LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Raisio Staest Oy sijaitsee Raision kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 94 YLO

Dnro LOS-2003-Y-1328-111

Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2007 ASIA

Päätös Raisio Staest Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee stanoliesterin valmistusta Raision kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella.

Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen.

LUVAN HAKIJA

Raisio Staest Oy PL 101

21201 Raisio

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Raisio Staest Oy, Raisionkaari 55, 21200 Raisio

Lupaa haetaan Raisio Staest Oy:n stanoliesteritehtaalle, joka sijaitsee Raision kaupungis- sa Raisio-konsernin tehdasalueella.

Kiinteistörekisteritunnus: 680-2-260-20 Toimialatunnus: 15420

Liike- ja yhteisötunnus: 1094311-7

Ympäristövahinkovakuutus: Tapiola, 312-0469912-R LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 4 b ja 6 b LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 4 b ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 30.12.2003. Samaan ai- kaan ovat olleet käsittelyssä Raisio-konsernin tehdasalueen muita toimintoja koskevat ympäristölupahakemukset.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus, ympäristölupa, 31.3.1998, 28 YS, Dnro 0296Y0240- 111

Lounais-Suomen ympäristökeskus, ympäristölupa, 14.1.1997, 1 YS, Dnro 0296Y0240-111 ja Korkein hallinto-oikeus, päätös, 3.11.1997, Dnro 447/3/97

Turvatekniikan keskus (TUKES), päätös kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin muutok- sista, 9.12.2005, Dnro 4564/36/2005

Turvatekniikan keskus (TUKES), päätös pohjatisleen käsittelyn muuttamisesta, 21.9.2004, Dnro 3119/36/2004

Turvatekniikan keskus (TUKES), päätös esteröintilaitoksen rakentamisesta 3.12.1996, Dnro 5930/360/96

Raisio-konsernin tehdasalue on vuonna 1987 vahvistetussa asemakaavassa kaavoitettu teollisuusalueeksi (T).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu

Raisio Staest Oy sijaitsee Raision kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella. Tehdas- alueella toimii lisäksi kasviöljytehdas, mylly, mallastamo, margariinitehdas, rehutehdas, kemiantehdas ja varavoimalaitos. Raisio-konsernin teollisuusalue sijaitsee Raision kau- pungin keskustan länsipuolella yhden kilometrin päässä keskustasta. Pohjoispuolella alue rajoittuu peltoalueeseen ja eteläpuolella osittain viheralueisiin. Alueen koillis-, kaakkois- ja luoteispuolella on pientaloasutusta. Itä-, etelä- ja länsipuolella alue rajoittuu pienteolli- suusalueisiin.

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Raisio-konsernin tehdasalueen läpi virtaa Kuuanoja, joka yhtyy noin kilometrin päässä Piuhanjokeen. Piuhanjoki laskee Raisionlahteen kahden kilometrin päässä tehdasalueesta.

Kuuanoja on vuonna 1989 padottu Raisio-konsernin alueella. Padon avulla estetään mah- dollisten piha-alueilta hulevesien mukana tulevien päästöjen kulkeutuminen alapuoliseen vesistöön. Raisio-konsernin tehdasalueelta ojaan johdetaan sadevesiä ja voimalaitoksen neutralointivesiä pH-säädön jälkeen.

Raisionlahti on matala ja liejupohjainen, rehevä merenlahti, jonka perukassa vedenvaihto on rajoittunutta. Veden hygieeninen tila on 2000-luvulla vaihdellut välttävästä tyydyttä- vään. Lahden yleinen käyttökelpoisuus on Piuhanjoen laskukohdan edustalla ollut vain välttävä, ulompana lahdella tyydyttävä. Raisionlahden ulompaan osaan johdetaan Raision kaupungin keskuspuhdistamon käsitellyt jätevedet.

Ilmanlaatu

Turun alueella on ilmanlaadun yhteistarkkailuohjelma. Ohjelmassa ovat mukana Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien lisäksi alueen energiantuotantolaitokset ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo. Tarkkailusta vastaa Turun kaupungin ympäristön- suojelutoimisto. Suurimmat päästölähteet alueella ovat energiantuotanto, teollisuus ja lii- kenne. Alhaisen päästökorkeutensa vuoksi liikenteen päästöillä on merkittävä vaikutus kaupunki-ilman laatuun.

Ilmanlaatua seurataan Raisiossa kahdessa mittauspisteessä, jotka sijaitsevat keskustassa ja Kaanaanmaalla. Keskustan mittausasemalla mitataan typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Raision ilmanlaatua on tarkasteltu Turun kaupunkiseudun il- manlaadusta vuonna 2006 laaditussa raportissa. Ilmanlaatu oli vuonna 2006 Raisiossa yleensä tyydyttävä ja 81 päivänä vuodessa hyvä. Ilmanlaatu oli huono kuutena päivänä.

Turun kaupunkiseudun ilmanlaaturaportin mukaan Raision ilmanlaatuun vaikuttavat lä-

hinnä liikenteen typenoksidien päästöt. Raisiossa ei sijaitse merkittäviä rikkidiok- sidin päästölähteitä.

Raision ilman rikkidioksidipitoisuuden aleneminen 1990-luvulla on seurausta Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon ja Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen päästöjen pienenemisestä. Pitoisuudet alittavat selvästi ohjearvot. Typpidioksidipitoisuu- det eivät ole ylittäneet kuukausittaisia eivätkä tuntikeskiarvona laskettavia ohjearvoja. Pi- toisuuksien vaihtelu eri vuorokaudenaikoina noudattaa normaaleja ruuhkahuippuja. Lii- kenne aiheuttaa suurimman osan hiukkaspäästöistä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuu- det eivät ole ylittäneet vuorokausiohjearvoa Raision alueella.

Raision, Naantalin ja Turun alueella on tehty asukaspaneeliselvitys hajujen esiintymises- tä vuonna 1989 – 1990. Vuoden aikana 30 henkilöä kirjasi hajuhavaintoja yhteensä yli 1300 kertaa. Raisiossa hajuja todettiin kohtalaisesti ja runsaasti Raisio-konsernin lähipis- teissä. Raisio-konsernin hajujen esiintyminen jakaantui melko tasaisesti koko vuodelle.

