• Ei tuloksia

(2)LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos sijaitsee valtatie 9:n varrella, noin 1 km Mel- lilän keskustaan menevän tien risteyksestä Turun suuntaan

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "(2)LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos sijaitsee valtatie 9:n varrella, noin 1 km Mel- lilän keskustaan menevän tien risteyksestä Turun suuntaan"

Copied!
19
0
0

Kokoteksti

(1)

Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los

Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los

Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los

Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 80 YLO

Dnro LOS-2004-Y-180-111

Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2005

ASIA Päätös HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitoksen (entinen Koiviston Teurastamo Oy) ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Mellilän kun- nassa sijaitsevan teurastamon ja sen yhteydessä toimivan rehuraaka-ainetta valmistavan tehtaan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

LUVAN HAKIJA

HK Ruokatalo Oy Ysitie 387a 32300 MELLILÄ

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos Ysitie 387a

32300 MELLILÄ

Lupaa haetaan HK Ruokatalo Oy:n Mellilän teurastamon ja sen yhteydessä toimivan re- hutehtaan toiminnalle. Laitokset sijaitsevat Mellilän kunnassa, kiinteistöllä Teurastila Rn:o 482-402-5-203.

Liike- ja yhteisötunnus: 1951458-9 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohdat 10a ja 10L Ympäristönsuojeluasetus 42 §:n 1 momentin kohta 12

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 9f ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 24.3.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET

Sopimus jätevesien johtamisesta kunnan viemäriin 28.4.1993.

(2)

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos sijaitsee valtatie 9:n varrella, noin 1 km Mel- lilän keskustaan menevän tien risteyksestä Turun suuntaan. Laitoksen sijaintipaikan koordinaatit ovat yhtenäiskoordinaatistossa: itä: 3276430, pohjoinen: 6748840.

Laitoksen tontti rajoittuu maatalousalueeseen ja valtatie 9:ään. Tontin lounaisosa rajoittuu kiinteistöön, jolla sijaitsevat sikala ja teurastamon kuljetuksiin käytettävien autojen pesu- hallit. Matkaa sikalaan on noin 100 metriä. Lähimmät asuinkäytössä olevat omakotitalot sijaitsevat noin 500 - 1000 m etäisyydellä. Laitos sijaitsee kaavoittamattomalla haja- asutusalueella.

Laitos sijaitsee Mellilänharjun (0248252) pohjavesialueen rajalla. Pohjavesialue on luoki- teltu vedenhankinnan kannalta merkittäväksi I-luokan pohjavesialueeksi. Mellilän kunnan vesilaitoksen Palon vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa, noin 1,8 km lai- toksesta etelään. Laitoksen läheisyydessä ei ole häiriytyviä kohteita tai luonnonsuojelu- alueita. Matkaa Niinijokeen on noin 1,3 km. Laitos sijaitsee harjualueen reunassa saviker- rostuman päällä.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Ympäröivän alueen merkittävin melun aiheuttaja on valtatie 9:n liikenne, noin 5100 ajo- neuvoa vuorokaudessa. Laitoksen liikenne aiheutuu henkilökunnan, raaka-aineiden, tuot- teiden ja jätteiden kuljetuksista. Alueella ei ole tehty meluselvityksiä.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Kyseessä on Euroopan yhteisöjen neuvoston antaman IPPC-direktiivin liitteen 1 kohdan 6.4 a mukainen teurastamo, jossa tuotetaan enemmän kuin 50 tonnia ruhoja päivässä ja kohdan 6.5 mukainen ruhoja ja eläinperäistä jätettä jälleenkäyttävä laitos, jonka käsittely- kapasiteetti ylittää 10 tonnia päivässä.

HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos on sikojen teurastukseen erikoistunut teuras- tamo, jonka yhteydessä toimii teurastamon eläinperäisestä jätteestä rehuraaka-ainetta valmistava rehutehdas. Vuonna 2004 teurastamon tuotanto oli noin 20,4 miljoonaa kiloa ruhoja vuodessa, keskimäärin 82 tonnia päivässä. Rehuraaka-ainetta valmistavan tehtaan tuotanto oli noin 6,6 miljoonaa kiloa vuodessa, keskimäärin 26 tonnia päivässä.

HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitos on perustettu vuonna 1957 Koiviston Teuras- tamo Oy –nimisenä ja on toiminut nykyisellä paikalla vuodesta 1979 alkaen. Koiviston Teurastamo Oy fuusioitiin 31.3.2005 HK Ruokatalo Oyj:n kanssa ja rakenneuudistukses- sa konsernin Suomessa harjoittama teollinen toiminta, myynti, markkinointi, logistiikka ja kuljetukset siirtyivät HK Ruokatalo Group Oyj:n tytäryhtiölle HK Ruokatalo Oy:lle.

Tuotantolaitoksen toimitilat omistaa HK Ruokatalo Group Oyj.

Teurastamon ja rehutehtaan lisäksi on laitoksen yhteydessä teurastettavaksi tuotavien si- kojen vastaanottoon käytetty eläinsuoja, viemäriin johdettavien jätevesien esikäsittelylai- tos, sairasteurastamo, laitoksen omasta lämmön- ja höyrynkäytöstä vastaava kattilalaitos, laadunvalvontalaboratorio, henkilökuntaruokala, kylmävarastoja, pakastamo ja toimistoti- loja.

(3)

Laitos toimii 40 tuntia viikossa ympäri vuoden. Työntekijöitä on keskimäärin 70, joista 45 on teurastamon palveluksessa. Osa työntekijöistä on ulkoistettujen toimintojen palveluksessa kuten siivous-, laadunvalvonta ja vartiointityössä.

Tuotantolaitos

Tuotantolaitos on rakennettu vuonna 1979. Vuosina 1985 – 2000 laitoksen toimintaa ja ti- loja on laajennettu kuudessa eri vaiheessa mm. rehutehdas, autotallit, tainnuttamo, navet- ta, jätevedenpuhdistamo ja sairasteurastamo. Viimeisin eli navetan laajennus on valmis- tunut vuonna 2000.

Teurastamossa on teurastettu siipikarjaa vuosina 1985 - 1993 ja nautoja vuoteen 1996 saakka. Vuodesta 1997 lähtien on teurastettu pelkästään sikoja.

Laitoksen kiinteistöllä on kaksi rakennusta ja autokatos. Suuremmassa rakennuksessa (7475 m2) ovat teurastamo, navetta, leikkaamo- ja lähettämö, rehunsekoittamo, kattilalai- tos, laboratorio ja ruokala. Sairasteurastamo ja jätevesien esikäsittelylaitos on sijoitettu pienempään rakennukseen (345 m2).

