahen kaupungin itäosiin Kopsan ja Möykkyperän kylien eteläpuolelle Pirttiselän ja Nahkakallion alueille. YVA- selostus on ollut nähtävillä 14.2.- 7.4.2011. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 1.6.2011.
Tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty 23.4.2012. Tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaava on hyväksytty 24.6.2013. I ja II vaiheen osayleiskaavat mahdollistavat yhteensä 17 tuulivoimalan rakentamisen.
Maanahkiainen
Maanahkiaisen merituulivoimapuisto sijaitsee Perämerellä Raahen ja Pyhäjoen edustalla.
Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Raahen kunnanvaltuustossa 16.11.2013 ja osayleiskaava on tullut voimaan 31.12.2013. Kaava mahdollistaa Raahen puolelle 30 ja Pyhäjoen puolelle 42 merituulivoimalaa.
Karhunkangas
Muut tuulivoimahankkeet 24.11.2014/TL
0 5 10 km
Vartinoja I Vartinoja II Isoneva I Isoneva II Navettakangas Mastokangas Kopsa Maanahkiainen Karhukangas
Raahen itäiset tuulivoimapuistot Hummastinvaara Nikkarinkaarto Annankangas Yhteinenkangas Someronkangas
Raahen eteläiset tuulivoimapuistot Ketunperä
Sarvankangas
6.2.2 Kaavoitus- ja muut hankkeet
Siikajoen kunnan osayleiskaavat ja asemakaavat
Siikajoen kunnassa on vireillä Ruukin Asemanseudun osayleiskaava Ruukin ja Siikajoen kuntien kuntaliitok- sen investointihankkeiden käynnistämänä. Jokivarren osayleiskaava ja Siikajoen osayleiskaavan muutos oli- vat samaisen investointihankeen käynnistämiä kaavoja.
Kaavat ovat tulleet voimaan 6.8.2013.
Ruukin Asemanseudun osayleiskaava-alue sijaitsee Siikajoen kuntakeskuksessa Ruukin Asemanseudulla Karhukankaan suunnittelualueesta noin 10 kilometrin etäisyydellä kaakossa. Kunnanhallitus on kuuluttanut osayleiskaavan osittain voimaan 20.6.2013. Kaavasta on valitettu muutamien kiinteistöjen kohdalta. Näillä kiin- teistöillä kaava ei ole voimassa.
Karhukankaan lähin vireillä oleva asemakaava Siikajoella on Revonlahden alueella käynnissä oleva val- tatie 8 ja maantien 807 liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyihin liittyvä asemakaavan kaavamuutos- ja laa- jennustyö. Alue sijaitsee Karhukankaan suunnittelualu- eesta reilun viiden kilometrin päässä idässä.
Valtatien 8 parantaminen Hummastinvaaran alueella Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on käynnistä- nyt tie- ja rakennussuunnitelmien laatimisen valtatiel- le 8 Hummastinvaaran kohdalle. Suunnitelmaa laa- ditaan yhdessä Raahen kaupungin ja Siikajoen kun- nan kanssa. Suunnittelualue sijoittuu noin 4 km etäi- syydelle Raviradan liittymästä Revonlahden suuntaan.
Suunnitelmaan sisältyy kohdakkain olevan ohituskais- tajakson rakentaminen valtatielle ja siihen liittyvien yk- sityistie- ja liittymäjärjestelyiden tekeminen. Nykyinen valtatie levennetään 4-kaistatieksi ja jakson päihin ra- kennetaan valaistus.
Suunnittelutyö on käynnistynyt valmistelevilla toi- menpiteillä kesäkuussa 2014. Tiesuunnitelman valmistu- essa marraskuussa 2014 lähetetään se maantielain mu- kaiseen käsittelyyn.
Kuva 6‑2. Valtatien 8 ohituskaistojen suunniteltu sijainti Hummastinvaaran kohdalla.