Hajutyypeiltään rypsi- ja kalajauhohavainnoista suurin osa sijoittui Raisio-konsernin teh- tailta päin puhaltavan tuulen alle. Kalajauhohavaintojen lukumäärä oli kohtalaisen suuri ja niitä ilmoitettiin enemmän kuin rypsin hajuja. Myös rikkivetytyyppisiä havaintoja teh- tiin Raisio-konsernin vaikutusalueella. Tutkimuksessa Raisio-konsernin hajuja ei havaittu enää noin 6 kilometriä kauempana tehtailta.

Tehdasalueen hajupäästöjä aiheuttavat toiminnot ovat nykyisin pääosin samat. Jonkin verran hajuja aiheutuu rehutuotannosta, mallastamosta, margariini- ja kasviöljytuotannos- ta sekä alueella sijaitsevalta Ciba Specialty Chemicals Oy:n tuotantolaitokselta. Rehuteh- taalla, margariini- ja kasviöljytehtaalla sekä Ciba Specialty Chemicals Oy:n tuotantolai- toksella on tehty hajupaneeliselvityksen jälkeen toimenpiteitä, jotka vähentävät hajuhait- toja.

Uusi hajupaneeliselvitys on alkanut lokakuussa 2006. Tehtävä selvitys on jatkoa aikai- semmalle hajupaneeliselvitykselle. Selvitys valmistuu syksyllä 2007.

Maaperän ja pohjaveden tila

Maaperä alueella on savea. Ciba Specialty Chemicals Oy:n toimintaan liittyvien maa- alueiden maaperä on tutkittu vuonna 2004. Raisio-konsernin alueen maaperän laatua tai likaantumista ei ole muilta osin tarkemmin tutkittu. Alue on ollut teollisessa käytössä vuodesta 1939 lähtien. Alueella ei tiettävästi ole ollut maanalaisia kemikaali- tai öljysäi- liöitä eikä siellä ole sattunut merkittäviä kemikaalivuotoja.

Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltu- valla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3,5 km:n päässä tehdasalueel- ta.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Tehdasalueen ympärillä oleva asutus on pientaloja. Lähin asutus on tehdasalueen rajalta 50 metrin päässä eteläpuolella ja noin 100 metrin päässä koillis- ja luoteissuunnassa.

Tehdasalueen eteläpuolella asutus on harvaa, mutta koillis- ja luoteispuolella sekä itäpuo- lella on tiiviitä asuinalueita. Lähin koulu sijaitsee noin 200 metrin päässä tehdasalueen länsipuolella.

Alueen koillis-, kaakkois- ja luoteispuolella on asemakaavassa pientaloasutukseksi kaa- voitettuja alueita (AO), jotka ovat suurimmalta osin rakennettuja. Yleiskaavassa alue ra- joittuu pohjoispuolelta maa- ja metsätalousalueeseen ja eteläpuolella lähivirkistysaluei- siin. Tehdasalueen itäpuoli ja länsipuoli on asemakaavassa merkitty ympäristöä häiritse-

mättömän teollisuuden alueeksi (TY). Länsipuolella on lisäksi liikerakennusten korttelialue (KL).

Raisionlahti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja se on mukana valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Raisionlahdesta on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu 28 hehtaarin suuruinen alue.

Tehdasalueen vaikutusalueella ei ole muita suojelualueita, perinnemaisemia tai vastaavia kohteita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Raisio-konsernin alueella on laadittu Raision tehdasalueen ympäristömeluselvitys tam- mikuussa 2006. Selvitys on päivitetty kesäkuussa 2007. Alueella toimivien laitosten me- lulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot laitosalueen lähiympäristössä on selvitetty ja lai- tosten aiheuttaman melun haitallisuutta on arvioitu lähiympäristön asukkaiden kannalta.

Meluselvityksessä tarkastellut laitokset vaikuttavat liikennemelun ohella merkittävästi tarkastelualueen melutasoihin varsinkin yöaikana. Etelän ja lännen puoleisilla alueilla te- ollisuusmelu on selvästi merkittävin melulähde myös päiväaikaan. Melutasojen ohjearvo- jen ylityksiä esiintyy etenkin Raisionkaaren eteläosan sekä Järämäen ja Pirilän alueella.

Ohjearvojen ylitykset aiheutuvat selvityksen perusteella pääosin liikennemelusta.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Tuotanto tapahtuu Raisio-konsernin tehdasalueella ns. esteröintilaitoksella. Kiinteistöön kuuluu tehdasrakennus sekä rakennus, jossa on konttori- ja varastotiloja. Laitos on aloit- tanut toimintansa vuonna 1997. Esteröintilaitoksella valmistetaan steroleista kasviöljype- räisten rasvahappoestereiden kanssa erilaisia stanoli- ja steroliestereitä elintarvikkeiden ainesosiksi. Tehtaan päätuote on stanoliesteri. Pääosa tuotannosta toimitetaan viereiselle margariinitehtaalle jatkojalostettavaksi. Merkittävimmät ympäristöä kuormittavat tekijät ovat prosessissa syntyvä jäterasva sekä ilmaan pääsevät alkoholiliuotinhöyryt. Kyseessä on EU:n IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteen 1 kohdan 4.1. tarkoittama toiminta.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Tuotantolaitoksen nykyinen tuotantokapasiteetti on noin 1000 tonnia stanoliesteriä vuo- dessa, mutta kapasiteetti kolminkertaistuu parin seuraavan vuoden aikana. Lupaa haetaan vuoden 2008 arvioidun 3000 tonnin tuotantomäärän mukaiselle tuotannolle. Tuotantolai- tos toimii keskeytymättömässä kolmivuorossa, noin 330 päivää vuodessa. Raisio Staest Oy:n palveluksessa on noin 25 henkilöä.

Tuotantolaitos

Tuotantoprosessin päävaiheet ovat hydraus, esteröinti ja konsentrointi. Tuotanto toimii panoksittain, mutta siirtyy osittain konsentroinnin osalta jatkuvatoimiseksi.

Hydraus

Pääraaka-aineen eli sterolin hydrauksessa steroli liuotetaan alkoholiin. Hydrauksessa ste- roliin liitetään vetyä katalyytin läsnä ollessa. Katalyytti poistetaan ja palautetaan valmis- tajalle uuden katalyytin valmistukseen. Alkoholiliuotin puhdistetaan tislaamalla ja käyte- tään uudelleen. Hydrauksessa saatu välituote, stanoli, siirretään esteröintiprosessiin.