Laitoksen toiminnot

Navetta

Teurastettavat eläimet otetaan vastaan navettaan. Nimitys on jäänne ajalta, jolloin teuras- tamossa teurastettiin myös nautoja. Nykyisin teurastetaan yksinomaan sikoja. Navetassa on karsinatiloja 636 lihasialle. Navettaan tuodaan työpäivinä kunkin päivän teurastusta vastaava määrä eläimiä. Teurastuksen määrä määräytyy tilausten perusteella. Teurastetta- vien eläinten säilytysaika navetassa on alle 12 tuntia.

Teurastamo

Navetasta siat siirtyvät tainnuttamoon, jossa tainnutus tapahtuu hiilidioksidilla. Veren laskun jälkeen ruhot esiharjataan ja haudutetaan kalttausta varten kosteassa haudutustun- nelissa +60 oC lämpötilassa. Kalttauksessa poistetaan pääosa karvoista. Ruhot ripustetaan sorkista kuljetusradalle eli koukutetaan. Jäljelle jääneet karvat poistetaan kaksivaiheisessa polttoprosessissa propaaniliekillä polttamalla. Polttoja edeltävät käsittelyt piiskakoneessa ja harjakoneessa. Ruhot siirretään peräsuolen avaukseen, suoliluun avaukseen, suolistuk- seen ja elinten irrotukseen. Ruhojen halkaisun jälkeen tapahtuu lihantarkastus, jälkipuh- distus, korvan irrotus ja tilityspunnitus. Ruhot varastoidaan tasaus- tai myyntivarastoon tai pakastetaan.

Leikkaamo ja lähettämö

Ruhot toimitetaan asiakkaille pääosin puolikkaina. Lähettämötilojen yhteydessä toimivas- sa leikkaamossa on alkupaloittelulinja, jossa tilausten perusteella käsitellään keskimäärin 500 ruhoa viikossa. Lähettämössä pakataan ruhot, paloittelulinjan tuotteet sekä elimet.

Rehutehdas

Rehutehdas toimii teurastamon kanssa samassa rakennuksessa. Rehuksi luokitellut ruhon osat ja veri siirretään teurastamosta rehutehtaaseen putkistoja ja kuljetusratoja pitkin. Re- hutehtaassa rehun raaka-aineet hienonnetaan, massa hapotetaan muurahaishapolla ja sii- hen lisätään natriumbentsoaattia säilyvyyden parantamiseksi. Massa siirretään laitoksen

(4)

pihalla sijaitseviin rehusiiloihin (30 m3) ja kuljetetaan säiliöautoilla rehusekoitta- moihin, joissa se käytetään turkiseläinten rehun raaka-aineeksi.

Jäteveden esikäsittelylaitos

Jätevesien esikäsittelylaitokseen johdetaan jätevesiä teurastamo-rehutehdasrakennuksesta, rehusiilojen alapuolella olevista sadevesikaivoista ja viereisellä kiinteistöllä sijaitsevista eläinten kuljetusautojen pesuhalleista. Esikäsittelylaitoksella jätevedet käsitellään kemial- lisella flotaatiomenetelmällä. Esikäsitellyt jätevedet johdetaan Mellilän kunnan viemäri- verkostoon ja käsiteltäväksi Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamolla.

Sairasteurastamo

Jätevesien esikäsittelylaitoksen kanssa samassa rakennuksessa on sairasteurastamo. Ny- kyisin sairasteurastus on lopetettu.

Muut tuotantoa palvelevat toiminnot

Kylmätiloja on yhteensä 2331 m2 mm. ruhojen jäähdytystunneli, tasausvarasto, myyntiva- rasto, pakastustunneli sekä pakastamot elintarvikkeille ja rehulle. Kylmäaineena on am- moniakki (6 t). Laitoksen yhteydessä toimiva laboratorio suorittaa trikiinitutkimusta ja omavalvontaan liittyvää seurantatutkimusta. Laitoksella on kattilalaitos (1,68 MW) läm- mön ja höyryn tuotantoa varten. Eläinkuljetusautojen pesula sijaitsee viereisellä kiinteis- töllä vuokratiloissa. Puhdistuspalveluista, ulkoalueiden hoidosta, turvallisuusjärjestelmäs- tä ja vartioinnista on sopimukset ulkopuolisten alan yritysten kanssa.

Teurastamon ja rehutehtaan tuotanto

Vuonna 2004 teurastettiin noin 225 200 sikaa. Teurastamon tuotanto oli noin 20 400 ton- nia ruhoja vuodessa. Teurastuksen määrä on keskimäärin 1000 sikaa päivässä ja noin 140 sikaa tunnissa. Keskimääräinen ruhopaino on noin 81,5 kg. Ruhosaanto on keskimäärin 75 % elävän eläimen painosta. Ruhojen punnitus suoritetaan tuotantoprosessin lopussa ennen varastointia. Teurastamon tuotannon arvioidaan vuonna 2005 olevan 21,0 miljoo- naa kiloa/a.

Taulukko 1. Teurastamon ja rehutehtaan tuotanto vuosina 2002 – 2004.

Vuosi 2002 2003 2004

Ruhojen tuotanto milj.kg/a 17,3 19,9 20,4 Rehun tuotanto milj.kg/a 4,7 6,2 6,6

Teurastamon yhteydessä toimiva rehutehdas käsittelee pelkästään HK Ruokatalo Oy:n Mellilän teurastamolta tulevaa eläinperäistä jätettä. Rehutehtaan tuotanto on keskimäärin 26 t/d. Ruhon painosta keskimäärin 25 % on eläinperäistä jätettä. Rehu toimitetaan tur- kiseläinsekoittamoiden raaka-aineeksi.

Teurastamon ja rehuraaka-ainetehtaan tuotanto on tasaista ympäri vuoden ja se on ollut määrältään ja laadultaan samanlaista viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Tuotannossa ei arvioida olevan merkittäviä muutoksia tulevina vuosina, vaan sen arvioidaan pysyvän ny- kyisen suuruisena.

(5)

Taulukko 2. Tuotantoprosessin raaka-aineet ja tuotteet.

Prosessi Raaka-aine Tuote / sivutuote

Teurastus Sika / ruho Ruho, pää, sisäelimet

Suoliosasto Suolistot Suolistot rehuksi

Lähettämö Elintarvikkeeksi käytettävät elimet Kieli, sydän, maksa, munuaiset Lähettämö:

alkupaloittelu Halkaistu ruho Alkupaloiteltu ruho: etuneljän- nes, kyljysselkä, kylki, kinkku Rehuosasto Teurastuksen sivutuotteet (veri, ver-

tymät, hengityselimistön osat, sisä- rasva yms, lihantarkastuksessa re- huksi määritellyt ruhon osat)

Rehuraaka-aine, johon on lisätty muurahaishappoa ja natrium- bentsoaattia

Vedenkulutus

Laitos käyttää Mellilän vesilaitoksen vettä. Vuonna 2004 vedenkulutus oli 58 780 m3. Veden mittausta varten on yksi päävesimittari. Lisäksi mitataan höyrykattilan vesi sekä jätevedenpuhdistamorakennuksessa käytetty vesi. Laitoksella on oma kaivovesijärjestel- mä, joka ei kuitenkaan nykyisin ole käytössä.

