LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy:n voimalaitos sijaitsee Raision kaupungissa Raisio- konsernin tehdasalueella

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 122 YLO

Dnro LOS-2003-Y-1325-111

Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2008

ASIA

Päätös Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee voimalaitoksen toimintaa Raision kaupungissa. Lounais- Suomen ympäristökeskus on antanut aiemmin muita tehdasalueen toimintoja koskevat ympäristölupapäätökset. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

LUVAN HAKIJA

Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy PL 101

21201 Raisio

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy, voimalaitos, Raisionkaari 55, 21200 Raisio

Lupaa haetaan Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy:n voimalaitokselle, joka sijaitsee Rai- sion kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella.

Kiinteistörekisteritunnus: 680-2-260-14-3 Toimialatunnus: 40320

Liike- ja yhteisötunnus: 0664034-4

Ympäristövahinkovakuutus: Tapiola, 312-0469912-R LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 3 b, 43 §:n kohta 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 3 ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 30.12.2003. Samaan ai- kaan ovat olleet käsittelyssä Raisio-konsernin tehdasalueen muita toimintoja koskevat ympäristölupahakemukset.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus 27.10.1997 (38 YS), ympäristölupa (jätelupa)

Turun ja Porin lääninhallitus 30.4.1992 (69 YSP) ja 21.9.1987 (nro 277), päätös ilmansuojeluilmoituksesta

Raisio-kosernin tehdasalue on vuonna 1987 vahvistetussa asemakaavassa kaavoitettu te- ollisuusalueeksi (T).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu

Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy:n voimalaitos sijaitsee Raision kaupungissa Raisio- konsernin tehdasalueella. Tehdasalueella toimii lisäksi mylly, mallastamo, kasviöljyteh- das, margariinitehdas, stanoliesteritehdas ja rehutehdas. Raisio-konsernin teollisuusalue sijaitsee Raision kaupungin keskustan länsipuolella yhden kilometrin päässä keskustasta.

Pohjoispuolella alue rajoittuu peltoalueeseen ja eteläpuolella osittain viheralueisiin. Alu- een koillis-, kaakkois- ja luoteispuolella on pientaloasutusta. Itä-, etelä- ja länsipuolella alue rajoittuu pienteollisuusalueisiin.

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Raisio-konsernin tehdasalueen läpi virtaa Kuuanoja, joka yhtyy noin kilometrin päässä Piuhanjokeen. Piuhanjoki laskee Raisionlahteen kahden kilometrin päässä tehdasalueesta.

Kuuanoja on vuonna 1989 padottu Raisio-konsernin alueella. Padon avulla estetään mah- dollisten piha-alueilta hulevesien mukana tulevien päästöjen kulkeutuminen alapuoliseen vesistöön. Raisio-konsernin tehdasalueelta ojaan johdetaan sadevesiä ja voimalaitoksen neutralointivesiä pH-säädön jälkeen.

Raisionlahti on matala ja liejupohjainen, rehevä merenlahti, jonka perukassa vedenvaihto on rajoittunutta. Veden hygieeninen tila on 2000-luvulla vaihdellut välttävästä tyydyttä- vään. Lahden yleinen käyttökelpoisuus on Piuhanjoen laskukohdan edustalla ollut vain välttävä, ulompana lahdella tyydyttävä. Raisionlahden ulompaan osaan johdetaan Raision kaupungin keskuspuhdistamon käsitellyt jätevedet.

Ilmanlaatu

Turun alueella on ilmanlaadun yhteistarkkailuohjelma. Ohjelmassa ovat mukana Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien lisäksi alueen energiantuotantolaitokset ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo. Tarkkailusta vastaa Turun kaupungin ympäristön- suojelutoimisto. Suurimmat päästölähteet alueella ovat energiantuotanto, teollisuus ja lii- kenne. Alhaisen päästökorkeutensa vuoksi liikenteen päästöillä on merkittävä vaikutus kaupunki-ilman laatuun.

Ilmanlaatua seurataan Raisiossa kahdessa mittauspisteessä, jotka sijaitsevat keskustassa ja Kaanaanmaalla. Keskustan mittausasemalla mitataan typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Raision ilmanlaatua on tarkasteltu Turun kaupunkiseudun il- manlaadusta vuonna 2006 laaditussa raportissa. Ilmanlaatu oli vuonna 2006 Raisiossa yleensä tyydyttävä ja 81 päivänä vuodessa hyvä. Ilmanlaatu oli huono kuutena päivänä.

Turun kaupunkiseudun ilmanlaaturaportin mukaan Raision ilmanlaatuun vaikuttavat lä- hinnä liikenteen typenoksidien päästöt. Raisiossa ei sijaitse merkittäviä rikkidioksidin päästölähteitä.

Raision ilman rikkidioksidipitoisuuden aleneminen 1990-luvulla on seurausta Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon ja Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen päästöjen pienenemisestä. Pitoisuudet alittavat selvästi ohjearvot. Typpidioksidipitoisuu- det eivät ole ylittäneet kuukausittaisia eivätkä tuntikeskiarvona laskettavia ohjearvoja. Pi-

toisuuksien vaihtelu eri vuorokaudenaikoina noudattaa normaaleja ruuhkahuippu- ja. Liikenne aiheuttaa suurimman osan hiukkaspäästöistä. Hengitettävien hiukkasten pi- toisuudet eivät ole ylittäneet vuorokausiohjearvoa Raision alueella.

Maaperän ja pohjaveden tila

Maaperä alueella on savea. Ciba Specialty Chemicals Oy:n tuotantotoimintaan liittynei- den maa-alueiden maaperä on tutkittu vuonna 2004. Raisio-konsernin alueen maaperän laatua tai likaantumista ei ole muilta osin tarkemmin tutkittu. Alue on ollut teollisessa käytössä vuodesta 1939 lähtien. Alueella ei tiettävästi ole ollut maanalaisia kemikaali- tai öljysäiliöitä eikä siellä ole sattunut merkittäviä kemikaalivuotoja.

Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltu- valla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3,5 km:n päässä tehdasalueel- ta.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Tehdasalueen ympärillä oleva asutus on pientaloja. Lähin asutus on tehdasalueen rajalta 50 metrin päässä eteläpuolella ja noin 100 metrin päässä koillis- ja luoteissuunnassa.