Esteröinti

Stanoli ja kasviöljyperäinen esteri vaihtoesteröidään katalyytin avulla stanoliesteriksi.

Reaktion jälkeen katalyytti poistetaan vesipesulla ja valkaisulla. Stanoliesteripuolivalmis- te siirretään konsentrointiin.

Stanoliesterin pesussa käytetty vesi johdetaan rasvanerotusaltaaseen, josta se johdetaan laitoksen prosessijätevesikaivon kautta Raisio-konsernin jäteveden esikäsittelylaitokselle.

Esteröintiprosessin sivutuotteena syntyy alkoholia, joka toimitetaan ongelmajätteen käsit- telyyn.

Konsentrointi

Lopuksi stanoliesteri konsentroidaan alipainetislauksessa ns. höyrypuhalluksella. Tuot- teesta, stanoliesteristä, poistetaan esteröinnissä jäänyt kasviöljyperäinen esteri, joka pa- lautetaan takaisin esteröintiprosessiin. Lisäksi höyrypuhalluksella poistetaan stanolieste- ristä makua ja hajua aiheuttavia aineita.

Raaka-aineiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi

Pääosa raaka-aineista on peräisin kasviöljy- ja puunjalostusteollisuudesta. Stanoliesterin valmistuksessa käytetään pääraaka-aineena steroleita ja kasviöljyperäisiä rasvahappoeste- reitä. Raaka- ja apuaineiden luokituksia ovat mm. N, T, Xi ja Xn (mm. R62-65-67- 23/24/25-48/20-51/53).

Terveydelle ja ympäristölle vaarallisia aineita säilytetään varastoituna noin 12 tonnia ker- rallaan. Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten aineiden sekä palavien nesteiden kemi- kaalisäiliöt on varustettu suoja-altailla. Altaisiin mahtuu kaikkien säiliöiden sisältö. Sa- devedet johdetaan ulkona sijaitsevista altaista sadevesiviemäriin.

Raaka- ja apuaineiden kulutus (t/a) vuonna 2004 sekä arvio vuodelle 2008.

2004 Arvio 2008

Sterolit 1000 3000

Kasviöljyperäiset rasvahappoesterit

600 1 800

Alkoholi 200 400

Suodatuksen apuaine 30 60

Katalyytti 23 57

Hiilivety 4 5

Veden- ja energiankulutus

Vesi toimitetaan Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymältä. Vuonna 2004 esteröintilai- toksella käytettiin 17 438 m³ talousvettä. Vuoden 2008 vedenkulutuksen arvioidaan ole- van noin 40 000 m³.

Energiana käytetään sähköä ja höyryä. Höyry toimitetaan Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitokselta. Vuonna 2004 laitoksella käytettiin höyryä 52 TJ (14 GWh).

Sähköenergian kulutus vuonna 2004 oli 6,5 TJ (1,8 GWh). Vuoden 2008 arvioitu höy- rynkulutus on 130 TJ (36 GWh) ja sähkönkulutus 16 TJ (4,5 GWh).

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

EU:n BAT-viiteasiakirjoja (BREF), joissa käsitellään elintarvikkeiden ja maidon valmis- tusta ja jalostusta sekä orgaanisten hienokemikaalien valmistusta, voidaan osittain sovel- taa esteröintilaitoksen toimintaan.

Esteröintilaitos on uudehko laitos, jossa käytetään ajanmukaista tekniikkaa. Päästöjä on minimoitu prosessisuunnittelun, suljetun prosessin ja liuotinten kierrätyksen avulla. Tuo- tantolaitteita uusittaessa tai kehitettäessä valintakriteerejä ovat turvallisuus ja tuotantote- hokkuus.

Raisio Oyj:n jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti tuotannossa ja prosessikehi- tyksessä tutkitaan jätteiden hyötykäytön lisäämistä ja raaka-aineiden käytön tehostamista.

Laitoksen suurimman energiahukan aiheuttaa lauhdeveden haihtuminen ilmaan. Lauhde- höyryä ei hyödynnetä, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa käytetyillä tuotantomää- rillä. Tutkimustyötä on tehty, mutta sopivaa, taloudellisesti kannattavaa ratkaisua ei ole vielä löytynyt. Osa lauhteista hyödynnetään esimerkiksi pesuissa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Hakemuksen mukaan laitoksen merkittävin ympäristönäkökohta on jätevesi ja jätevesien sisältämä rasva. Tehtaan toiminta on pyritty optimoimaan siten, että päästöjä syntyisi mahdollisimman vähän. Lisäksi toiminnassa pyritään jatkuvaan päästöjen vähentämiseen.

Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin

Raisio-konsernin tehdasalueen tuotantoprosessien jätevedet sekä saniteettijätevedet kerä- tään yhteiseen jätevesien esikäsittelyyn, josta ne johdetaan edelleen Raision kaupungin puhdistamolle.

Esteröintilaitoksen prosessijätevedet johdetaan laitoksen sisällä olevaan rasvanerotusal- taaseen, joka toimii painovoimaisesti. Rasvanerotusaltaasta jätevesi johdetaan prosessijä- tevesikaivon (40 m³) kautta yhteiselle jäteveden esikäsittelylaitokselle. Jäterasva toimite- taan viereiselle raffinointilaitokselle saippuanhalkaisuprosessiin, jossa siitä valmistetaan rasvahappoja. Esteröintilaitoksen jäteveden osuus koko tehdasalueen jäteveden määrästä on noin 7 % ja jäteveden sisältämästä rasvasta 29 %. Jäteveden määrän arvioidaan vuon- na 2008 korkeintaan kolminkertaistuvan.

Konsentroinnissa käytettävän höyrypuhaltimen uusiminen tulee tehostamaan rasvanero- tusta jätevedestä.

Raisio Oyj:n jäteveden esikäsittelylaitokselle johdettavan jäteveden laatu (kg/a) ja määrä (m³/a) vuosina 2002 - 2005.

2002 2003 2004 2005 Määrä /m³ 23 214 24 441 32 494 37 923 Rasvat /kg 7 668 13 771 17 883 23 966 CODCr /kg 45 698 65 643 94 930 121 011 Kiintoaine /kg 5 818 10 117 11 566 5 656

Typpi (NKj) /kg 12 11 13 63

Päästöt ilmaan

Päästöjä ilmaan syntyy varastosäiliöillä, prosessin eri vaiheissa ja alkoholiliuottimen tis- lauksessa sekä hajapäästöinä kohdepoistoista ja prosessitilan ilmanvaihdosta. Alkoholi- liuotin ja prosessin sivutuotteena muodostuva alkoholi lauhdutetaan lämmönvaihtimilla.