Taulukko 3. Vedenkulutus vuosina 2002 - 2004

Vedenkulutus 2002 2003 2004

Teurastamo m3/a 40 240 46 016 50 316 Puhdistamo m3/a 10 768 10 995 8 462 Yhteensä m3/a 51 008 57 011 58 778

Ominaiskulutus l/eläin 250 259 246

Ominaiskulutus l/kg 2,94 2,88 2,47

Vedenkulutus on vähentynyt 180 m3/d:sta tasolle 120 m3/d vuoden 1997 jälkeen, jolloin tehtiin teknisiä muutoksia vedenkulutuksen vähentämiseksi. Säästö on toteutettu kierrättä- mällä polttokaappien jäähdytysvettä esipesuharjoissa.

Vedenkulutus jakaantuu eri toimintojen kesken seuraavasti:

- Navetta 5 %

- Teurastuslinja 25 %

- Suolistuslinja 15 %

- Sterilointi 25 %

- Pesut 15 %

- Autopesula 5 %

- Muut 5 %

Lämpimän käyttöveden järjestelmiä on kolme; +40 oC, +60 oC ja +82 oC. Tuotannon huuhteluissa ja tuotantotilojen pesussa käytetään vettä verkostosta, jossa veden lämpötila on +40 oC. Ruhojen pesussa, tuotantolinjojen pesussa, laatikkopesukoneessa ja haudutus- tunnelissa käytettävän veden lämpötila on +60 oC . Tuotannossa käytettävien työkalujen sterilointiin sekä +40 oC vesijohtoverkoston desinfiointiin käytetään vettä verkostosta, jossa veden lämpötila on +82 oC.

(6)

Vedenkulutus prosesseissa:

- esiharjaus 1,0 m3/h

- höyrytunneli 0,7 m3/h

- kalttaus, karvontakone 0,6 m3/h

- harjapesukone 2,0 m3/h

- peräsuolen avaus 0,3 m3/h

- ruhojen halkaisu 0,8 m3/h

- kauhakuljettimen pesukone 1,9 m3/h - suolten murskain ja pesurumpu 1,9 m3/h - sairaseläinteurastamo ja jätevedenpuhdistamo 31,3 m3/d - pesuissa käytetty kierrätysvesi 22,8 m3/d.

Lämpö, höyry ja sähkö

Lämpö ja prosessihöyry tuotetaan omassa kattilalaitoksessa käyttäen kevyttä polttoöljyä.

Prosessihöyryä käytettiin vuonna 2003 noin 1,7 GWh/a (kattila 0,75 MW) ja lämpöä noin 1,8 GWh/a (kattilat 0,25 MW ja 0,68 MW). Polttoöljysäiliöt (yhteensä 38 m3) ovat teräs- betonisella suojakaukalolla varustettuja metallisäiliöitä ja sijaitsevat tuotantorakennukses- sa kellarikerroksessa. Savukaasut johdetaan kahden (11m ja 12m) savupiipun kautta.

Vuosina 2003 ja 2004 sähkönkulutus on ollut 3500 MWh/a. Eri toimintojen osuus säh- könkulutuksesta on ollut seuraava:

- Jäähdytys 50-55 %

- Laitteisto/ koneisto n. 15 %

- Paineilma 8-10 %

- Valaistus 8-10 %

- Ilmastointi 7-10 %

Jäähdytyslaitteistojen sähkönkulutus jakaantuu seuraavasti:

- kompressorit 70-80 %

- haihduttimet 15-20 %

- kondessio ja pumput 5-10 % Kemikaalit

Ammoniakki, nestekaasu ja hiilidioksidi vastaanotetaan suoraan säiliöihin. Propaanisäili- öitä säilytetään laitoksen pihalla aidatulla ja lukitulla alueella. Vaarallisten kemikaalien lähetykset on varustettu asianmukaisilla vakuutusmerkinnöillä varustetuilla rahtikirjoilla.

Käytössä olevista kemikaaleista, niiden kulutuksesta ja varastoinnista on kerätty tiedot taulukkoon 4. Taulukossa mainittujen kemikaalien lisäksi käytetään vuosittain pieniä määriä kemikaaleja mm. höyrykattilan korroosionestoon ja veden pehmennykseen (Boi- lex 460 C), viemäreiden aukaisuun (kaliumhydroksidi), trikiinitutkimukseen (suolahappo) sekä jätevesien esikäsittelylaitoksella lietteen kuivaukseen käytettävän suotonauhan puh- distukseen (Berocell 619).

(7)

Taulukko 4. Kemikaalit, luokitus, käyttö ja varastointi vuonna 2004.

Kemikaali Luokitus Käyttö

vuonna 2004

Varasto Käytön ja varastoinnin kuvaus

Ammoniakki

99,5% R10, 23, 34, 50 S1/2, 9, 16, 26, 26/37/39, 45, 61

6 t 6 t Suora ja epäsuora jäähdytys; säilytys suljetussa jäähdytysjärjestelmässä, varastointi verkostossa.

Muurahaishappo R35

S1/2, 23, 26, 45 113 t 2 m3 Turkiseläinrehun raaka-aineen hapo- tus; varastointi kuljetuskontissa.

Hiilidioksidi S7/9 67 t 11 m3 Tainnutuskaasu; säilytys AGA:n säi- liössä.

Propaani R12 S9, 16, 33

78 t 8 m3 Karvan poisto; käyttöjärjestelmät au- tomaattisia verkostoineen ja varolait- teineen, varastointi säiliössä.

Ferrisulfaatti

Polymeeri

R34, S26, S26, S36/37/39, S45, S57, S55, R50, R53

16–24 m3

2 t

8 m3

1 t

Jäteveden käsittely; kemiallinen saos- tus, flokin muodostus ja lietteen kun- nostus, varastointi jätevedenpuhdis- tamossa.

Pesu- ja desinfi- ointiaineet

7,8 m3 1,5 m3 Tuotantovälineiden ja –tilojen pesu;

varastointi kemikaalivarastossa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Teurastamotoimintaa koskien on EU:n toimesta marraskuussa vuonna 2003 julkaistu BREF asiakirja. Hakemuksessa ei ole esitetty yksityiskohtaista selvitystä BAT- viiteasiakirjan toteuttamisesta.