6.2.3 Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin
Tuulivoimahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraa- via ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia:
• YK:n ilmastosopimus
• EU:n ilmasto- ja energiapaketti
• EU:n energiastrategia
• Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia
• Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
• Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014-2017
• Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpa- nosuunnitelma 2015-2016
• Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia
• Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2020
• Ilmansuojeluohjelma 2010
• Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005
• Natura 2000 -verkosto
• Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012–2020
• Melun ohjearvot
• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet YK:n ilmastosopimus
YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus hy- väksyttiin vuonna 1992. Sopimus tuli voimaan vuonna 1994, samana vuonna myös Suomi ratifioi sopimuksen.
Ilmastosopimuksen kolmannessa konferenssissa vuonna 1997 allekirjoitettiin ns. Kioton pöytäkirja, joka sisältää sitovat päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille aika- tauluineen Kioton ilmastokokouksessa EU:n tavoitteek- si hyväksyttiin vähentää kasvihuonepäästöjen kokonais- määrää 8 % vuoden 1990 tasosta. Velvoite tuli saavut- taa vuosina 2008–2012, joka on nk. ensimmäinen vel- voitekausi. Suomen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi sovittiin 0 % vuoden 1990 ta- sosta eli päästöjen tuli olla 2008–2012 aikana vuoden 1990 tasolla.
EU:n ilmasto‑ ja energiapaketti
Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jä- senmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuone- kaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentil- la vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 pro- senttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista.
EU:n energiastrategia
EU:n energiastrategia (An Energy Policy for Europe) julkaistiin 10.1.2007. EU:n energiastrategian tavoittee- na on turvata kilpailukykyinen ja puhdas energian saanti vastaten ilmastonmuutoksen hillintään, kasvavaan glo- baaliin energiankysyntään ja tulevaisuuden energian toi- mituksen epävarmuuksiin.
Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu kymmenen kohdan toimintaohjelma. Ohjelmaan sisältyvät mm.
EU:n sisäisen energiamarkkinan kehittäminen, energian huoltovarmuuden takaaminen ja sitoutuminen kasvihuo- nekaasujen vähentämiseen.
Pitkän aikavälin ilmasto‑ ja energiastrategia
Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden il- masto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteen- omaisesti aina vuoteen 2050 asti. Energia- ja ilmasto- strategian päivitystyö aloitettiin hallitusohjelman mukai- sesti vuonna 2011. Päivityksellä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoit- teiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pit- kän aikavälin tavoitteita. Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä strategiapäivityksessä tuulivoiman tuo- tantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan.
Pohjois‑Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2014‑2017
Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2014-2017 on hyväksytty maakun- tavaltuustossa 2.6.2014. Pohjois-Pohjanmaan maa- kuntasuunnitelmassa 2040 (Nuorten maakunta) tode- taan, että Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- ja ilmasto- vastuullisessa energiantuotannossa tärkeä asema on ydinvoimalla, vesivoimalla, bioenergialla ja tuulivoimal- la sekä niiden tarvitseman säätövoiman kehittämisellä.
Maakuntaohjelman 2014-2014 yksi kärkiteemoista on suurhankkeiden, kuten tuulivoimahankkeiden, edistämi- nen ja niihin varautuminen.
Pohjois‑Pohjanmaan ilmastostrategia
Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiassa (2011) to- detaan, että Pohjois-Pohjanmaan energiatalouden ta- voitteissa ja toimenpiteissä vuoteen 2020 mennes- sä saavutetaan alueellinen energiaomavaraisuus läm- mön, sähkön ja osittain liikennepolttoaineiden osalta.
Tuulivoimaa tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla vähintään 1 TWh. Vuonna 2050 Pohjois-Pohjanmaan kantaa ilmas- tovastuun pitkälle kehittyneellä energiataloudella ja tuu- livoimaa tuotetaan vähintään 3 TWh.
Pohjois‑Pohjanmaan energiastrategia 2020
Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiassa on määri- tetty maakunnan strategisille tavoitteille kaksi ylätason päämäärää: 1. Energiatoimiala tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä, alueen luonnonvarojen kestävää hyödyn- tämistä ja asukkaiden elämänlaatua. 2. Kehitys kohti vä- häpäästöistä energiajärjestelmää vuoteen 2050 mennes- sä. Nämä päämäärät yritetään saavuttaa muun muassa edistämällä ja toteuttamalla investointeja energiantuo- tantoon ja –teknologiaan, minkä yhtenä avaintoimenpi- teenä on maa- ja merituulivoimatuotannon edistäminen ja hankkeiden edellyttämän osaamisen varmistaminen.