Päästöt muodostuvat pääasiassa 1-propanolista ja heksaanista. Laitoksen propanolipäästö vuonna 2006 oli noin 60 kg raaka-aineena käytettyä sterolitonnia kohti. Haihtuvien or-

gaanisten hiilivetyjen kokonaispäästön ilmaan odotetaan kasvavan korkeintaan samassa suhteessa kuin tuotannon eli kolminkertaistuvan.

Vuonna 2003 suoritettujen päästömittausten mukaan suurin päästölähde on melakuivai- men ja rumpusuodattimen hönkälinja. Melakuivain ja sen lauhdutin on uusittu syyskuus- sa 2007.

Vuosina 2000 ja 2003 suoritettujen päästömittausten mukaiset VOC-päästöt (kg/a) kes- kimääräisen tuotannon mukaan. VOC-päästöihin on vaikuttanut mm. tuotannon kasvu.

2000 2003

Etanoli 15 910

Heksaani 380 1 000

Metanoli 32 39

1-Propanoli 2 200 19 000

Laitoksen toiminnasta aiheutuu pieniä hajuhaittoja paineenpurkuputkesta tulevasta alko- holista. Paineenpurkuputki on laitoksen katolla 17 metrin korkeudella maanpinnasta. Ha- jua ei synny jatkuvasti, koska prosessi on panoksittainen.

Melu ja tärinä

Raisio-konsernin tehdasalueen laitosten melusta on laadittu ympäristömeluselvitys tam- mikuussa 2006. Melulähteiden melupäästöt on mitattu ja ympäristöön aiheutuva melu on mallinnettu laskennallisesti. Viidessä eri pisteessä tehtyjen kaukomittausten perusteella todettiin mitattujen ja laskettujen keskiäänitasojen vastaavan melko hyvin toisiaan. Me- lupäästömittaukset ja mallinnus on päivitetty keväällä 2007 vastaamaan tehtyjen vaimen- nusten jälkeistä tilannetta.

Ympäristömeluselvityksen mukaan laitosten melulähteitä ovat mm. kompressorit, ilman- vaihtoon liittyvät puhaltimet sekä niiden ulospuhallusaukot ja jäähdytystornien puhalti- met. Melulähteiden aiheuttama melu on luonteeltaan tasaista, melussa ei mittausten mu- kaan ollut havaittavissa kapeakaistaisuutta. Raisio-konsernin tehdasalueen laitosten aihe- uttamat päiväajan (klo 7 – 22) ja yöajan (klo 22 – 7) keskiäänitasot (L_Aeq) ovat enimmil- lään 50 dB tehdasalueen koillis-, luode- ja eteläpuolella sijaitsevien asuinrakennusten pi- hoilla.

Raisio Staest Oy:n melulähteet eivät ympäristömeluselvityksen mukaan kuulu alueen merkittävimpiin melulähteisiin. Laitoksen voimakkain melulähde oli jäähdytystorni, jon- ka äänitehotasoksi (LWA) on mitattu 80 dB. Toiminnan laajennuksella ei ole merkittävää vaikutusta laitokselta aiheutuvaan meluun.

Liikenne

Raision tehdasalueelle tulee henkilö- ja pakettiautoja noin 300 000 vuodessa. Raskasta liikennettä on noin 63 000 sekä junaliikennettä noin 900 käyntikertaa vuodessa. Raskasta liikennettä käy esteröintilaitoksella noin 200 kertaa vuodessa. Liikenteen vaikutus on vä- häinen, koska suurin osa laitoksen tuotannosta toimitetaan linjatoimituksena viereiseen margariinitehtaaseen jatkojalostettavaksi.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Vuonna 2005 toimitettiin jätettä hyödynnettäväksi 47 tonnia ja kaatopaikalle loppusijoi- tettavaksi 4 tonnia, lisäksi ongelmajätteen käsittelyyn toimitettiin 162 tonnia. Vuonna 2008 jätteiden määrän oletetaan lisääntyvän korkeintaan kolminkertaiseksi.

Hyödynnettyjen ja kaatopaikalle toimitettujen jätteiden määrä (t/a) vuosina 2002 – 2005.

2002 2003 2004 2005 Käsittelytapa

Teollisuusjäte 19 36 16 4 Kaatopaikalle

Valkaisumaa 16 8 13 - Kaatopaikalle

- - - 9 Peltoon

Liete (mm.

sadevesikaivot)

4 9 1 - Kaatopaikalle

- - - 11 Kompostointiin ja

mädätykseen Poltettava jäte

(muovi, paperi, kartonki ym.)

- - - 24 Poltettavaksi

Puujäte 10 3 - - Poltettavaksi

Paperi ja kar- tonki

2 1 1 1 Keräykseen

Lasi - - 1 2 Keräykseen

Metalli - - 6 - Keräykseen

Käsittelyyn toimitettujen ongelmajätteiden määrä (t/a) vuosina 2002 – 2005.

2002 2003 2004 2005

Liuotin 124 175 66 70

Tislausjäännös (hyödynnetään polttoaineena)

- - 94 260

Kiinteä poltet- tava jäte

2 31 92 92

Loisteputket 0,1 - 0,1 0,1

Jätteiden määrää on pyritty minimoimaan prosessisuunnittelulla. Tuotantoprosessi on suljettu ja mm. prosesseissa käytettävät liuottimet kierrätetään. Alkoholipitoinen tislaus- jäännös, pohjatisle, kerätään kontteihin ja toimitetaan käytettäväksi tukipolttoaineena.

Päästöt maaperään

Laitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Säiliöiden allastuksen mahdolli- sesti pettäessä saadaan kemikaalit kerättyä viemäröinnin kautta talteen tuotantolaitoksen prosessijätevesikaivoon.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Laitoksen käyttötarkkailu tehdään tuotantotietokoneiden avulla sekä kentällä havainnoi- den sovittuja ohjeita noudattaen. Tuotannon laitteiden huollot ja tarkastukset ovat myös osa käyttötarkkailua.