Tarkastuskäynnin yhteydessä on todettu, että BAT-viiteasiakirjassa esitettyjä vaatimuksia on toteutettu mm. siten, että vesikalusteet ovat hyvässä kunnossa eikä vuotoja ole ilmen- nyt, jätevedet käsitellään flotaatiomenetelmällä esikäsittelylaitoksessa ja johdetaan kun- nalliseen viemärilaitokseen. Rehuraaka-ainetuotantoa laitoksessa toteutetulla tavalla voi- daan pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena menetelmänä.

Rehuraaka-aine valmistetaan teurastamotoiminnan kanssa samassa rakennuksessa ja val- mistus tapahtuu pääosin välittömästi teurastuksen jälkeen ilman teurasjätteen pitkäaikais- ta varastointia. Teurastuksen yhteydessä syntyvät, rehuksi ohjattavat ruhon osat ja veri siirretään laitoksen sisällä kuljetusputkistoja ja -ratoja pitkin teurastamosta rehutehtaalle.

Siirtotapa vähentää korkean biologisen hapenkulutuksen omaavien aineiden ympäristöön joutumisen vaaraa, hajun muodostumista sekä varastoinnin, pakkauksen ja kuljetuksen tarvetta. BAT-viiteasiakirja edellyttää lyhyttä sivutuotteiden säilytysaikaa.

Hakemuksen mukaan uusien projektien yhteydessä huomioidaan suunnitteluvaiheessa ja laitehankintoja valmisteltaessa uusien laitteiden ja prosessimuutosten ympäristönäkökoh- dat sekä kestävän kehityksen periaatteet. Ilmastointijärjestelmä on varustettu lämmön tal- teenotolla ja tuloilman suodatuksella. Tuotantorakennuksissa lämmön johtamishäviöt ovat pienet johtuen tiiviistä ja lämpöerityksillä varustetuista rakennuksista ja tilojen alhai- sista sisälämpötiloista. Lauhduttimiksi on valittu vähän meluavia (low noise) malleja.

Vedenkulutus on vähentynyt sisäisin toimenpitein kierrättämällä vettä.

Vuonna 2000 on tehty Motiva-mallin mukainen teollisuuden energiakatselmusraportti ja laitos on liittynyt energiansäästösopimukseen. Energian käytön tehostamiseksi on vuosina 2002 – 2003 toteutettu ammoniakkilaitoksen lämmön talteenoton tehostaminen, lämmin-

(8)

vesijärjestelmän uusiminen, matalapainekattilalaitoksen saneeraus, kiinteistön

lämmityksen saneeraus, taloautomaation laajennus, paineilmakapasiteetin lisäys invertte- riohjatulla kompressorilla sekä lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmien putkieristyksien korjaukset. Vuoden 2005 aikana on suunniteltu tehtäväksi ISO 9001 ja ISO 14001 mukai- set laatu- ja ympäristöjärjestelmät

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien esikäsittely ja päästöt viemäriin

Jätevedet esikäsitellään laitoksen omassa jätevesien esikäsittelylaitoksessa ennen johta- mista Mellilän kunnan viemäriin. Jätevesien käsittelymenetelmä on kemiallinen flotaatio.

Esikäsittelylaitokselle johdetaan tuotantotilojen jätevedet ja saniteettivedet sekä lisäksi rehusiilojen alapuolella sijaitsevasta sadevesikaivoista ja teuraseläinten kuljetuksiin käy- tettävien autojen pesuhalleista tulevat vedet. Autojen pesuhallit sijaitsevat viereisellä kiin- teistöllä. Tuotantotilojen jätevedet johdetaan rasvanerotuskaivojen kautta.

Esikäsittelylaitoksella jätevedessä oleva kiintoaine erotetaan välpällä (3 mm), jonka jäl- keen jätevesi johdetaan tasausaltaaseen. Jäteveteen annostellaan ferrisulfaattia (Kemwater PIX-105) koagulaation ja polymeeriä (SuperflocC448) flokkulaation ja lietteen kunnos- tuksen tehostamiseksi. Flotaatioaltaassa ilmalla kyllästetyn dispersioveden avulla flokit nostetaan pintaan. Altaaseen kertyvä liete poistetaan pinta- ja pohjakaapimin tiivistysal- taaseen. Liete kuivataan suotonauhakuivaajalla ja kuljetetaan kompostoitavaksi (Markku- la Jouko, Loimaa).

Vuonna 2005 elokuussa otettiin näytteet jätevedenpuhdistamolle tulevasta, välpälle me- nevästä ja jätevedenpuhdistamolta Mellilän kunnan viemäriverkostoon johdettavasta jäte- vedestä. Näytteistä on määritetty seuraavassa taulukossa esitetyt pitoisuudet.

Taulukko 5. Jätevesien esikäsittelylaitokselle tulevan ja lähtevän jäteveden laatu.

Määritys Yksikkö Tulokaivo Ennen välppäystä Poistuva vesi

CODCr mg/l 5 900 5 000 960

Kiintoaine mg/l 2 700 2 010 130

BHK7-ATU mg/l 3 100 2 800 630

Fosfori Ptot mg/l 49 39 7,6

Typpi Ntot mg/l 250 300 100

Esikäsitellyt jätevedet johdetaan Mellilän kunnan viemäriverkostoon ja edelleen Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle, jossa ne käsitellään biologis-kemiallisesti ja johde- taan Loimijokeen.

Laitoksella on Mellilän kunnan kanssa sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta kunnan viemäriin. Sopimuksessa määritellään viemäriin johdettavan jäteveden enim- mäismäärä ja –kuormitus, jätevesimaksun määräytymisperuste, menettely, mikäli kuormi- tus kohoaa raja-arvojen yläpuolelle, vastuu haittojen ja vahinkojen synnyttyä sekä erimie- lisyyksien ratkaiseminen. Lisäksi on sovittu viemäriin johdettavat jätevesi- ja kuormitus- määrät työpäivää kohti kalenterivuosikeskiarvoina mitattuina.

Kiinteistöllä on sadevesiviemäröinti, johon johdetaan perustusten kuivatusvedet sekä sa- de- ja lumen sulamisvedet. Sadevesiviemäristä vedet pumpataan avo-ojaan, joka laskee noin 1,3 km etäisyydellä Niinijokeen. Joki on Loimijoen sivuhaara ja laskee Loimijokeen Alastaron kunnan alueella.

(9)

Taulukko 6. Kunnan viemäriin johdettavan esikäsitellyn jäteveden laatu ja kuormitus vuosina 2002 - 2004 vuosikeskiarvona laskettuna sekä kunnan ja laitoksen välisessä jäte- vesien johtamissopimuksessa määritetyt kuormituksen enimmäismäärät.