Ilmansuojeluohjelma 2010
Ilmansuojeluohjelman 2010 tavoitteena on, että Suomi toteuttaa tiettyjen ilman epäpuhtauksien kan- sallisista päästörajoista annetun direktiivin (2001/81/
EY) velvoitteet vuoteen 2010 mennessä. Suomen on vähennettävä rikkidioksidin, typen oksidien, ammonia- kin ja haihtuvien orgaanisten aineiden päästöjä asteit- tain. Ilmansuojeluohjelma käsittää suunnitelman pääs- töjen vähentämiseksi energiantuotannossa, liikentees- sä, maataloudessa ja teollisuudessa sekä toimenpi- teet työkoneiden, huviveneiden ja pienpolton päästöjen vähentämiseksi.
Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005
Ensimmäinen alueellinen ilmansuojelusopimus oli Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE) piirissä 1979 tehty valtiosta toiseen tapahtuvaa il- man epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleis- sopimus (SopS 15/1983). Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja allekirjoitettiin Göteborgissa 1999 ja pantiin voimaan Suomessa asetuksella nro 40/2005.
Sopimusosapuolet hyväksyivät moniaine-monivaiku- tuspöytäkirjan eli pöytäkirjan happamoitumisen rehe- vöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämisestä.
Sopimusosapuolet ovat velvollisia vähentämään päästö- jään niin, että vuonna 2010 päästöt alittavat kullekin osa- puolelle määritellyn päästörajan. Göteborgin pöytäkirjaa uudistettiin, ja jäsenmaille asetettiin uudet vähennysta- voitteet 4.5.2012. Moniaine-monivaikutuspöytäkirjassa on kansalliset päästövähennysvelvoitteet vuodelle 2020.
Pöytäkirjan tavoitteena on valvoa ja vähentää rikin, typen oksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, jotka aiheutuvat ihmisten toimin- nasta ja joilla todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, luonnon ekosysteemeihin, mate- riaaleihin ja kasveihin kaukokulkeutumisesta johtuvan happamoitumisen, rehevöitymisen tai alailmakehän ot- sonin vuoksi.
Natura 2000 ‑verkosto
Valtioneuvosto päätti Suomen ehdotuksesta Natura 2000 -verkostoksi 20.8.1998. Natura 2000 on Euroopan Unionin hanke, jonka tavoitteena on turvata luontodi- rektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinym- päristöjä. Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaali- maan luonnon monimuotoisuutta Euroopan Unionin alu- eella ja toteuttamaan luonto- ja lintudirektiivin mukaiset suojelutavoitteet.
Luontodirektiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisa- na. Lintudirektiivin yleistavoite on ylläpitää lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia.
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012–2020
Valtioneuvosto hyväksyi strategian joulukuussa 2012.
Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuo- toisuuden köyhtyminen. Strategian viisi päämäärää:
1. Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuu- den suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa.
2. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen koh- distuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kes- tävää käyttöä.
3. Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus.
4. Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipal- veluista saatavat hyödyt turvataan kaikille.
5. Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suoje- lun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallista- valla suunnittelulla, tietojen hallinnalla ja toimin- tamahdollisuuksien ja -kykyjen kehittämisellä.
Melun ohjearvot
Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason oh- jearvoista (993/1992) meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ohjearvoja so- velletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelus- sa sekä rakentamisen lupamenettelyissä.
Melutason ohjearvoja koskeva päätös annettiin me- luntorjuntalain (382/1987) nojalla. Ohjearvopäätös jäi voimaan, vaikka meluntorjuntalaki kumoutui ympäris- tönsuojelulain (86/2000) tullessa voimaan vuonna 2000.
Ohjearvopäätöksen soveltamiskäytäntö on sittemmin laajentunut ympäristönsuojelulain ja myös maa-aines- lain (555/1981) mukaisiin lupa- ja valvonta-asioihin.
Melutason yleiset ohjearvot eivät koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua.