Päästötarkkailu

VOC-päästöt mitataan olemassa olevan ympäristöluvan velvoitteiden mukaisesti kolmen vuoden välein.

Hakemukseen on liitetty jätevesien tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti on

tarkoitus toimia vuodesta 2007 alkaen. Tarkkailusuunnitelman mukaan esteröintilaitok- sen jätevedestä kerätään kokoomanäytteet 12 kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan pH, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODCr), rasva, kokonaisfosfori (Pkok) ja Kjell- dahl-typpi (N_Kj). Jäteveden määrää mitataan jatkuvatoimisesti. Mikäli jäteveden esikäsit- telyyn tulevassa jätevedessä havaitaan poikkeamia, tehostetaan tehdaskohtaista seurantaa tarvittaessa.

Kuuanojaan valuu tehdasalueelta piha-alueiden sadevesiä sekä voimalaitoksen neutra- lointikaivon elvytysvedet pH-säädön jälkeen. Kuuanojan veden laatua seurataan tehdas- alueen reunalle rakennetun padon jälkeen. Näyte kerätään Kuuanojan padolta lähtevästä vedestä automaattisella näytteenottimella aikaan painotettuna viikon kokoomanäytteenä.

Ojavedestä analysoidaan hapenkulutus (CODCr), kiintoaine, rasva, kokonaisfosfori (Pkok) ja pH.

Kuuanojan kuntoa seurataan silmämääräisesti koko tehdasalueen matkalla tekemällä ha- vaintoja sen tilasta. Tarvittaessa patoalue puhdistetaan sinne kertyneestä roskasta imuau- tolla tai ruopaten.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Laitoksen pelastussuunnitelmaan sisältyy arvio riskeistä, suunnitellut toimet sekä toimin- taohjeet häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Suunnitelma on päivitetty vuonna 2006. Tur- vallisuusselvitys on tehty vuonna 1997 ja hydrauksen riskianalyysi vuonna 2003.

Kaikissa toiminnoissa turvallisuus on asetettu tärkeimmäksi tekijäksi ja mahdolliset vaa- rat ja riskit pyritään tunnistamaan, arvioimaan ja eliminoimaan ennakoivasti. Tehdasta suunniteltaessa toiminnasta aiheutuvat riskit kartoitetaan vaaranarviointiselvityksellä.

Teknisistä ja toiminnallisista muutoksista suoritetaan riskinarviointi. Turvallisuusajatte- lun perustana on, että kaikki tapahtumat ja onnettomuudet ovat estettävissä.

Prosessissa on automaattisia hälytyksiä poikkeamien ehkäisemiseksi ja ilmaisemiseksi.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt lupahakemusta 13.3.2006, 30.10.2006, 22.12.2006, 29.12.2006, 17.1.2007 ja 28.6.2007.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Raision kaupungin tiedotustaululla 16.3.- 19.4.2004 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 16.3.-

15.4.2004 sekä sanomalehti Turun Sanomissa 20.3.2004 ja Rannikkoseudussa 23.3.2004.

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 16.3.2004.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitoksella 26.5.2005 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 20.4.2004, että ympäristölupapää- töksessä tulee edellyttää seuraavaa:

- Esteröintilaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimpien asuntojen

kohdalla tehdasalueen ulkopuolella ylittää päivällä klo 07 ja 22 välisenä aikana ekviva- lenttitasoa 55 dB(A) eikä yöllä klo 22 ja 07 välillä 50 dB(A).

- Laitoksen toiminnasta syntyvä valkaisumaa ja tislauksen pohjaliete tulee toimittaa lai- tokseen, kiinteistölle tai yritykselle, jolla on asianmukaiset luvat vastaanottaa kyseistä jä- tettä.

- Muut ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä toisistaan ja muista jätteistä erillään lukittavassa ja katetussa varastotilassa ja toimittaa asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen käsiteltäväksi.

- Syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön.

- Laitoksen toiminnassa muodostuvien jätteiden määrästä, laadusta ja toimituspaikoista tulee pitää kirjaa samoin kuin merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi teh- dyistä toimenpiteistä.

- Kuuanojaan tulevien mahdollisten päästöjen vuoksi tulee ojaa säännöllisesti tarkkailla kolmessa pisteessä ennen ja jälkeen konsernin alueen sekä konsernin alueella yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa.

- Laitoksen haihtuvien yhdisteiden päästöt tulee mitata määrävälein ja siten, että niiden perusteella voidaan laskea kunkin yhdisteen suurin hetkellinen päästö sekä vuosipäästöt.

- Hajun leviämisestä tulee tehdä riittävät selvitykset, joiden perusteella voidaan antaa määräyksiä hajun vähentämiseksi

- Kaikista toiminnassa tapahtuvista onnettomuuksista tai muista poikkeuksellisista tilan- teista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, tulee ilmoittaa Raision ympä- ristövirastoon.

- Luvassa mainittavien raportointivelvoitteiden mukaiset tiedot tulee toimittaa tiedoksi myös Raision ympäristölautakunnalle.

Kaupunginhallitus yhtyy lausunnossaan 17.5.2004 ympäristölautakunnan lausuntoon.

Kaupungin ympäristölautakunta on antanut ympäristölupahakemuksen täydennystä kos- kevan lausunnon 27.2.2007. Ympäristölautakunta esittää, että ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavat seikat huomioon ottaen:

Laitoksen välittömässä läheisyydessä on useita asuntoalueita. Lähin asuinrakennus sijait- see 150 metrin etäisyydellä laitoksesta. Alue on jo ennestään kuormitettu. Tämän vuoksi toiminnanharjoittajan tulee huolehtia teknisissä ratkaisuissa (paras käytettävissä oleva tekniikka) ja kunnossapidossa, että liuotinaine- ja haisevien yhdisteiden päästöt ovat niin pienet kuin mahdollista.

Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät oleellisesti päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava viipymättä normaali toimintakuntoon. Prosessi on suljettu, joten normaalioloissa haitallisten ainei- den päästöt ovat vähäiset.

Häiriöistä, jotka aiheuttavat poikkeuksellisia päästöjä ja muista poikkeustilanteista on viipymättä ilmoitettava Raision kaupungin ympäristölautakunnalle ja annettava tapauk- sesta kirjallinen selvitys.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyötykäyttöön. Ongelmajätteet tulee pitää asianmukaisesti pakattuina ja muista jätteistä erillään eikä niitä saa sekoittaa keskenään. Jätteet tulee säilyttää sellaisella alustalla, että niiden pääsy vahinkotilanteis- sakin ympäristöön estetään.