2002 2003 2004 Jätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot

Virtaama m3/d 166 162 167 240

m3/h 35

CODCr mg/l 1049 1133 1289 kg/d 175 184 215 Kiintoaine mg/l 131 104 162

kg/d 22 17 27 40

BHK7-ATU mg/l 625 813 891

kg/d 104 132 148 200

Fosfori Ptot mg/l 11 14 14

kg/d 1,8 2,3 2,3 3

Typpi Ntot mg/l 104 115 129

kg/d 17,2 18,6 21,5

Rasvat kg/d 10

pH 6 - 10

Päästöt ilmaan

Kattilalaitoksen päästöjen vähentämiseksi on valittu vähärikkinen (<0,1 %) kevyt poltto- öljy. Hakemuksen mukaan laitos ei aiheuta sellaista hajua, josta on viihtyisyyshaittaa asu- tukselle. Hajupäästöjä on pyritty ehkäisemään pitämällä navetan ovia kiinni, säilyttämällä teurasjäteastiat sisätiloissa ja kuljettamalla teurasjätteet laitoksen alueelta päivittäin.

Taulukko 7. Kattilalaitoksen ilmapäästöt vuonna 2003.

Vuosi 2003 Teho Käyttöaika Polttoaine Hiukkaset SO2 NOx CO2foss

MW h/a l/a t/a t/a t/a t/a

K1, lämpö 0,25 4 200 43 900 0,01 0,076 <0,15 120 K2, lämpö 0,68 7 700 132 000 0,03 0,230 <0,46 360 K3, höyry 0,75 4 200 163 500 0,04 0,280 <0,57 440 yhteensä 1,68 16 100 339 400 0,08 0,586 <1,18 920 Melu ja tärinä

Toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu häiritsevää melua. Laitos sijaitsee valtatie 9:n varrella, jonka liikenne on alueen merkittävin melun aiheuttaja. Toiminta tapahtuu pääosin sisätiloissa. Laitoksen läheisyydessä ei ole asutusta.

Henkilökunnan aiheuttama liikenne on keskimäärin 50 henkilöautoa arkipäivisin. Tuo- tannon kuljetukset ajoittuvat pääasiassa aamupäiviin ja aiheuttavat keskimäärin 15 rekka- autokäyntiä päivittäin. Alueella ei ole tehty meluselvityksiä.

(10)

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Jätteen määrä on tuotannon määrään verrattuna toiminnan luonteesta johtuen vähäinen.

Tulevat ja lähtevät tuotteet kuljetetaan pakkaamattomina ja teurastuksessa syntyvä teuras- jäte käytetään rehuraaka-ainetuotannossa. Rehuraaka-aineen siirto teurastamosta rehuteh- taalle tapahtuu putkistoja ja kuljetusratoja pitkin ilman pakkauksia.

Laitoksella kerätään erikseen sekajätteet, paperit ja pahvit, ongelmajätteet, romurauta, puukot, terät ja lasijätteet sekä kompostoitavat jätteet kuten sian karvat, jätevedenpuhdis- tamon liete ja eläintenkuljetusautojen kuivikkeet.

Toiminnassa syntyy vuosittain pieniä määriä ongelmajätteitä, kuten akut, loisteputket, sy- tyttimet, trukkien jäähdytinnesteet ja jäteöljyt, jotka toimitetaan ongelmajätteiden käsitte- lyyn. Ongelmajätteen vähäisestä kertymästä johtuen kuljetuksia ei ole järjestetty joka vuosi. Vuoden 2004 aikana ongelmajätekuljetusta ei järjestetty. Edellisen kerran ongel- majätteitä kuljetettiin vuonna 2003, jolloin toimitettiin käsiteltäväksi jäähdytinnesteitä 973 kg ja jäteöljyä 2 m3 (Ekokem Oy, Riihimäki).

Tuotannon yhteydessä syntyy pieniä määriä muovijätettä. Muovijätteen kuljetusta ei jär- jestetä vuosittain. Edellisen kerran kuljetus oli vuonna 2003, jolloin muovijäte (14 m3) toimitettiin uusiokäyttöön (Loimaan kuljetus ja jätehuolto Oy).

Taulukko 8. Jätteen määrä ja sijoitus vuosina 2003 ja 2004.

Jätejae (nro) Vuosi

2003 Vuosi

2004 Jätteen käsit-

tely Kuljettaja Sijoitus-

paikka Elintarvikkeiksi

kelpaamaton eläinpe- ränen sivutuote

193 t 267 t destruktio Honkajoki Oy Honkajoki

Karvanpoistojäte

(020202) 1036 m3 882 m3 kompostointi Mellilän Kuljetus

Oy Markkula

Loimaa Jätevesiliete(020204)

Autopesulan liete (060299)

854 m3 404 m3 kompostointi Mellilän Kuljetus Oy

Markkula Loimaa Korkeariskinen jäte

(TSE) (180202) 408 kg 183 kg destruktio Honkajoki Oy Honkajoki Sekajäte (200108) 588 m3 468 m3 kaatopaikka Loimaan kuljetus

ja jätehuolto Oy

Forssa, Kii- massuo Paperi ja pahvi

(150101) 2,7 t 4,2 t kierrätys Loimaan kuljetus

ja jätehuolto Oy Loimaa Eläimistä saatavat sivutuotteet jaetaan kolmeen luokkaan niihin liittyvän riskin perusteel- la. Niiden käsittelystä säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuot- teiden terveyssäännöistä. Teurastuksen yhteydessä syntyvistä sivutuotteista luokkaan kol- me kuuluvat ihmisravinnoksi hyväksytyistä eläimistä saatavat sivutuotteet, joita ei käytetä elintarvikkeiksi, kuten keuhkot, mahat, likaantuneet osat ja vertymät sekä elävänä tarkas- tuksessa hyväksyttyjen eläinten veri, sorkat ja harjakset. Luokkaan kaksi kuuluu sika- teurastamon jätevedestä erotettu eläinperäinen aines. Laitoksella on toteutettu eläinperäis- ten sivutuotteiden käsittely Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa hyväksytyllä tavalla.