Tehdasalueen eteläpuolella asutus on harvaa, mutta koillis- ja luoteispuolella sekä itäpuo- lella on tiiviitä asuinalueita. Lähin koulu sijaitsee noin 200 metrin päässä tehdasalueen länsipuolella.

Alueen koillis-, kaakkois- ja luoteispuolella on asemakaavassa pientaloasutukseksi kaa- voitettuja alueita (AO), jotka ovat suurimmalta osin rakennettuja. Yleiskaavassa alue ra- joittuu pohjoispuolelta maa- ja metsätalousalueeseen ja eteläpuolella lähivirkistysaluei- siin. Tehdasalueen itäpuoli ja länsipuoli on asemakaavassa merkitty ympäristöä häiritse- mättömän teollisuuden alueeksi (TY). Länsipuolella on lisäksi liikerakennusten kortteli- alue (KL).

Raisionlahti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja se on mukana valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Raisionlahdesta on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu 28 hehtaarin suuruinen alue.

Tehdasalueen vaikutusalueella ei ole muita suojelualueita, perinnemaisemia tai vastaavia kohteita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Raisio-konsernin alueella on laadittu Raision tehdasalueen ympäristömeluselvitys tam- mikuussa 2006. Selvitys on päivitetty kesäkuussa 2007. Alueella toimivien laitosten me- lulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot laitosalueen lähiympäristössä on selvitetty ja lai- tosten aiheuttaman melun haitallisuutta on arvioitu lähiympäristön asukkaiden kannalta.

Meluselvityksessä tarkastellut laitokset vaikuttavat liikennemelun ohella merkittävästi tarkastelualueen melutasoihin varsinkin yöaikana. Etelän ja lännen puoleisilla alueilla te- ollisuusmelu on selvästi merkittävin melulähde myös päiväaikaan. Melutasojen ohjearvo- jen ylityksiä esiintyy etenkin Raisionkaaren eteläosan sekä Järämäen ja Pirilän alueella.

Ohjearvojen ylitykset aiheutuvat selvityksen perusteella pääosin liikennemelusta.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Raisio-konsernin tarvitsema lämpöenergia ostetaan pääosin Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitokselta. Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy:n voimalaitosta käytetään varavoimalaitoksena. Laitos on ollut varalaitoksena vuodesta 1985. Voimalaitoksella on kolme höyrykattilaa, joiden nimellisteho on yhteensä 56,8 MW. Lisäksi laitoksella on kaksi sähköteholtaan yhteensä 10,8 MW höyryturbiinia ja kolme paineilmakompressoria.

Kattiloiden polttoaineena käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä. Laitoksella työs- kentelee päivävuorossa 4 henkilöä. Käyttötilanteissa laitos toimii ympäri vuorokauden.

Kyseessä on EU:n IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteen 1 kohdan 1.1. tarkoittama toimin- ta.

Tuotanto ja kapasiteetti

Voimalaitoksella on vuosittain yksi suunnitelmallinen noin viikon mittainen käyttöjakso Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen huoltaessa laitteitaan. Vuosittain tuotettu energiamäärä vaihtelee ja on vuosina 2003 – 2007 ollut keskimäärin 15 TJ (4,2 GWh) vuodessa. Tehdasalueella käytetystä lämpöenergiasta on omilla höyrykatti- loilla tuotettu noin 2 %. Lämpöenergian tuotantoon on kulutettu polttoöljyä keskimäärin 415 t vuodessa.

Voimalaitoksen kattilat ja niiden käyttö keskimäärin vuosina 2003 – 2007.

Kattila K1 Tampella-

Carlsson

K2 Rosenlew- Eckrohr

K3 Clayton

Polttoaineteho, MW - 36,8 5,6

Nimellisteho, MW 18,9 33 4,9

Hyötysuhde, % - 89 89

Polttoainekulutus, t/a 11 403 2

Kokonaisenergia, TJ/a 0 17 0

Käyttötapa Varakattila Varakattila Apukattila

Käyttöönottovuosi 1957 1972 1986

Keskimääräinen käyt- töaika, h/a

12 252 9

Tuotanto (prosessi- höyry), GWh/a

0,1 4,1 0,01

Kattiloiden K1 ja K2 savukaasut johdetaan ilmaan 73 m korkean piipun kautta ja kattilan K3 savukaasut oman 24 metriä korkean piipun kautta. Voimalaitoksen kattilan K1 polt- toainejärjestelmä on uusittu vuonna 1978 ja kattilan K2 vuonna 1984.

Kattila K2, jota käytetään ensisijaisesti energiantuotannon turvaamiseen, on käynnistetty keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Kattilaa K1 on pidetty viime vuosina tuotannossa vain muutamia tunteja, mutta kattilaa on silti saatettu lämmittää paineelliseksi. Kattilan K3 käyttö on pääasiassa vain varolaitteiden koeistuksia. Apukattila K3 käynnistyy, jos tehdasalueen 15 bar jakeluverkoston paine on alle 14 bar. Yleensä nämä tilanteet ovat hetkellisiä painetason notkahduksia, jotka aiheutuvat Fortumin Naantalin yksiköiden vi- kaantumisista.

Veden käsittely

Fortum Power and Heat Oy:ltä tuleva höyry on lievästi tulistettua noin 19 bar paineessa ja 225 ºC lämpötilassa. Voimalaitoksella säädetään höyryn paine ja lämpötila tehdasalu-

een tuotantoprosessien vaatimiin arvoihin. Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy pa- lauttaa höyryn toimittajalle massavirraltaan saman määrän puhdistettua vettä kuin se käyttää höyryä. Toimitettava vesi koostuu palautuvista lauhteista sekä voimalaitoksen vedenkäsittelyssä ioninvaihtajilla valmistetusta vedestä.

Polttoaineet ja kemikaalit

Voimalaitoksella kemikaalien käyttö ja varastointi on kemikaalilain mukaan vähäistä.