Mikäli laitokselta saattaa päästä jossain olosuhteissa pieniäkin määriä sade-

vesiviemäriin ja sitä kautta Kuuanojaan, tulee laitoksen osallistua Kuuanojan tarkkailuun yhdessä muiden laitosten kanssa.

Toiminnanharjoittajan tulee kalenterivuosittain, helmikuun loppuun mennessä, esittää Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Raision ympäristölautakunnalle vuosiraportti, johon sisältyvät ainakin seuraavat tiedot:

- yhteenveto laitoksen tuotannosta ja käyntiajoista

- päästöjen kannalta merkityksellisten raaka-aineiden kulutus

- yhteenveto poikkeuksellisiin päästöihin johtaneista prosessihäiriöistä ja muista poikke- ustilanteista, niiden syistä, lukumääristä, kestoista ja päästöjen määristä sekä häiriöiden ehkäisemiseksi tehdyistä toimista

- yhteenveto päästöistä ilmaan - kirjanpito jätevirroista

Kaupunginhallitus on antanut 12.3.2007 ympäristölautakunnan valmistelun mukaisen lausunnon.

Muistutukset ja mielipiteet

Raisio-konsernin tehdasalueen hakemuksista on jätetty yksi muistutus. Muistutuksen mukaan jatkuva melu häiritsee etenkin yöllä. Melu kuuluu yöllä sisällä matalana yhtäjak- soisena jylinänä. Kesäaikaan tuskin voi pitää ikkunoita auki tai istua terassilla. Liikenteen melua muistuttajat eivät koe yhtä häiritseväksi, lisäksi illalla ja yöllä liikenteen melu on vähäistä. Kiinteistöllä on terveystarkastajan toimesta sekä omatoimisesti suoritettu me- lumittauksia. Muistuttajien mukaan melutaso on useasti ylittänyt sekä päivä- että yöoh- jearvot. Lisäksi muistuttajien mukaan melun mittaus- tai laskentatuloksiin tulee lisätä 5 dB kapeakaistaisuuden vuoksi. Tehtaiden hajuhaitat ovat myös muistuttajien mukaan merkittävät. Useana päivänä viikossa tehtaalta leviää epämiellyttäviä hajuja kalarehusta ja jätevedenpuhdistamolta. Muistuttajat toivovat, että tehtaat vähentävät sekä ääni- että hajuhaittoja ympäristön asuinviihtyvyyden parantamiseksi. Lisäksi muistutuksessa on vaadittu jatkuvaa valvontaa esimerkiksi kiinteän melumittarin avulla.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on vastineessaan 18.4.2007 todennut mm. seuraavaa:

Raisio Oyj on mukana meneillään olevassa Naantalin, Turun ja Raision alueella toteutet- tavassa hajuselvityksessä. Tehtävässä tutkimuksessa selvitetään ulkoilmassa esiintyvien hajujen ja hajuista aiheutuvien haittojen esiintymistä ja laatua.

Viimeisin melumittaus toteutettiin tehdasalueella vuoden 2005 lopulla. Mittauksen mu- kaan esteröintilaitoksen melu on vähäistä. Jatkossa melun tarkkailu- ja vaimennustoimia toteutetaan normaalien huoltotöiden sekä investointihankkeiden yhteydessä.

Raisio Oyj tavoittelee mahdollisimman tehokasta jätteiden hyötykäyttöä. Syntynyt jäte lajitellaan tehdasalueella ensisijaisesti raaka-aineeksi, toissijaisesti energiakäyttöön. Kaa- topaikalle toimitettavan jätteen määrää minimoidaan lajittelemalla erikseen polttokelpoi- nen jae. Jätteet toimitetaan pelkästään hyväksytyille ja käsittelyluvan omaaville toimijoil- le. Ongelmajätteet kerätään ja säilytetään asianmukaisesti.

Esteröintilaitoksen jätevedet ohjataan konsernin esikäsittelyn kautta kaupungin puhdis- tamolle. Sadevedet ohjataan Raisio-konsernin sadevesiverkostoon. Alueella olevien sa- devesikaivojen tyhjennys hoidetaan keskimäärin kerran vuodessa, tarvittaessa useammin.

Esteröintilaitoksella on ohjeet toimintaan onnettomuus- ja poikkeustilanteessa. Poikkeus- ja onnettomuustilanteet raportoidaan ja käsitellään tuotannon sisäisissä ja johdon palave- reissa korjaavien ja ehkäistävien toimien toteuttamiseksi. Merkittävistä ympäristövahin- goista ilmoitetaan välittömästi Raision kaupungin ympäristöviranomaisille.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Raisio Staest Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Raision kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella si- jaitsevan esteröintilaitoksen toimintaan. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lu- pamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista mää- räyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin

1. Laitoksen jätevedet on johdettava Raisio Oyj:n jätevesien esikäsittelylaitokselle. Lai- toksen tulee tehdä sopimus Raisio Oyj:n kanssa jätevesien johtamisesta esikäsitte- lyyn. Sopimuksesta tulee käydä ilmi jäteveden laatu ja määrä, joka sallitaan johdetta- vaksi yhteiseen jätevesien esikäsittelyyn. Sopimus ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset tulee toimittaa tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.

Jäteveden laadulle tulee antaa raja-arvot ainakin seuraavilta osin: rasvat, hapenkulu- tus (CODCr), kiintoaine ja kokonaistyppi. Sopimusta laadittaessa tulee ottaa huomi- oon, että tehdasalueen laitosten ehdot jätevesien johtamiselle ovat sellaiset, ettei esi- käsittelylaitoksen kapasiteetti ylity. Laitokselta esikäsittelyyn johdettava kuormitus ei saa ylittää sopimuksessa asetettuja raja-arvoja.

2. Laitoksen jätevedenkäsittelylaitteistoja tulee hoitaa huolellisesti.

3. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava sadevesiviemäriin niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten vesien pääsy sade-

vesiviemäriin ja pinta- tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella. Suoja-altaiden sadevedet tulee tyhjentää hallitusti.