(11)

Päästöt maaperään

Toiminnasta maaperään vuotoina joutuvien epäpuhtauksien pääsy on estetty tontin asfal- toinnilla, sadevesiviemäröinnillä ja sijoittamalla öljysäiliöt sisätiloihin ja varustamalla ne teräsbetonisin suoja-altain.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnasta ei ole haittaa ihmisen terveydelle, luonnolle eikä rakennetulle ympäristölle. Toiminta ei aiheuta päästöjä vesistöön tai maaperään eikä siitä aiheudu häiritsevää melua.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttö- ja päästötarkkailu

Vedenkulutusta tarkkaillaan laskutusseurannalla ja lukemalla kerran kuukaudessa vesi- mittarit. Talousveden laatua seurataan ottamalla vesinäytteitä laaditun tutkimussuunni- telman mukaisesti. Sähkön, lämmitysöljyn, propaanin ja hiilidioksidin kulutusta seurataan kuukausittain laskutuksen ja toimituserien perusteella.

Jätevedenpuhdistamolta Mellilän kunnan viemäriin johdettavasta jätevedestä otetaan ker- ran kuukaudessa vuorokauden kokoomanäyte automaattisilla näytteenottimilla virtaama- painotteisesti. Näytteistä määritetään kemiallinen hapenkulutus (CODCr), biologinen ha- penkulutus (BOD7ATU), kiintoaine, kokonaisfosfori (Ptot ), kokonaistyppi (Ntot) ja rasvan määrä. Tarkkailupäivän virtaama mitataan. Laitoksen henkilökunta huolehtii näytteenot- timien käytöstä ja huollosta. Analysoinnista ja raportoinnista vastaa Kokemäenjoen vesis- tön vesiensuojeluyhdistys ry.

Jätteen määrää seurataan jätteiden kuljetusten yhteydessä punnituksin. Päästöjä ilmake- hään seurataan määrittämällä kerran vuodessa kattilalaitoksen savukaasuista hiukkas-, rikkidioksidi- ja typpioksidipitoisuudet. Kattila- ja syöttöveden ja lauhteen laatua seura- taan kuukausittain otettavin näyttein, joista määritetään pH, sähkönjohtokyky, alkaliteetti ja kovuus.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Ympäristön kannalta merkittävimmiksi riskeiksi on hakemuksessa arvioitu tulipalo ja ammoniakki- tai propaanijärjestelmän vuoto.

Toimet onnettomuuksien estämiseksi sekä onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Henkilöstölle on annettu turvallisuuskoulutusta, ohjeet onnettomuustilanteiden ehkäise- miseksi sekä toimintaohjeet onnettomuuksien aikana. Tulipalon varalta henkilöstölle on jaettu vastuualueet. Ammoniakkivuotojen havaitsemiseksi on automaattinen valvonta- ja hälytysjärjestelmä. Propaanijärjestelmä on turvallisuusmääräysten mukainen. Tuotantora- kennuksessa on väestönsuoja.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt lupahakemusta 1.4.2004, 3.6.2005, 8.8.2005, 23.8.2005 ja 25.8.2005.

(12)

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Mellilän kunnan ilmoitustaululla 25.05.2004 – 23.6.2004, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 19.5.2004 – 18.6.2004 ja Loimaan lehdessä 27.5.2004. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asi- anosaisille kirjeellä 19.5.2004.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitoksella on tehty tarkastus 3.6.2005. Muistio tarkastuksesta on liitetty hakemusasiakir- joihin.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

Mellilän kunnan teknisellä lautakunnalla ei lausunnossaan 28.7.2004 ole ollut hakemuk- sesta huomautettavaa.

Mellilän kunnanhallitus ei ole antanut lausuntoa hakemuksesta.

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää HK Ruokatalo Oy:n Mellilän tuotantolaitok- selle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönnetään edellyt- täen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin

1. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä jäteveden laadusta ja sen sisältämien aineiden vaikutuksesta jäteveden käsittelyyn. Tuotantoprosesseja on hoidettava siten, että jätevesi- en määrä ja kuormitus ovat mahdollisimman alhaiset. Tuotannossa syntyvän kiintoaineen ja nestemäisten jätteiden, kuten veren pääsy viemäriin on estettävä. Tuotantotilojen keräi- lykaivot on varustettava siivilöin (6 mm) ja siivilät pidettävä paikoillaan kaikissa tuotan- non vaiheissa kiintoaineen viemäriin pääsyn vähentämiseksi. Tuotantotilojen jätevedet on johdettava viemäriin rasvanerotuskaivojen kautta.

2. Jätevedet tulee esikäsitellä ennen Mellilän kunnan viemäriin johtamista. Jätevesien esikä- sittelylaitosta tulee hoitaa siten, että ravinteiden ja kiintoaineen erotusasteet ovat mahdol- lisimman korkeat. Esikäsittelyn yhteydessä syntyvät lietteet on käsiteltävä ja sijoitettava niin, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai terveydellistä hait- taa.

3. Laitoksella on oltava teollisuusjätevesien johtamista koskeva sopimus Mellilän kunnan viemärilaitoksen kanssa. Sopimuksen tulee sisältää viemärilaitoksen ja jätevedenpuhdis- tamon kannalta tarpeelliset tiedot jäteveden laadusta ja määrästä, menettelytavat poikke- uksellisissa tilanteissa kuten laskettaessa suuria tai suuren ravinnepitoisuuden omaavia jä- tevesiä viemäriin sekä tarkkailua koskevat yksityiskohtaiset ohjeet. Viemäriverkostoon johdettavat jätevedet eivät saa aiheuttaa haittaa viemärin rakenteille Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnalle, vastaanottovesistölle, puhdistamolietteiden käsittelyl- le eikä niiden loppusijoitukselle.

(13)

4. Mikäli kunnan viemäriin johdettavat jätevedet eivät täytä jäteveden johtamista

koskevassa sopimuksessa määriteltyjä ehtoja, tulee laitoksen ryhtyä toimiin tehostamalla esikäsittelylaitoksen toimintaa ja kehittämällä tuotantolaitoksen prosesseja. Mikäli hetkel- liset, suuret jätevesivirtaukset aiheuttavat lupaehdot täyttäessäänkin ongelmia Mellilän kunnan viemäriverkostossa ja Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamolla, on laitoksen yhdessä viemärilaitoksen kanssa laadittava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä.

5. Sade-, valuma- ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Ne on johdet- tava sadevesiviemäriin siten, että ne eivät joudu kosketuksiin raaka-aineiden, jätteiden, jätevesien tai kemikaalien kanssa. Jätevesi- ja sadevesiviemäreiden, liitosten ja läpivien- tien on oltava tiiviitä niin, että jäte- ja sadevedet eivät pääse imeytymään maaperään tai kulkeutumaan pohjaveteen.

Päästöt ilmaan

6. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa enintään olla enintään 0,1 % painopro- senttia.

7. Toimintaa on harjoitettava niin, että siitä ei synny sellaista hajua, joka aiheuttaa kohtuu- tonta viihtyisyyshaittaa ympäristössä. Mikäli toiminnasta aiheutuu tällaista hajua, tulee hakijan selvittää hajun syyt ja poistaa haitta.