Voimalaitoksen ioninvaihtosarjojen elvytyksessä käytetään rikkihappoa ja natriumhyd- roksidia. Rikkihappo- ja natriumhydroksidisäiliöt ovat sisällä ja ne on varustettu yhtei- sellä suoja-altaalla. Suoja-altaan viemäröinti on johdettu neutralointikaivoon. Suolahap- poa tuodaan laitokselle ioninvaihtosarjojen pesua varten kerran vuodessa. Suolahappo- kontteja säilytetään ulkona kerrallaan noin kahden viikon ajan.

Kemikaaleista ammoniakkivesi ja hydratsiiniliuos ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille, lisäksi hydratsiiniliuos voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä.

Hydratsiiniliuos aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa.

Voimalaitoksen vedenkäsittelyn kemikaalit ja niiden käyttö keskimäärin vuosina 2003 – 2007.

Kemikaali CAS- numero

Vaarallisuus- luokka

Varasto, enintään

Käyttö t/a

Käyttötarkoitus Rikkihappo

93 %

7664- 93-9

C; R35 10 m³ 78 Ioninvaihtosarjo- jen elvytys Natriumhydroksidi

50 %

1310- 73-2

C; R35 10 m³ 125 Ioninvaihtosarjo- jen elvytys Suolahappo

32 – 34 %

7647- 01-0

T, C; R34-37 2 m³ 1,8 Ioninvaihtosarjo- jen pesu

Ammoniakkivesi 25 %

1336- 21-6

T, N; R34-50 150 kg 0,2 Lisäveden ja kat- tiloiden syöttöve- den pH-säätö Levoxin 35, hyd-

ratsiiniliuos 35 %

302-01- 2

T, N; R45-10- 23/24/25-34- 43-50/53

70 kg 0,04 Höyrykattiloiden säilöntä

Laitoksella käytetään polttoaineena vähärikkistä raskasta polttoöljyä (Mastera LS 180), jonka rikkipitoisuus on 0,9 %, tuhkapitoisuus on 0,03 % ja tehollinen lämpöarvo on 40,7 MJ/kg. Polttoaineen kulutusta tarkkaillaan kattilakohtaisilla öljymäärämittauksilla ja öljysäiliön taselaskennalla. Vuonna 2007 polttoainetta kului 412 tonnia. Polttoöljysäiliö (100 m³) sijaitsee rakennuksen vieressä piha-alueella. Säiliössä on paikallinen ja valvo- moon välittyvä pinnanmittaus. Säiliötä ympäröi pihan puolelta suojakaide. Säiliön välit- tömässä läheisyydessä on palontorjuntavälineitä ja imeytysturvetta. Pienet vuodot jäävät säiliötä ympäröivän matalan suoja-altaan sisään. Polttoöljysäiliö tarkastetaan 10 vuoden välein.

Vedenkulutus

Tehdasalueella käytettävä vesi toimitetaan Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymältä.

Vuonna 2007 laitoksen vedenkulutus oli 172 441 m³. Vedenkulutuksesta 135 549 m³ oli ns. lisävettä, joka toimitetaan Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitokselle lauhteiden mukana.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Energian tuotannon parasta käyttökelpoista tekniikkaa käsitellään suuria polttolaitoksia koskevassa EU:n BAT-viiteasiakirjassa (BREF), joka on julkaistu vuonna 2006.

Voimalaitoksen toimiessa varalaitoksena ovat kattiloiden käyttötunnit ja poltettu öljy- määrä olleet varsin vähäiset suhteutettuna tehdasalueella käytettyyn lämpöenergiamää- rään.

Raisio-konserni on vuoden 2008 aikana liittymässä Energiavaltaisen teollisuuden ener- giatehokkuuden toimenpideohjelmaan. Liittymisdokumentissa tullaan määrittelemään minimivaatimukset energiatehokkuuden kehittämiselle.

Raision voimalaitokselta syntyvä, vähäinen jätemäärä lajitellaan ja kierrätetään materiaa- lina hyötykäyttöön. Jakeet toimitetaan jätteenkäsittelylaitoksiin, joilla on toimintaan vaa- dittavat luvat.

Voimalaitoksen talousveden kulutusta vähennetään lämmöntalteenottokaivon kautta kier- rätettävillä jäähdytysvesillä. Talteenottokaivosta lämmin vesi hyödynnetään voimalaitok- sen vedenkäsittelyssä. Kohteista, joissa lauhteilla ei ole merkittävää pilaantumisen riskiä, palautetaan lauhteet konsernin voimalaitokselle. Palautuvat lauhteet pienentävät voima- laitoksen talousveden käyttöä.

Laitoksen paineilman tuotannon jäähdytysveden lämpö otetaan talteen suljetulla jäähdy- tysvesikierrolla. Jäähdytyksessä lämmenneet vedet ja lämpö käytetään hyödyksi veden- käsittelyssä. Vedenkäsittelyn käyttämän talousveden lämmityksessä hyödynnetään myös kasviöljytehtaan uuttamon jäähdytysvesistä saatavaa lämpöenergiaa.

Fortumin Naantalin voimalaitoksen jäljellä oleva käyttöikä, Turun alueen tulevaisuuden polttoainevaihtoehdot ja Raisio-konsernin voimalaitoksen käyttö varalaitoksena tulisi ha- kijan mukaan ottaa huomioon tarkasteltaessa voimalaitoksen päästöjä. Tilanteessa, jossa tapa turvata Raision tehdasalueen energiantarve saattaa muuttua kokonaan, ei ole järke- vää ja taloudellista investoida uuteen polttotekniikkaan tai savukaasujen käsittelyyn. Ha- kija katsoo, että BAT-kriteerien suoranainen soveltaminen voimalaitokseen ei ole perus- teltua voimalaitoksen toimiessa varalaitoksena.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin

Raisio-konsernin tehdasalueen tuotantoprosessien jätevedet sekä saniteettijätevedet kerä- tään yhteiseen jätevesien esikäsittelyyn, josta ne johdetaan edelleen Raision kaupungin puhdistamolle. Voimalaitokselta esikäsittelyyn lähtevä jätevesi on pääasiassa saniteetti- vettä, jonka määrä vuonna 2007 oli noin 1 440 m³.