Päästöt ilmaan

4. Laitoksen ainetaseesta laskettu propanolipäästö saa olla enintään 60 kg steroliraaka- ainetonnia kohti vuodessa.

Päästöjä tulee edelleen vähentää noudattaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaa- timuksia. Luvansaajan tulee esittää 31.12.2012 mennessä suunnitelma päästöjen vä- hentämiseksi siten, että propanolin ominaispäästö vähenee 5 % ja 10 %.

5. Luvansaajan tulee huolehtia siitä, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu kohtuutonta ha- juhaittaa ympäristöön. Mikäli meneillään olevan hajupaneelin tulosten perusteella katsotaan tarpeelliseksi, ympäristökeskus voi antaa hajupäästöjä koskevia lisämäärä- yksiä.

Melu ja tärinä

6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso lähimpien asuinrakennusten pihoilla yh- dessä muiden alueen toimintojen aiheuttaman melun kanssa saa olla enintään Leq 55 dB(A) päiväsaikaan kello 7 – 22 ja 50 dB(A) yöaikaan kello 22 – 7.

7. Mikäli toiminnasta aiheutuu tavanomaisesta poikkeavaa melua esimerkiksi laiterikon seurauksena, on haitta rajoitettava mahdollisimman pieneksi ja häiriö korjattava välit- tömästi.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

8. Laitoksen toiminnassa on huolehdittava siitä, että syntyvän jätteen määrä jää mahdol- lisimman vähäiseksi. Kaikki laitoksella syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalli-, lasi- ja paperijäte tulee toimittaa hyödynnettäviksi. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia.

Jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain hy- väksymismenettelyn tai ympäristönsuojelulain nojalla. Jätteet saa luovuttaa kuljetet- tavaksi sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jonka toiminta on merkitty jätetiedostoon.

9. Ongelmajätteet tulee varastoida lukituissa, katoksellisissa tiloissa niin, etteivät ne pakkausten ja säiliöiden mahdollisesti rikkoutuessakaan pääse leviämään ympäris- töön. Yksittäisiä ongelmajäte-eriä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kau- emmin. Ongelmajätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin ongelmajätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jättei- siin. Laitoksen toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten liuottimia sisältävät jätteet tulee toimittaa sellaiselle yritykselle tai laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

10. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana kuljetuksen aikana ja luovutetaan ongelmajätteen vastaanottajalle.

11. Valkaisumaajätettä ei saa sijoittaa pellolle, ellei siihen ole Eviran hyväksyntää. Val- kaisumaajätteen käsittelystä tulee esittää selvitys ympäristökeskukselle 30.4.2008 mennessä.

Varastointi

12. Raaka-aineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maape- rän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.

13. Nestemäiset kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava alustalla, joka on tiivis ja reu- nakorokkein varustettu tai muutoin allastettu sekä ko. aineita kestäväksi pinnoitettu.

Suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan on vastattava suurimman varastoita- van astian tilavuutta. Lisäksi lastaus- ja purkupaikkojen on oltava suojattuja ja pin- noitettuja niin, että mahdolliset vuodot saadaan hallitusti kerättyä talteen. Nestemäis- ten aineiden käsittely- ja varastointipaikoilla tulee olla käytettävissä asianmukaista imeytysainetta.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

14. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja on- nettomuuksista, joista voi aiheutua haittaa ympäristölle, kuten melua tai päästöjä maaperään tai ilmaan, on viipymättä ilmoitettava Raision kaupungin ympäristöviras- toon ja Lounais-Suomen ympäristökeskukseen sekä ryhdyttävä asianmukaisiin varo- toimenpiteisiin.

15. Laitoksella tulee olla ympäristöriskinarviointi, joka tulee pitää ajan tasalla. Päivitetty riskinarviointi tulee toimittaa tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vuosi- raportoinnin yhteydessä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

17. Vuoden 2007 toiminnan vuosiraportoinnin yhteydessä tulee toimittaa laitoksen toi- mintaan soveltuvien parhaan käyttökelpoisen tekniikan kuvausten (BREF) ja laitok- sen toiminnan vertailu keskeisiltä osin.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

18. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän päätöksen mukaisesti tarkistetulla tavalla. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuun- nitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 30.4.2008 mennessä.

19. Laitokselta lähtevän jäteveden määrää tulee tarkkailla jatkuvasti ja laatua kuukausit- tain otettavin näyttein. Näytteet tulee ottaa kokoomanäytteinä virtaamapainotteisesti vähintään 2 vuorokauden ajalta. Näytteistä on määritettävä ainakin kemiallinen ha- penkulutus (COD_Cr), rasva, kiintoaine, kokonaistyppi (N_kok) ja kokonaisfosfori (P_kok).

Kuuanojan vedenlaatua tulee tarkkailla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailu tulee järjestää koko tehdasalueen yhteistarkkailuna.

20. Jäteveden laatu tulee selvittää yleisesti hyväksytyillä ja luotettavilla tutkimusmene- telmillä. Mikäli laatua tarkkaillaan Raisio Oyj:n sisäisessä laboratoriossa, tulee ympä- ristökeskukselle toimittaa raportti Suomen ympäristökeskuksen järjestämään jäteve- den tutkimusmenetelmien vertailututkimukseen osallistumisesta ja tutkimuksen tu- loksista.

21. Laitoksen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt ilmaan tulee mitata enintään neljän vuoden välein. Mittaukset tulee suorittaa siten, että niiden avulla voi- daan luotettavasti laskea oleellisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden suurin hetkel- linen päästö normaaliprosessin aikana sekä tunti- ja vuosipäästö. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kuukautta ennen mittausten aloittamista ja raportti mittaustuloksineen, laskelmineen ja virhearviointeineen kol- men kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta.

22. Laitoksen merkittävien melulähteiden melupäästöt tulee mitata enintään kahden vuo- den välein. Melupäästölaskelmat tulee tarkistaa melupäästöjen olennaisesti muuttues- sa. Mittaustulokset sekä päivitetty meluselvitys tulee toimittaa tiedoksi ympäristö- keskukselle.

23. Luvansaajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä toimitettava ympäristökeskukselle ja Raision kaupungin ympäristön- suojelulautakunnalle toiminnastaan yhteenveto, joka sisältää ainakin:

− tiedot toiminnasta, tuotannosta sekä käytetyistä kemikaaleista, raaka- ja apuai- neista

− liuotintaselaskelma sekä siihen perustuva propanolin ominaispäästö

− tiedot päästöistä ilmaan eri päästökohdista ja päästöjen laskentaperusteet

− tiedot melumittauksista ja meluntorjuntatoimista

− tiedot päästöistä vesiin ja viemäriin

− yhteenvedon kaikista toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määris- tä, toimituspaikoista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista

− tiedot varastoiduista jätteistä ja niiden varastointiajoista

− tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä

− tiedot toteutetuista energiansäästötoimista

− vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa

Tiedot tulee toimittaa soveltuvin osin sähköisessä muodossa Lounais-Suomen ympä- ristökeskuksen ilmoittamalla tavalla. Raportoinnissa on noudatettava Euroopan ko- mission asetusta 2006/166/EY.

24. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua alueella järjestettäviin ilmanlaatua, melua ja hajua koskeviin seurantatutkimuksiin. Ympäristökeskus päättää tarvittaessa osallis- tumistavasta erikseen.

Toiminnan lopettaminen

25. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toimin- nan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma siihen liittyvistä ilmansuoje- lu- ja jätehuoltotoimista sekä selvitys maaperän tilasta ja mahdollisesta puhdistami- sesta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toimin- nasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa- raa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toi- mintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huo- mioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäris- tönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheutta- ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon myös ympäristövaikutusten arvi-

ointimenettelystä annetun lain ja asetuksen vaatimukset. Raisio Staest Oy:n toiminta ei edellytä tämän lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Lupamääräysten perustelut

Jätevesiä koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 36a §:n pe- rusteella. Koska laitoksen jätevedet johdetaan yhteiseen esikäsittelyyn ennen johtamista kaupungin jätevedenpuhdistamolle, ei ole ollut tarpeen antaa yksityiskohtaisia vaatimuk- sia jäteveden laadusta. Määräys jäteveden laatua ja määrää koskevan sopimuksen laati- misesta sekä sen toimittamisesta tiedoksi ympäristökeskukselle, on ollut tarpeen antaa valvonnan turvaamiseksi. (Lupamääräykset 1 - 2)

Sadevesien johtamisesta annettu määräys on annettu maaperän ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mahdollisten öljy- ja kemikaalipäästöjen joutuminen hulevesien mukana vesistöön on tarpeen estää. (Lupamääräys 3)

Propanolipäästöä ja sen vähentämistä koskeva määräys on annettu parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan toteuttamiseksi sekä viihtyisyyshaitan ehkäisemiseksi. Laitoksen on mah- dollista nykyisellä laitteistolla ja toiminnalla päästä päästöraja-arvoon. Laitoksen nykyi- sistä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä ei ole osoitettu aiheutuvan ilmeistä terveyshaittaa tai ilman pilaantumista. Ominaispäästöraja-arvo perustuu ainetaseeseen, koska laitoksen VOC-päästöjen selvittäminen mittaamalla on osoittautunut epätarkaksi.

(Lupamääräys 4)

Hajua koskeva lupamääräys on annettu viihtyisyyshaitan ehkäisemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa ja ympäristön- suojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (Lupamää- räys 5)

Melua koskevat määräykset on annettu viihtyisyys- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja ohjearvojen toteuttamiseksi. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon meluselvitys, jonka mukaan tehdasalueen laitosten melulähteiden aiheuttamassa melussa ei ollut ha- vaittavissa kapeakaistaisuutta. (Lupamääräykset 6 - 7)

Jätehuoltoa koskevat määräykset perustuvat jätelakiin ja sen nojalla annettuihin valtio- neuvoston päätöksiin. (Lupamääräykset 8 - 11)

Öljyjen ja rasvojen puhdistuksessa syntyvä valkaisumaajäte sijoitetaan hakemuksen mu- kaan peltoon. Peltoon sijoittamisen katsotaan olevan lannoitevalmistelain (539/2006) mukaista toimintaa. Lannoitevalmistelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määrä- ysten noudattamisen valvonnasta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Lannoite- valmisteiden, kuten maanparannusaineiden käyttö edellyttää Elintarviketurvallisuusviras- ton hyväksyntää. Lannoitevalmisteita koskevassa asiassa hakijan tulee selvittää lainsää- dännön vaatimukset sekä tarvittavat toimenpiteet toimivaltaiselta viranomaiselta.

Varastointia koskevat määräykset on annettu maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräykset 12 - 13)

Häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräykset 14 - 15)

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Toiminnan tulee olla keskeisiltä osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista

ja toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa BAT-vaatimuksista. (Lu- pamääräykset 16 - 17)

Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen laitoksen tarkkailun ja raportoinnin järjestämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. VOC-päästöjen mittauksesta on annettu määräys laitoksen hetkellisten päästöjen selvittämiseksi. Ympäristökeskus kerää alueeltaan Euroopan ko- mission asetuksen (2006/166/EY) mukaiset päästötiedot EU:lle raportoitavaksi. (Lupa- määräykset 18 - 24)

Toiminnan lopettamista koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. (Lu- pamääräys 25)

Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Vastauksena lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin seikkoihin ympäristökeskus viit- taa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin.

Muistutuksessa on vaadittu jatkuvaa valvontaa, kuten kiinteää melumittaria. Luvassa on annettu määräykset melutasosta ja päästömittauksista. Melulähteiden melupäästöjen säännöllistä tarkkailua sekä päästömittauksia ja niiden perusteella laskettua leviämismal- lia pidetään riittävänä. Jatkuva melutason mittaus ei ole yleisessä käytössä menetelmään liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on teh- tävä viimeistään 31.12.2017.

Kumoutuvat päätökset

Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset:

Lounais-Suomen ympäristökeskus 31.3.1998 Lounais-Suomen ympäristökeskus 14.1.1997 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 41-43, 45-47, 52, 55 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18, 19, 36-37 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a §

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suo- ritteista (1415/2001)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 9815 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: orgaanisia peruskemikaaleja tai organometallisia yhdisteitä valmistava tehdas taikka entsyymejä valmistava tehdas. Maksua on alennettu 35 %, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Raisio Staest Oy, PL 101, 21201 Raisio Jäljennös päätöksestä

Raision kaupunginhallitus Raision ympäristölautakunta Elintarviketurvallisuusvirasto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Muistutuksen tehneet

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Raision kaupungin ilmoitustaulu

Turun Sanomat -lehti Rannikkoseutu -lehti

Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen

Ylitarkastaja Kirsi Anttila

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

LIITE Valitusosoitus