Melu ja tärinä

8. Hakijan on huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu laitoksen ympäristöön haital- lista melua tai tärinää. Toiminnasta aiheutuva ekvivalenttinen melutaso saa lähimpien asuintalojen pihapiirissä tai muissa melulle altistuvissa kohteissa olla päivällä klo 07 – 22 enintään 55 dB (LAeq) ja yöllä klo 22 – 07 enintään 50 dB (LAeq).

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

9. Jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niistä aiheudu vesistön, pohjaveden, maaperän, ilman tai muun ympäristön pilaantumisvaaraa, viihtyisyyshaittaa eikä naapureille kohtuutonta rasitusta. Jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuol- lon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se asianmukaisesti on mahdollista.

10. Toiminnanharjoittajan on pyrittävä ehkäisemään jätteen muodostumista. Teknisesti ja ta- loudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja toimitettava hyötykäyttöön. Jatkokäsittelyä varten jätettä saa luovuttaa vain sellaiselle toiminnanhar- joittajalle, jolla on tarvittava ympäristölupa jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntä- miseen tai käsittelyyn. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi sellaiselle toiminnanharjoitta- jalle, joka on merkitty jätetiedostoon.

11. Eläinperäinen jäte tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä luokituksen mukaisia jätteitä. Eläinperäinen jäte on varastoitava asianmukaisesti siten, että estetään terveyshai- tan syntyminen, hajujen muodostuminen ja haittaeläinten pääsy säilytysastioihin ja –tiloi- hin. Eläinperäinen jäte tulee toimittaa käsittelyyn riittävän usein ja kuljettaa asianmukai- sesti käyttäen tarkoitukseen soveltuvia kuljetusvälineitä.

12. Jätteen varastointi ja kuormaaminen tulee tehdä alustalla, joka on perustettu, pinnoitettu ja muotoiltu siten, että jätteestä ei pääse valumia maaperään tai pohjaveteen. Kuljetuk- seen käytettyjen rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan vuotoja.

(14)

Ongelmajätteet

13. Ongelmajätteet tulee pitää erillään muista jätteistä lukittavassa, katetussa ja viemäröimät- tömässä varastotilassa. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pitää erillään toisistaan ja ne on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava läpäisemättömällä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla siten, että niistä ei aiheu- du vaaraa tai haittaa ympäristölle. Varastointi tulee järjestää siten, että vuototapauksissa ongelmajäte saadaan kerätyksi hallitusti talteen. Ongelmajätteitä ei tule varastoida kiin- teistöllä 12 kuukautta kauempaa.

14. Ongelmajätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi sellaiseen laitokseen, jonka ympäristöluvas- sa on sallittu ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi sel- laiselle toiminnanharjoittajalle, joka on merkitty jätetiedostoon. Ongelmajätteitä luovutet- taessa on siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä.

Varastointi

15. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä ja varastoimiensa terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista. Sil- loin, kun on mahdollista, on valittava olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai työ- menetelmä, josta aiheutuva vaara on ympäristölle vähäisin. Kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava tiivispohjaisissa, katetuissa viemäröimättömissä tiloissa, joista vuototilanteen sattuessa kemikaalit voidaan kerätä hallitusti talteen.

Rehuraaka-aineen varastosäiliöiden ja jakelulaitteiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti niin, että rehuraaka-ainetta ei siirtojen ja kuljetusten aikana pääse ympäristöön.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

16. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnet- tomuuksista, joissa kemikaaleja, myrkyllisiä tai muita haitallisia aineita pääsee valumaan maaperään, pinta- tai pohjaveteen, viemäriin tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava vii- pymättä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Mellilän kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle ja viemäriin johdettavien jätevesien osalta lisäksi Loimaan kaupungin vie- märilaitokselle ja jätevedenpuhdistamolle.

Vahinko ja onnettomuustilanteiden sattuessa toiminnanharjoittajan on välittömästi ryh- dyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemisek- si. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit tai muut ympäristövaaraa aiheuttavat aineet on välittömästi kerättävä ympäristöstä. Tilanteiden varalle on laitosalueella oltava saata- villa riittävä määrä imeytysmateriaalia.

Laitoksella tulee olla ajan tasalla oleva suunnitelma toimista ympäristöonnettomuuksien estämiseksi ja kirjalliset toimintaohjeet onnettomuus-, häiriö- ja muiden poikkeustilantei- den varalle ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Suunnitelmassa tulee kiinnittää erityi- sesti huomiota pohjaveden suojeluun.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

17. Jätevesien esikäsittelylaitoksen tehoa on seurattava. Mellilän kunnan viemäriin johdetta- vien jätevesien laatua on tarkkailtava kerran kuukaudessa virtaamapainotteisesti vuoro- kauden ajalta otettavin kokoomanäyttein. Näytteistä on määriteltävä kemiallinen hapen-

(15)

kulutus (CODCr), biologinen hapenkulutus (BOD7ATU), kiintoaine, kokonaisfos-

fori (Ptot ), kokonaistyppi (Ntot), öljy- ja rasvapitoisuus, sähkönjohtavuus ja pH-arvo. Li- säksi tulee mitata tarkkailuvuorokauden jäteveden virtaama.

Tarkkailun tulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Lounais-Suomen ympäristö- keskukselle, Mellilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Loimaan kaupungin jä- tevedenpuhdistamosta vastaavalle viranomaiselle.

Käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta.

18. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään helmikuun loppuun mennessä, toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Mellilän kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle vuosiyhteenvetoraportti, jonka sisältö on vähintään seuraava:

- tiedot tuotannosta ja käytetyistä raaka-aineista,

- yhteenveto kaikista tuotannossa syntyvistä jätteistä, niiden laadusta, määristä, luoki- tuksesta, varastoinnista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista,

- tiedot vedenkulutuksesta ja toiminnassa syntyvästä jätevedestä, tiedot häiriötilan- teista ja niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja päästöistä,

- tiedot energiantuotannosta, polttoaineiden käytöstä ja päästöistä ilmaan,

- tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa, laitteistossa, jätteiden ja jäteveden käsittelyssä.

Vuosiraportointi tulee tehdä niiltä osin, kuin se on mahdollista sähköisesti Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ilmoittamalla tavalla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehit- tymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

Toiminnan lopettaminen

20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan merkittävästä lisäämisestä, muuttamises- ta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Mellilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettamisen yhteydessä on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimis- ta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toimin- nasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa- raa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupa- asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus.

Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetus- ten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

(16)

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräyksissä 1 ja 15 edellytetty toiminnanharjoittajan velvollisuus olla selvillä toi- mintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentä- mismahdollisuuksista perustuu ympäristönsuojelulain 5 §:ssä esitettyihin vaatimuksiin.

Jätevesien viemäriin johtamista koskevat määräykset 2 – 4 on annettu Loimaan kaupun- gin jätevedenpuhdistamon häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi ja purkuvesistönä toimivan Loimijoen vedenlaadun heikkenemisen estämiseksi. Laitoksen jätevesien kuor- mitus on merkittävä osa Loimaan jätevedenpuhdistamon tulokuormasta ja virtaamasta.

Lupamääräykset on annettu ympäristönsuojeluasetuksen 36 §:n perusteella.

Sadevesien johtamista ja viemäreiden tiiveyttä koskeva määräys 5 on annettu pohjaveden suojelemiseksi. Sade-, valuma- ja perustusten kuivatusvesien johtamista koskeva määräys on annettu vähentämään Niinijoen vedenlaatuun kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.

Kattilalaitoksen polttoaineen rikkipitoisuutta koskeva määräys 6 on annettu terveys-, ym- päristö- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Määräys perustuu valtioneuvoston asetuk- seen (766/2000) raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta. Vaadittu rikkipitoisuuden raja-arvo on tullut voimaan 1.1.2004 alkaen.

Hajupäästöjen rajoittamista koskeva lupamääräys 7 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n perusteella vähentämään aiheutuvaa haittaa.

Lupamääräyksessä 8 on sovellettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melu- tason ohjearvoja. Ekvivalentin äänitason enimmäisarvo on annettu viihtyisyys- ja terve- yshaittojen ehkäisemiseksi. Melutaso on tarpeen tarkistaa mittauksin, mikäli laitoksella toteutetaan sellaisia muutoksia, jotka ennakolta arvioiden saattavat lisätä ympäristölle ai- heutuvia haittoja.

Lupamääräys 9 on annettu jätelain perusteella, jossa edellytetään, että jätteistä ei saa ai- heutua merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa tai haittaa jätehuollon järjestämiselle. Jät- teiden asianmukaisella käsittelyllä, varastoinnilla ja toimittamisella asianmukaiseen käsit- telyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Jätelain mukaan jät- teet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laa- juudessa kuin se on terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemi- seksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta mahdollista.

Lupamääräys 10 on annettu jätelain perusteella, jossa edellytetään, että toimintaa on har- joitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Jätelain mukaan jätettä voidaan luovut- taa jätetiedostoon hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan ja käsi- tellä jätettä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan perusteella.

Määräys 11 eläinperäisen jätteen luokittelusta ja käsittelystä perustuu maa- ja metsätalo- usministeriön asetukseen eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut 6/2001) ja Euroopan parlamentin neuvoston antamaan asetukseen muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Asetuksen valvontavi- ranomainen on Kasvituotannon tarkastuskeskus.

Jätteiden, ongelmajätteiden ja kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä on kiinnitettävä huomiota tiiviisiin suojarakenteisiin niin, että mahdollisten häiriötilanteiden aikana suoja- altaisiin tai lattialle päässeet aineet voidaan kerätä talteen. (Lupamääräykset 12, 13 ja 15)

(17)

Ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan jätelaissa edellytettyyn paikkaan. Ongelmajätteen asianmukainen hyödyntäminen tai kä- sittely edellyttävät toimittamista laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa lu- vassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. (Lupamääräys 13)

Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. (Lu- pamääräys 14)

Lupamääräys 16 häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisesta sekä ilmoitus- ja toiminta- velvoite on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista pääs- töistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvolli- suus perustuu ympäristönsuojelulain 62 §:ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:ään.

Toiminnan päästö- ja käyttötarkkailua sekä raportointia koskeva lupamääräykset 17 ja 18 on annettu viranomaisen toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.

Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttä- mään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. (Lupamääräys 19)

Toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen esittää suunni- telma hyvissä ajoin siten, että alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja tark- kailun järjestämisestä voidaan päättää ajoissa. Lupamääräys 20 perustuu ympäristönsuo- jelulain 90 §:ään.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtä- vä viimeistään 31.12 2015 mennessä.

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä nouda- tettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000)

2, 4-8, 28, 41-43, 45-47, 52, 55-56, 62, 81, 83 ja 90 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)

18-19, 30, 36 ja 37 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 54 § Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a §

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

(18)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston päätös yleiseen viemäriin ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille joh- dettavista teollisuusjätevesistä (365/1994)

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut 6/2001) Euroopan parlamentin neuvoston antama asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettu- jen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

BAT-viiteasiakirja (BREF) Reference Document on Best Available Techniques in the Slaughterhouses and Animal By-products Industries

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 8 415 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Teurastamon osalta maksun suuruus on 5 610 euroa Tähän lisätään 50 prosenttia muiden luvanvarais- ten toimintojen maksusta eli rehuvalkuaista valmistavan tehtaan lupahakemuksen käsitte- lystä perittävästä maksusta 5 610 euroa 50 prosenttia, joka on 2 805 euroa.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös HK Ruokatalo Oy, Ysitie 387a, 32300 Mellilä Jäljennös päätöksestä

Mellilän kunnanhallitus

Mellilän kunnan tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Mellilän kunnan ilmoitustaulu

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaulu Loimaa-lehti

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

(19)

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen

Tarkastaja Irma Sorva

Liitteet: Valitusosoitus

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Bayer Schering Pharma Oy:n lääketehdas ja biolääketieteellinen tutkimuskeskus ottavat kaiken käyttövetensä Turun vesilaitoksen vesijohtoverkosta. Alueella ei ole kaivoja eikä

Vapo Oy:n hallinnassa oleva Kirkkosuo sijaitsee Kiteen kunnan pohjoisosassa 8-9 km Kiteen kaupunkikeskuksesta pohjoiseen valtatie 6 ja Parikkala-Joensuu – rautatien

Reitti kulkee Torttilantiellä junaradan ylittävän Torttilan ylikulkusillan ja Valtatie 2:n ylittävän sillan (Torttilan eritasoliittymän) kautta, lopulta liittyen Valtatie

– Suvun yhteinen kesän- vietto oli meille hyvin luon- tevaa, koska siihen oli totuttu jo Annalassa, Klaus Pelkonen kertoo ja sanoo, että myös Pa- rikkalassa suvun kesken vallit-

Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista va- hingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäris- töön, on

Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahin- goista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita ainei- ta pääsee

Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan jätettä syntyessä onnettomuuden, tuotantohäiriön tai muun siihen rinnastettavan tilanteen tai kertaluontei- sen toimen johdosta siten,

Jätelain 4 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mu- kaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kier- rätyslasin ja lasivillan