Voimalaitoksen vedenkäsittelyn elvytyksissä ja huuhteluissa käytettävä vesi johdetaan neutralointikaivoon. Veden happamuus säädetään tarvittaessa lipeällä tai hapolla pH 4 – 9:ään, jonka jälkeen neutralointikaivo tyhjennetään Kuuanojaan. Vuonna 2007 voimalai- tokselta johdettiin neutralointikaivon vesiä Kuuanojaan 35 452 m³.

Piha-alueen sadevedet johdetaan sadevesiviemäreitten kautta Kuuanojaan.

Päästöt ilmaan

Kattiloiden K1 ja K2 savukaasut johdetaan 73 metriä korkeaan piippuun ja kattilan K3 savukaasut omaan 24 m korkeaan piippuun. Voimalaitoksella ei ole savukaasun puhdis- tusjärjestelmiä. Kaikissa kattiloissa poltetaan vähärikkistä raskasta polttoöljyä.

Keskimääräinen päästö ilmaan (t/a) vuosina 2003-2007 kattiloittain.

K1 K2 K3 Yhteensä

Hiukkaset 0 1 0 1

Rikkidioksidi, SO2 0 6 0 7

Typenoksidit typpidioksidina 0 3 0 3

Hiilidioksidi, CO2 (foss.) 36 1 292 5 1 333

Päästöjä ilmaan seurataan laskennallisesti polttoaineen nettoenergiamäärän perusteella.

Palamisreaktiota valvotaan jatkuvatoimisella jäännöshappi- ja savukaasun tummuusmit- tauksella. Voimalaitos kuuluu päästökaupan piiriin. Päästökaupan tarkkailu suoritetaan laskennallisesti varastossa olevan ja laitokselle hankitun polttoainemäärän perusteella.

Laitoksen kattiloiden K1 ja K2 päästömittaukset on suoritettu viimeksi vuonna 1995.

K1 K2 mg/m³(n) mg/MJ mg/m³(n) mg/MJ

Hiukkaset 307 92 47 13

osateholla 17 5 46 13

Typenoksidit, NOx 482 147 413 117

osateholla 539 156 505 136

Rikkidioksidi, SO2 1 409 430 1 406 397

osateholla 1 269 368 1 451 392

Melu ja tärinä

Raisio-konsernin tehdasalueen laitosten melusta on laadittu ympäristömeluselvitys tam- mikuussa 2006. Melulähteiden melupäästöt on mitattu ja ympäristöön aiheutuva melu on mallinnettu laskennallisesti. Viidessä eri pisteessä tehtyjen kaukomittausten perusteella todettiin mitattujen ja laskettujen keskiäänitasojen vastaavan melko hyvin toisiaan. Me- lupäästömittaukset ja mallinnus on päivitetty keväällä 2007 vastaamaan tehtyjen vaimen- nusten jälkeistä tilannetta.

Ympäristömeluselvityksen mukaan tehdasalueen laitosten melulähteitä ovat mm. komp- ressorit, ilmanvaihtoon liittyvät puhaltimet sekä niiden ulospuhallusaukot ja jäähdytys- tornien puhaltimet. Melulähteiden aiheuttama melu on luonteeltaan tasaista, melussa ei mittausten mukaan ollut havaittavissa kapeakaistaisuutta. Raision tehdasalueen laitosten aiheuttamat päiväajan (klo 7 – 22) ja yöajan (klo 22 – 7) keskiäänitasot (LAeq) ovat enimmillään 50 dB tehdasalueen koillis-, luode- ja eteläpuolella sijaitsevien asuinraken- nusten pihoilla.

Ympäristömeluselvityksen perusteella voimalaitos ei kuulu alueen merkittävimpiin melu- lähteisiin. Laitoksen ulospuhallusputkien äänitehotasoksi on mitattu 100 dB(A). Voima- laitoksen melu aiheutuu pääasiassa höyrynjakeluverkoston virtausäänistä, kattiloita käynnistettäessä tapahtuvista ulospuhalluksista, varolaitteiden koestuksista ja paineilma- kompressoreista.

Liikenne

Raision tehdasalueelle tulee henkilö- ja pakettiautoja noin 300 000 vuodessa. Raskasta liikennettä on noin 63 000 sekä junaliikennettä noin 900 käyntikertaa vuodessa. Voima- laitoksen toiminnasta aiheutuu liikennettä polttoöljyn ja vedenkäsittelyn kemikaalien kul- jetuksesta. Raskasta liikennettä käy voimalaitoksella noin 38 kertaa vuodessa.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Voimalaitoksella syntyvien jätteiden käsittelyssä noudatetaan konsernin jäteohjetta, jossa ohjeistetaan jätteiden kierrätys ja lajittelu. Voimalaitoksen vähäisistä käyntiajoista johtu- en laitoksen tuottama jätemäärä on pieni. Voimalaitoksen toiminnasta syntyy mm. seka- jätettä ja neutralointikaivon pohjalietettä. Neutralointikaivon pohjalle syntynyt sakka toimitetaan noin kerran vuodessa jäteveden esikäsittelylaitokselle. Toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä ovat mm. lentotuhka, loisteputket ja kunnossapidon jäteöljy. Voimalai- toksella syntyvät ongelmajätteet viedään tehdasalueella sijaitsevaan yhteiseen jätekont- tiin. Kontin täyttöastetta seurataan viikoittain. Kontti tyhjennetään tarvittaessa ja toimite- taan ongelmajätteiden käsittelyyn.

Hyödynnettyjen ja kaatopaikalle toimitettujen jätteiden määrä (t/a) vuosina 2002-2007.

Jätelaji 2003 2004 2005 2006 2007 Vastaanottaja

Sekajäte 0,5 0,8 0,8 0,4 0 Turun seudun

jätehuolto Oy

Poltettava jäte - - 0,1 0,1 0,1 Turun seudun

jätehuolto Oy Paperi ja pahvi 0,3 0,3 0,5 0,3 0,2 Paperinkeräys

Oy Päästöt maaperään

Voimalaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Tehdasalueella käytettävä lämpöenergia tuotetaan pääasiassa Naantalissa. Hakemuksen mukaan Raisio-konsernin varavoimalaitoksen päästöillä ei ole ympäristön kannalta mer- kittävää vaikutusta.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Voimalaitoksen käydessä on laitos miehitettynä. Käyttöhenkilöstö ohjaa ja valvoo pro- sessia turvallista ja taloudellista ajotapaa noudattaen. Miehityksen ollessa paikalla pro- sessihälytykset hoidetaan valvomosta. Muuna aikana hälytykset ohjautuvat valvontakes- kukseen, josta hälytetään toimintaohjeiden mukaisesti henkilöstöä paikalle.

Kattiloiden ollessa säilöttyinä on voimalaitoksella miehitys normaalina työaikana. Apu- kattila K3 käynnistyy automaattisesti jakeluverkoston paineen alenemisesta, jonka jäl- keen miehitys hälytetään paikalle. Kattilat K1 ja K2 käynnistetään miehityksen paikalla ollessa.

Kattiloiden käytön aikana mitataan jatkuvatoimisesti kattiloiden K1 ja K2 savukaasun lämpötilaa, tummuutta ja jäännöshappipitoisuutta sekä kattilan K3 savukaasun lämpöti- laa. Polttoaineen kulutusta seurataan määrämittauksella. Kattilapäiväkirjaan kirjataan

käyttötarkkailuun liittyvät arvot. Raportointijärjestelmään kirjautuu kattiloiden tuottama lämpö- ja höyrymäärä sekä käytetyn polttoaineen määrä.

Neutralointikaivon pH:ta seurataan ja tarvittaessa säädetään ennen kaivon tyhjennys- pumppausta Kuuanojaan.

Päästötarkkailu

Vuodesta 2002 alkaen on laitoksen suunnitelmallinen käyttö pyritty ajoittamaan ajankoh- taan, jolloin tehdasalueen lämpöenergian tarve on vähäinen. Tällöin tehdasalueen lämpö- energia on pystytty tuottamaan käyttämällä vain kattilaa K2. Hakija katsoo, että kattilan K1 käynnistäminen vain hiukkaspäästömittausta varten ei ole järkevää. Hakemuksessa esitetään, että toiminnan jatkuessa nykyisenkaltaisena laitoksen päästöjä tarkasteltaisiin laskennallisesti käytetyn öljymäärän mukaan.

Kuuanojaan valuu tehdasalueelta piha-alueiden sadevesiä sekä voimalaitoksen neutra- lointikaivon elvytysvedet pH-säädön jälkeen. Kuuanojan veden laatua seurataan tehdas- alueen reunalle rakennetun padon jälkeen. Näyte kerätään Kuuanojan padolta lähtevästä vedestä automaattisella näytteenottimella aikaan painotettuna viikon kokoomanäytteenä.

Ojavedestä analysoidaan hapenkulutus (CODCr), kiintoaine, rasva, kokonaisfosfori (Pkok) ja pH.

Kuuanojan kuntoa seurataan silmämääräisesti koko tehdasalueen matkalla tekemällä ha- vaintoja sen tilasta. Tarvittaessa patoalue puhdistetaan sinne kertyneestä roskasta imuau- tolla tai ruopaten.

Raportointi

Voimalaitoksen ympäristönsuojelun vuosiraportointitiedot ilmoitetaan vuosittain ympä- ristönsuojelun tietojärjestelmään Tyvi-palvelun kautta.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Vuonna 2007 on päivitetty Kattilalaitoksen vaaran arviointi ja riskien hallinta –raportti, jossa laitoksen käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät vaarat ja onnettomuusmahdollisuudet on tunnistettu. Arviointiraportissa on selvitetty mm. ympäristölle vahinkoa aiheuttavien tapahtumien todennäköisyyttä ja vaikutuksia sekä niihin varautumista ja parannusehdo- tuksia todettuihin riskikohteisiin. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana on ku- vattu voimalaitoksen pelastussuunnitelmassa.

Mahdollisia vaaroja, joista voi olla seurauksena esimerkiksi ympäristövahinko tai tulipa- lo, tunnistettiin useita. Öljyvuodon riski on mm. esilämmityskeskuksella tai öljyjärjes- telmän liittimistä tai letkuista. Lastauksessa voi öljyä, rikkihappoa tai natriumhydroksidia vuotaa putken tai liitosten vuotaessa tai voi tapahtua ylitäyttö. Työkoneen tai auton tör- mäys öljysäiliöön on mahdollinen. Varastosäiliöt voivat vaurioitua esimerkiksi korroosi- on seurauksena.

Mahdollisen säiliövuodon tapahtuessa öljy valuu asfaltoidulle piha-alueelle ja sade- vesiviemäriverkostoon. Öljyn leviäminen ympäristöön estetään keräämällä se talteen pi- halta ja sadevesikaivoista. Kuuanojaan valunut vesi kerätään talteen Kuuanojan padolta.

Pienet vuodot jäävät säiliötä ympäröivän matalan suoja-altaan sisään. Öljysäiliö on va- rustettu törmäyssuojalla ja säiliöiden täyttö tapahtuu kuljettajan valvonnassa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt lupahakemusta 13.3.2006, 28.6.2007 ja 14.10.2008.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Raision kaupungin tiedotustaululla 16.3. – 19.4.2004 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 16.3.-

15.4.2004 sekä sanomalehti Turun Sanomissa 20.3.2004 ja sanomalehti Rannikkoseudus- sa 23.3.2004. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 16.3.2004.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitoksella 14.10.2008 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Raision kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 20.4.2004, että ympäristö- lupapäätöksessä tulee edellyttää seuraavaa:

- Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia.

- Raskasöljykattilan hiukkaspäästö saa olla enintään 40 mg/MJ.

- Voimalaitoksen toiminnasta johtuva melu ei saa lähimpien asuntojen kohdalla tehdas- alueen ulkopuolella ylittää päivällä klo 07 ja 22 välisenä aikana ekvivalenttitasoa 55 dB(A). Asutukseen kantautuva melu tulee tarkistaa mittauksin, joiden tulokset tulee toimittaa myös Raision ympäristövirastoon.

- Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä toisistaan ja muista jätteis- tä erillään lukittavassa ja katetussa varastotilassa ja toimittaa asianmukaiset luvat omaa- vaan laitokseen käsiteltäväksi.

- Syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön.

- Nestemäisten kemikaalien ja jätteiden läheisyydessä tulee olla riittävä määrä imeytys- ainetta, työvälineitä ja tyhjiä astioita mahdollisten vuotojen talteen keräämistä varten.

Vuodon sattuessa on onnettomuuden estämiseksi ryhdyttävä toimenpiteisiin viipymättä.

- Piha-alueen sadevesikaivot tulee tarkistaa säännöllisesti ja tarvittaessa tyhjentää.

- Kuuanojaan tulevien mahdollisten päästöjen vuoksi tulee ojaa tarkkailla säännöllisesti kolmessa pisteessä ennen ja jälkeen konsernin alueen sekä konsernin alueella.

- Voimalaitoksen käytön seuraamiseksi ja päästöjen tarkkailemiseksi tulee hyväksyä tätä koskeva suunnitelma.

- Laitoksen toiminnassa muodostuvien jätteiden määrästä, laadusta ja toimituspaikoista tulee pitää kirjaa samoin kuin merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi teh- dyistä toimenpiteistä.

- Luvassa mainittavien raportointivelvoitteiden mukaiset tiedot tulee toimittaa tiedoksi myös Raision ympäristölautakunnalle.

Raision kaupunginhallitus yhtyy lausunnossaan 17.5.2004 ympäristölautakunnan lausun- toon.

Muistutukset ja mielipiteet

Raisio-konsernin hakemuksista on jätetty yksi muistutus. Muistutuksen mukaan jatkuva melu häiritsee etenkin yöllä. Melu kuuluu yöllä sisällä matalana yhtäjaksoisena jylinänä.

Kesäaikaan tuskin voi pitää ikkunoita auki tai istua terassilla. Liikenteen melua muistut- tajat eivät koe yhtä häiritseväksi, lisäksi illalla ja yöllä liikenteen melu on vähäistä. Kiin-

teistöllä on terveystarkastajan toimesta sekä omatoimisesti suoritettu melumitta-

uksia. Muistuttajien mukaan melutaso on useasti ylittänyt sekä päivä- että yöohjearvot.

Lisäksi muistuttajien mukaan melun mittaus- tai laskentatuloksiin tulee lisätä 5 dB ka- peakaistaisuuden vuoksi. Tehtaiden hajuhaitat ovat myös muistuttajien mukaan merkittä- vät. Useana päivänä viikossa tehtaalta leviää epämiellyttäviä hajuja kalarehusta ja jäteve- denpuhdistamolta. Muistuttajat toivovat, että tehtaat vähentävät sekä ääni- että hajuhait- toja ympäristön asuinviihtyvyyden parantamiseksi. Lisäksi muistutuksessa on vaadittu jatkuvaa valvontaa esimerkiksi kiinteän melumittarin avulla.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on vastineessaan 1.12.2008 todennut mm. seuraavaa:

Päästöt ilmaan

Kerran vuodessa tapahtuva suunniteltu käyttöjakso pyritään sovittamaan aikataulullisesti tuotantolaitosten kesähuoltoseisakkien aikaan, jotta konsernin voimalaitoksen kattiloilla tuotettava lämpömäärä sekä samalla ilmapäästöt olisivat mahdollisimman pienet. Tarvit- tava lämpömäärä on viime vuosina pystytty tuottamaan yhdellä kattilalla (K2).

Ilmapäästöjä on seurattu laskennallisesti, koska on käytetty vain yhtä kattilaa ja sen käyt- töajat ovat olleet lyhyitä. Käyttöaikana kattilan teho seuraa tuotantolaitosten energiantar- vetta. Päästömittausta varten tulee kattilat käynnistää erikseen ja ajaa mittauksen vaati- milla tehoalueilla, joka lisäisi vuositason ilmapäästöjä noin 20 prosentilla.

Koska laitoksen vuotuinen käyttöaika ja poltettu öljymäärä ovat vähäiset ja palamista valvotaan jatkuvatoimisella happi- ja savukaasun tummuusmittauksella, katsomme ym- päristön ja käyttötalouden kannalta parhaaksi tavaksi seurata päästöjä likiarvokaavoja so- veltamalla.

Raision kaupungin lausunnoissa mainittu 40 mg/MJ on tyypillinen päästötaso parhaan käytettävissä olevan tekniikan 5-50 MW:n polttolaitoksissa. Taso on määritetty 100 %:n kuorman hetkellisinä arvoina. Ko. päästötasot eivät sisällä käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita, jolloin päästötasot ovat korkeammat. Päästötaso on tarkoitettu pää- sääntöisesti jatkuvassa käytössä oleville pienille polttolaitoksille, ei vara- ja huippulai- toksille, joiden vuotuinen käyttöaika on vähäinen. Arvoja ei ole tarkoitettu päästöjen raja- arvoiksi.

Raision voimalaitoksen osalta ilmapäästöjen vähentämiseen tähtäävät investoinnit eivät ole tällä hetkellä kokonaistaloudellisesti järkeviä, koska voimalaitoksen vuotuiset käyt- tömäärät ovat vähäiset ja koska laitos toimii varalaitoksena. Toisaalta Turun seudun alu- eelliset maakaasuun liittyvät energiaratkaisut hakevat parhaillaan muotoaan. Raisio- konsernilla on liittymävaraus maakaasuputkeen.

Päästöt vesiin

Kuuanojan vedenlaatua tarkkaillaan konsernin alueen jälkeen sijaitsevalta padolta. Ny- kyisin keskelle tehdasaluetta on vaikea sijoittaa näytteenottopistettä, koska osa Kuu- anojasta on tonttijärjestelyjen vuoksi katettuna. Konsernin alueelle tulevalle vedelle näyt- teenoton järjestäminen on hankalaa, koska konserni ei omista maata alueen pohjoispuo- lelta. Myös sähkösyöttöjen vieminen ko. näytteenottimelle on em. syistä hankalaa.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy:lle ympä- ristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Raision kaupungissa Raisio-konsernin

tehdasalueella sijaitsevalle varavoimana toimivalle voimalaitokselle, joka koos-

tuu kolmesta nimellisteholtaan yhteensä 56,8 MW raskasta polttoöljyä käyttävästä höy- rykattilasta. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista mää- räyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin

1. Laitoksen jätevedet on johdettava Raisio-konsernin jätevesien esikäsittelylaitokselle.

Voimalaitoksen vedenkäsittelyn vedet voidaan neutraloituina (pH 5 – 9) johtaa Kuu- anojaan.

2. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava sadevesiviemäriin niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten vesien pääsy sade-

vesiviemäriin ja pinta- tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella.

Päästöt ilmaan

3. Laitoksen käyttöjakson aikana höyryn tuotantoon tulee ensisijaisesti käyttää kattilaa K2.

4. Kattilan K2 (nimellisteho 33 MW) savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 140 mg/m³(n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen.

Päästöraja-arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, ei- vät ylitä raja-arvoja. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa.

5. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia.

Melu ja tärinä

6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso lähimpien asuinrakennusten pihoilla yh- dessä muiden alueen toimintojen kanssa saa olla enintään Leq 55 dB(A) päiväsaikaan kello 7 – 22 ja 50 dB(A) yöaikaan kello 22 – 7.

7. Mikäli toiminnasta aiheutuu tavanomaisesta poikkeavaa melua, esimerkiksi laiterikon seurauksena, on haitta rajoitettava mahdollisimman pieneksi ja häiriö korjattava välit- tömästi.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

8. Laitoksen toiminnassa on huolehdittava siitä, että syntyvän jätteen määrä jää mahdol- lisimman vähäiseksi. Kaikki laitoksella syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäviksi. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti toimitetta- va hyödynnettäväksi aineena ja toissijaisesti hyödynnettäväksi energiana.

Jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain hy-

väksymismenettelyn tai ympäristönsuojelulain nojalla. Jätteet saa luovuttaa

kuljetettavaksi sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jonka toiminta on merkitty jätetie- dostoon.

9. Ongelmajätteet tulee varastoida lukituissa, katoksellisissa tiloissa niin, etteivät ne pakkausten ja säiliöiden mahdollisesti rikkoutuessakaan pääse leviämään ympäris- töön. Yksittäisiä ongelmajäte-eriä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kau- emmin. Ongelmajätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin ongelmajätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jättei- siin. Laitoksen toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten lentotuhka, loisteputket ja öljyiset jätteet tulee toimittaa sellaiselle yritykselle tai laitokselle, jonka ympäristölu- vassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

10. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana kuljetuksen aikana ja luovutetaan ongelmajätteen vastaanottajalle.

Varastointi

11. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ett- ei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.

12. Nestemäiset kemikaalit, polttoaineet ja ongelmajätteet on varastoitava alustalla, joka on tiivis ja reunakorokkein varustettu tai muutoin allastettu sekä materiaaliltaan tar- koitukseen sopiva. Suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan on vastattava suu- rimman varastoitavan kemikaaliastian tilavuutta. Lisäksi lastaus- ja purkupaikkojen on oltava suojattuja ja pinnoitettuja niin, että mahdolliset vuodot saadaan hallitusti kerättyä talteen. Nestemäisten aineiden käsittely- ja varastointipaikoilla tulee olla käytettävissä asianmukaista imeytysainetta.

13. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käy- tettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

14. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja on- nettomuuksista, joista voi aiheutua haittaa ympäristölle, kuten melua tai päästöjä maaperään tai ilmaan, on viipymättä ilmoittava valvontaviranomaiselle ja Raision kaupungin ympäristövirastoon sekä ryhdyttävä asianmukaisiin varotoimenpiteisiin.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

15. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

16. Vuoden 2008 toiminnan vuosiraportoinnin yhteydessä tulee toimittaa parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan kuvauksen (BREF) ja laitoksen toiminnan vertailu keskeisiltä osin.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

17. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä,

tämän päätöksen mukaisesti tarkistetulla tavalla. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkai- lusuunnitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle 31.5.2009 mennessä.

18. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasujen typenoksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti 5 000 käyttötunnin tai vähintään viiden vuoden välein.

Seuraava mittaus on suoritettava viimeistään 31.12.2010 tai seuraavalla käyttöjaksol- la. Kattilaa ei tarvitse käynnistää pelkästään savukaasumittausten takia. Mittaukset on suoritettava normaaleissa käyttöolosuhteissa. Mittausraportti on toimitettava valvon- taviranomaiselle ja Raision kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuu- kauden kuluessa mittausten suorittamisesta.

19. Kuuanojan vedenlaatua tulee tarkkailla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailu tulee järjestää koko tehdasalueen yhteistarkkailuna

20. Laitoksen merkittävien melulähteiden melupäästöt tulee mitata vähintään kahden vuoden välein. Melupäästölaskelmat tulee tarkistaa melupäästöjen olennaisesti muut- tuessa. Mittaustulokset sekä päivitetty meluselvitys tulee toimittaa tiedoksi valvonta- viranomaiselle ja Raision kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

21. Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merki- tyksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on merkittävä raportointia varten tarvittavat tiedot. Laitoksen käytön, päästöjen ja vaiku- tusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista sekä näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Kirjanpito on pyydettäes- sä esitettävä valvontaviranomaiselle.

22. Luvansaajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle ja Raision kaupungin ympäris- tönsuojelulautakunnalle toiminnastaan yhteenveto, joka sisältää ainakin:

− tiedot laitoksen tuotannosta ja kattiloiden käyntiajoista

− tiedot käytetyistä polttoaineista ja niiden laadusta ja määristä

− tiedot käytetyistä kemikaaleista, raaka- ja apuaineista

− tiedot vedenkäyttö- ja kierrätysmääristä

− tiedot päästöjen mittauksista

− laskennalliset tai mitatut tiedot laitoksen päästöistä ilmaan eri päästökohdista (rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt sekä nikkeli- ja va- nadiinipäästöt)

− tiedot päästöistä vesiin ja viemäriin

− tiedot melumittauksista ja meluntorjuntatoimista

− yhteenvedon kaikista toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määris- tä, toimituspaikoista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista

− tiedot varastoiduista jätteistä ja niiden varastointiajoista

− tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä

− vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa sekä niiden vaikutuksista päästöjen määrään tai laatuun

Tiedot tulee toimittaa soveltuvin osin sähköisessä muodossa valvontaviranomaisen ilmoittamalla tavalla. Raportoinnissa on noudatettava Euroopan komission asetusta 2006/166/EY.

23. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua alueella järjestettäviin ilmanlaatua ja melua koskeviin seurantatutkimuksiin. Valvontaviranomainen päättää tarvittaessa osallistu- mistavasta erikseen.

Toiminnan lopettaminen

24. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toimin- nan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma siihen liittyvistä ilmansuoje- lu- ja jätehuoltotoimista sekä selvitys maaperän tilasta ja mahdollisesta puhdistami- sesta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toimin- nasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa- raa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toi- mintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huo- mioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäris- tönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheutta- ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräyksiä laadittaessa on otettu huomioon laitoksen toimiminen varalaitoksena ja sen vähäinen käyttöaika vuodessa. Ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa lupamäärä- ysten mukaan laitoksen toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Jätevesiä koskeva määräys on annettu ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 36a §:n perus- teella. Koska laitoksen jätevedet johdetaan yhteiseen esikäsittelyyn ennen johtamista kaupungin jätevedenpuhdistamolle, ei ole ollut tarpeen antaa yksityiskohtaisia vaatimuk- sia jäteveden laadusta. Laitoksen jätevesimäärä on pieni ja laitos toimii varavoimalaitok- sena, joten määräystä jäteveden laatua ja määrää koskevan sopimuksen laatimisesta ei ole ollut tarpeen antaa. Ympäristökeskus katsoo, että vedenkäsittelyn ioninvaihtimien elvy- tys- ja huuhteluvesistä ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia Kuuanojan vedenlaatuun. (Lu- pamääräys 1)

Sadevesien johtamisesta annettu määräys on annettu maaperän ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mahdollisten öljy- ja kemikaalipäästöjen joutuminen hulevesien mukana vesistöön on tarpeen estää. (Lupamääräys 2)

Laitoksen ikä sekä vuotuinen käyttömäärä ja hiukkaspäästö (t/a) huomioon ottaen ympä- ristökeskus katsoo, että kattilan K2 hiukkaspäästöraja-arvo on riittävä. Kustannukset hiukkaspäästöjen vähentämiseksi muodostuisivat kohtuuttomiksi nykyisellä käytöllä va- ravoimalaitoksena. Ympäristökeskus katsoo, että päästöraja-arvo on kohtuudella saavu-

tettavissa huolehtimalla siitä, että palamisolosuhteet ovat kattilalle soveltuvat.

Koska kattilan K2 hiukkaspäästö on hakemuksessa esitettyjen mittaustulosten mukaan pienempi kuin kattilan K1, on ollut tarpeen antaa määräys kattilan K2 ensisijaisesta käy- töstä. Kattila K3 on apukattila ja kattiloiden K1 ja K3 käyttö on hakemuksen mukaan niin vähäistä, että ko. kattiloiden hiukkaspäästölle ei ole ollut tarpeen antaa raja-arvoa.

(Lupamääräykset 3 ja 4)

Kattilalaitoksen polttoaineen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu terveys-, ym- päristö- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Määräys perustuu valtioneuvoston ase- tukseen (689/2006) raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta. (Lupa- määräys 5)

Melua koskevat määräykset on annettu viihtyisyys- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja ohjearvojen toteuttamiseksi. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon meluselvitys, jonka mukaan tehdasalueen laitosten melulähteiden aiheuttamassa melussa ei ollut ha- vaittavissa kapeakaistaisuutta. (Lupamääräykset 6 ja 7)

Jätehuoltoa koskevat määräykset perustuvat jätelakiin ja sen nojalla annettuihin valtio- neuvoston päätöksiin. (Lupamääräykset 8 – 10)

Varastointia koskevat määräykset on annettu maaperän suojelemiseksi ja ympäristöhait- tojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräykset 11 - 13)

Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva määräys on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 14)

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Toiminnan tulee olla keskeisiltä osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ja toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa BAT-vaatimuksista. (Lupamäärä- ykset 15 ja 16)

Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen laitoksen tarkkailun ja raportoinnin järjestämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Ympäristökeskus kerää alueeltaan Euroopan komission ase- tuksen (2006/166/EY) mukaiset päästötiedot EU:lle raportoitavaksi. (Lupamääräykset 17 – 23)

Ottaen huomioon laitoksen kokonaispolttoainetehon, toiminnan varavoimalaitoksena ja laitoksen vähäisen käyttömäärän ympäristökeskus katsoo, että sopiva hiukkasten ja ty- penoksidien mittausväli on viisi vuotta. Normaaleissa käyttöolosuhteissa suoritetut mit- taukset antavat todellisen kuvan laitoksen käytönaikaisista päästöistä. (Lupamääräys 18) Toiminnan lopettamista koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. (Lu- pamääräys 24)

Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Vastauksena lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin seikkoihin ympäristökeskus viit- taa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin.

Muistutuksessa on vaadittu jatkuvaa valvontaa, kuten kiinteää melumittaria. Luvassa on annettu määräykset melutasosta ja päästömittauksista. Melulähteiden melupäästöjen säännöllistä tarkkailua sekä päästömittauksia ja niiden perusteella laskettua leviämismal-

lia pidetään riittävänä. Jatkuva melutason mittaus ei ole yleisessä käytössä me- netelmään liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on teh- tävä viimeistään 31.12.2017. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

Kumoutuvat päätökset

Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset:

Lounais-Suomen ympäristökeskus 27.10.1997 Turun ja Porin lääninhallitus 30.4.1992

Turun ja Porin lääninhallitus 21.9.1987 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 41-43, 45-47, 52, 55 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18, 19, 36-37 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15 §

Jäteasetus (1390/1993)3, 3a §

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käy- tettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5 000 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on 50-150 MW.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Raisionkaaren teollisuuspuisto Oy, PL 101, 21201 Raisio

Jäljennös päätöksestä

Raision kaupunginhallitus

Raision kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Muistutuksen tehneet

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Raision kaupungin ilmoitustaulu

Turun Sanomat -lehti Rannikkoseutu -lehti

Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama

Ylitarkastaja Kirsi Anttila

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

LIITE Valitusosoitus